Pikkuhedelmäkääriäinen, joissakin lähteissä punelatvakääriäinen, (Pammene rhediella) on pieni, tummansävyinen perhonen. Toukkana sillä on jonkin verran merkitystä hedelmäpuiden tuholaisena.
Koko ja ulkonäkö Pikkuhedelmäkääriäisen etusiivet ovat tumman tuhkanharmaat, mutta siiven kärkiosa on ruskehtavan oranssi ja siinä saattaa erottua hopeankiiltoisia poikkijuovia. Siiven kärkiosan etureunassa on rivi valkeita kostaalitäpliä. Takasiivet ovat etusiipiä vaaleamman harmaat. Siipiväli 9–12 mm.Svenska fjärilar UK Moths Arthropods of Economic Importance - Eurasian tortricidae
Levinneisyys ja lentoaika Pikkuhedelmäkääriäistä tavataan Euroopasta Lähi-idän kautta Keski-Aasiaan. Suomessa lajia on tavattu harvakseltaan suunnilleen Vaasa-Imatra-linjan eteläpuolella sekä Ahvenanmaalla. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun alkupuolella.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Aikuisten perhosten lento keskittyy toukkien ravintokasviksi sopivien puiden kukinta-aikaan. Perhoset ovat aktiivisia päivällä ja lentävät etenkin kirkkaalla auringonpaisteella puiden latvustoissa. Satunnaisesti yksilöitä voi tulla hämärän aikaan valolleCatalogue of the Lepidoptera of Belgium . Naaras munii yksittäisiä munia ravintokasvien lehtien alapinnoille, mistä kuoriutuneet toukat hakeutuvat hedelmien raakileisiin. Toukka kehrää suojakseen lujaa seittiä, johon tarttuu toukan ulosteita ja vahingoittaa raakiletta joko pinnallisesti, yleensä piilotellen raakileeseen kiinni kehrätyn lehden suojissa tai kaivertaa hedelmälihaan kapean käytävän raakileen kiinnityskohdasta alkaen. Tavallisesti käytävä ei ulotu siemenkotaan saakka. Toukka voi myös siirtyä kasvaessaan raakileesta toiseen. Pahoin vahingoittuneet raakileet putoavat maahan tai jäävät roikkumaan seitin varaan. Pinnallisesti vahingoittuneet voivat kypsyä normaalisti, mutta vahingoittunut kuoren kohta arpeutuu ja kypsä hedelmä on epämuodostunut. Täysikasvuinen toukka rakentaa kotelokopan maahan tai kaarnan rakoon ja talvehtii sen sisällä. Varsinainen koteloituminen tapahtuu keväällä.Biotus
Torjuntaa varten lajin esiintymistä voidaan kartoittaa feromonipyydyksillä. Lajille on olemassa kaupallinen feromoniThe Pherobase , mutta yksilöitä tulee jonkin verran myös omenakääriäisen feromonille.
Ravintokasvi Toukka elää monilla ruusukasveihin kuuluvilla puulajeilla, etenkin orapihlajalla (Crataegus) ja omenalla (Malus), mutta harvakseltaan myös luumulla (Prunus domestica), päärynällä (Pyrus) sekä kirsikalla (Prunus cerasus).
Lähteet
Aiheesta muualla Bestimmungshilfe des Lepiforums Lepidoptera.pl
Luokka:Kääriäismäiset Luokka:Kasvien tuhohyönteiset