thumb|right|Mario Bonnard 1920-luvulla Mario Giuseppe Maria Bonnard (24. joulukuuta 1889 Rooma – 22. maaliskuuta 1965 Rooma) oli italialainen elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja.
Elokuvaura Mario Bonnard aloitti uransa näyttelijänä Ambrosio Filmillä vuonna 1911. Hänen tunnetuin roolinsa oli elokuvassa Ma l’amor mio non muore! (”Mutta rakkauteni ei kuole!”, 1913), joka teki hänestä yhden italialaisen mykkäelokuvan suurimmista tähdistä. Vuodesta 1917 lähtien Bonnard toimi myös ohjaajana työskennellen välillä Ranskassa ja Saksassa. Hänen ensimmäisiä äänielokuviaan oli Varastettu ääni (Tre uomini in frak, 1932), joka tunnetaan De Filippon veljesten ja Assia Norisin elokuvadebyyttinä.Moliterno, s. 44–45.
Bonnardin myöhempiä ohjaustöitä olivat kaksi suosittua melodraamaa, Cesare Zavattinin ja Federico Fellinin käsikirjoittama Avanti c’è posto (1942) sekä Campo de’ Fiori (1943), joka oli Anna Magnanin ensimmäisiä merkittäviä elokuvia. Ohjaajan viimeisiin teoksiin kuuluva peplumelokuva Pompeijin viimeiset päivät muistetaan lähinnä siitä, että sen viimeisteli nuori Sergio Leone.Moliterno, s. 45.
Elokuvia Leijonat laivassa, 1912 (näyttelijä) Saatana, 1912 (näyttelijä) Ma l’amor mio non muore!, 1913 (näyttelijä) Campo de’ Fiori, 1943 Afrodite, dea dell’amore, 1958 Pompeijin viimeiset päivät, 1959
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Elonet: Mario Bonnard Internet Movie Database: Mario Bonnard
Luokka:Italialaiset elokuvakäsikirjoittajat Luokka:Italialaiset elokuvaohjaajat Luokka:Italialaiset näyttelijät Luokka:Vuonna 1889 syntyneet Luokka:Vuonna 1965 kuolleet