Subura tai Suburra oli kaupunginosa antiikin Rooman kaupungissa Italiassa. Se sijaitsi koilliseen Forum Romanumista ja oli osa Regio IV Templum Pacista.
Tiheästi kansoitetun Suburan maine oli huono: siellä asui prostituoituja ja katukauppiaita. Suburasta on jäänyt nykypäivään kuvauksia muun muassa Juvenaliksen ja Martialiksen teoksissa. Historioitsija Suetonius mainitsee, että Julius Caesar asui Suburassa ennen nousuaan politiikassa.
Maantiede
Subura oli alun perin nimi laaksolle, joka sijaitsi Viminalis-kukkulan eteläpään ja Esquilinus-kukkulan eteläkielekkeen Oppiuksen länsipään välissä. Se oli yhteydessä Forumiin Argiletum-kadun kautta ja jatkui itään päin Oppiuksen ja Cispiuksen välistä Clivus Suburanuksen kautta, päättyen Porta Esquilinalle. Nykyään tätä aluetta halkovat Via Cavour ja Via dello Statuto. Toinen matalampi laakso ulottui Suburasta pohjoiseen Quirinaliksen ja Viminaliksen väliin, ja kolmas koilliseen Viminaliksen ja Cispiuksen väliin, jossa kulki Vicus patricius. Suburan alkua kutsuttiin nimellä primae faucesMartialis: Epigrammit 2.17.1. ja se sijaitsi mahdollisesti lähellä Praefectura urbanaa.
Historia
Suburan nimen alkuperä oli antiikin aikana epäselvä. Kaksi tuonaikaista teoriaa nimen alkuperästä on hylätty. Ensimmäisen mukaan nimi olisi peräisin ilmaisusta sub antiqua urbe (”vanhan kaupungin alapuolella”).Varro: De lingua Latina 5.48: ”Suburam Iunius scribit ab eo quod fuerit sub antiqua urbe” (”Subura, Junius kirjoittaa, sai nimensä siitä, että se sijaitsi vanhan kaupungin alapuolella”). Toisen mukaan se juontuisi palojen kautta kuivatusta suomaasta (< suburo, ”kulottaa”).Scholii Cruquiani ad Horatium Epod. 5.58: ”a suburendo quod in ea regione Romae aliquando subustionibus paludeta siccata sunt” (”toisen selityksen mukaan nimi tulee sanasta suburere, koska Rooman sillä alueella soita kuivattiin joskus polttamalla”). Kolmannen ja todennäköisemmän teorian mukaan Suburan nimi liittyisi Succusanus pagukseen eli Suc(c)usaan.Varro: De lingua Latina 5.48; Festus 302, 309; Quintilianus: i. 7. 29. Sucusa sijaitsi Caeliuksella, mutta on todennäköistä, että Subura oli tämän nimen korruptoitunut muoto, joka siirtyi jostakin syystä kyseiselle laaksolle. Historiallisina aikoina nimeä käytettiin myös adjektiivina muodossa (regio) Suburana.
Suburan alueen luonteeseen viittaavia kuvauksia esiintyy usein latinankielisessä kirjallisuudessa ja kirjoituksissa. Aluetta kuvattiin eloisaksi (fervens),Juvenalis: Satiirit 11.51, ja skolia, ”frequentissima regio”. meluisaksi (clamosa),Martialis: Epigrammit 12.18.2. likaiseksi ja kosteaksiMartialis: Epigrammit 5.22.5-9. sekä prostituoitujen kokoontumispaikaksi.Persius Flaccus, Aulus: Satiirit 5.32; Martialis: Epigrammit 2.17; 6.66.1-2; 11.61.3; 11.78.11; Priapeia (Carmina Priapea) 40.1. Alueella oli myös ruokatarvikkeiden ja herkkujenJuvenalis: Satiirit 11.141; Martialis: Epigrammit 7.31; 10.94.5-6. sekä ylellisyystuotteiden kauppiaitaMartialis: Epigrammit 9.37. ja monenlaisia käsityöläisiä, kuten crepidarius (sandaalintekijä), ferrarius (seppä), lanarius (villakankaiden tekijä), inpilarius (huovuttaja) ja lintearius (pellavakankaiden tekijä).
Suburassa oli myös merkittävien henkilöiden asuinpaikkoja, mikä käy ilmi siitä, että Julius Caesar asui siellä ennen kuin hänestä tuli pontifex maximus.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Julius Caesar 46. Siellä asui myös vuoden 101 jaa. konsuli Lucius Arruntius Stella.Martialis: Epigrammit 12.3.9; vrt. 12.21.5. Kreikankielisten piirtokirjoitusten perusteella kaupunginosassa oli juutalainen synagoga.
Suburan nimi esiintyy Forma urbis Romaen fragmentissa numero 8 sekä myöhäisantiikin ajan kirjallisuudessa.Sidonius Apollinaris: Carmina 23.236; Prudentius: Peristephanon Liber 11.45. Myöhäisantiikin aikaisesta mahdollisesta jaosta Subura majoriin ja Subura minoriin ei tiedetä juuri mitään, vaikka eräs piirtokirjoitus antaa viitteitä tällaisesta jaosta. Suburan nimeä käytettiin edelleen keskiajalla useiden kirkkojen nimissä Torre dei Contin ja San Pietro in Vincolin välillä.
Lähteet
*