Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) on erittäin yleinen ja laajalle levinnyt loppukesän ja alkusyksyn yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö Varsiyökkösellä esiintyy varsin suurta yksilökohtaista vaihtelua paitsi värisävyssä ja siipikuvioiden erottuvuudessa, myös perhosten koossa suurimpien yksilöiden ollessa lähes kaksinkertaisia pienimpiin verrattuna. Etusiipien pohjaväri on tavallisimmin vaalean harmaanruskea, mutta vaihtelee vaalean punaruskeasta tumman ruskeaan. Siiven tyviosassa on hieman mutkitteleva sisempi poikkiviiru ja ulompana viistosti siiven takareunasta kärkeä kohti suuntautuva ulompi poikkiviiru. Ulompi poikkiviiru tekee ennen siiven etureunaa jyrkän mutkan sisäänpäin ennen päättymistään. Siiven etureunassa, aaltoviirun päässä on tumma täplä, joka ei sijaitse aivan ulomman poikkiviirun jatkeella vaan hieman siiven kärkeen päin. Ulomman ja sisemmän poikkiviirun välillä siiven keskiosassa on tumma varjostuma. Rengas- ja munuaistäplät ovat siiven pohjavärin väriset, mutta erottuvat tumman reunuksensa vuoksi. Takasiivet ovat vaaleat, ulkoreunasta tummemmat. Niiden poikki kulkee tumma kaarijuova ja keskipilkku erottuu yleensä hyvin yläpinnalla mutta paremmin alapinnalla. Siipiväli vaihtelee huomattavan suurella välillä 28 mm:sta 43 mm:iin.Svenska fjärilar UK Moths s. 116–117
Sukuun Hydraecia kuuluu Suomessa neljä lajia, joiden erottaminen toisistaan voi olla huomattavan vaikeaa, joskin varsiyökkönen on näistä ylivoimaisesti yleisin ja laajimmalle levinnyt. Erityisen samannäköisiä lajeja ovat laukkayökkönen (Hydraecia nordstroemi) sekä hierakkayökkönen (Hydraecia ultima).
Levinneisyys ja lentoaika Lajin levinneisyys ulottuu Espanjasta ja Britteinsaarilta Euroopan ja Pohjois-Aasian läpi Japaniin. Lisäksi se on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan. Suomessa varsiyökkönen on hyvin yleinen ja sitä tavataan Ahvenanmaalta ja etelärannikolta ainakin eteläisempään Lappiin saakka. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun puolivälistä lokakuulle.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Varsiyökkösen ehkä tyypillisintä elinympäristöä ovat kosteat rantojen ympäristöt. Se viihtyy kuitenkin myös kosteilla niityillä sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä, kuten puistoissa, puutarhoissa sekä joutomailla. Laji on esiintymispaikoillaan usein runsaslukuinen. Perhosia tulee valolle, harvemmin syötille.
Toukka elää kasvien varsien ja juurten sisällä syöden esimerkiksi mukuloita ja juureksia ontoiksi. Tästä syystä laji on joskus puutarhojen tuholainen.
Ravintokasvi Toukka on varsin monia eri kasveja syövä polyfagi. Puutarhatuhojen kannalta merkittävä ravintokasvi on etenkin peruna ja mansikka.
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) Suomen Perhoset: Varsiyökkönen Perunasta: Varsiyökkonen (Hydraecia micacea) Perhostutkijainseura: Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasper: Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) ITIS: Hydraecia micacea Iowa State University, Bug Guide: Species Hydraecia micacea - Rosy Rustic Pherobase: Semiochemicals of Hydraecia micacea, the Potato stemborer Bestimmungshilfe des Lepiforums Vlindernet Moths and Butterflies of Europe and North Africa Butterflies and Moths of North America Harmful Occurrence of Rosy Rustic Moth (Hydraecia micacea)(Noctuidae, Lepidoptera) on Hop in the Czech Republic
Luokka:Tarhayökköset Luokka:Kasvien tuhohyönteiset