Kirmusjärvi on Uudellamaalla Lohjalla Sammatin lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Kirmusjärvi on 4,0 kilometriä pitkä, 2,6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 352 hehtaaria eli 3,5 neliökilometriä. Järven rantaviiva on polveileva, mikä johtuu mäkisestä maastosta. Se on muodostunut mäkisen maaston laajempaan painaumaan, joka jää Toisen Salpausselän reunamuodostuman koillispuolelle. Järven vesi on murtautunut ulos painaumasta Myllykylän kohdalta. Korkeimmat mäet sijaitsevat itärannikolla, jossa Rastasmäki ja Mustamäet kohoavat noin 45 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Järven lounaispäässä on Hevoslahti, joka jää Luhdannokan ja Kirjoniemen väliin. Luoteessa on Luskalassa samankokoinen lahti. Huomattava niemi on etelärannikolla Nokkapelto.
Kirmusjärvessä on kartan mukaan 18 saarta. Kolme suurinta saarta Isosaari, Härkäsaari ja Ketosaari sijaitsevat keskellä järveä ja ne jakavat järven pieniksi järvenseliksi. Isosaaren pohjoispuolella on Mäntyniemen suunnassa Haavassalmi ja Ketosaari sijaitsee Härkäsaaren ja Isosaaren välissä. Härkäsaaren koillispuolella on vielä pieninä saarina Lehtisaari, Kivisaari, Yksipuinen sekä kolme muuta saarta. Ketosaaren pohjoispuolella ovat Selkäsaari ja Väipöö, ja eteläpuolella Pikkusaari. Isosaaren pohjoispuolella ovat Kulteensaari, Mäkisaari ja Vilkoo, ja länsipuolella Vohlassaari. Yhdeksällä saarella on mökkiasutusta. Sekä Isosaari että Härkäsaari kohoavat 38 metrin korkeuteen vedenpinnasta.
Kirmusjärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Se on melko tasapohjainen järvi ja sen kaksi syvännettä ovat pienialaisia. Sen tilavuudeksi on määritetty 10,67 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,0 metriä. Järven syvyys on 8,0 metriä ja tämä kohta sijaitsee Haavassalmen lounaissuulla . Toisessa syvänteessä Vohlasaaren pohjoispuolella on 7,4 metriä syvä.
Kirmusjärven rantaviivan pituus on 25,2 kilometriä . Rannat ovat silmämääräisesti puoliksi pelto- ja puoliksi metsämaata. Länsirannikolla rantaan ulottuvia peltoja on Sammatissa, Luskalassa ja Niemessä. Muita järven kulmakuntia ovat pohjoisen Leikkilä ja Lintuniemi, ja eteläinen Myllykylä. Sammatin kautta kulkee seututie 104, josta haarautuu pohjoispuolelle yhdystie 11093 ja etelään yhdystie 1070. Myllykylässä tieltä 1070 haarautuu yhdystiehen 11093 liittyvä yhdystie 1072, joka alittaa valtatien 1 järven itäpuolisessa liittymässä. Järven ympärillä on noin 90 ympärivuotisesti asuttua tilaa ja yli 300 vapaa-ajan asuntoa . Sammatissa on yleinen uimaranta, joka sijaitsee Hevoslahdella. Se on hiekkapohjainen ja sen palveluita ovat pukukopit, käymälä, laituri ja rantalentopallokenttä .
Luontoarvoja Vedenlaatu Kirmusjärveä vaivaa rehevöityminen ja leväkukinnot, joiden vuoksi sen vedenlaatu on kärsinyt. Järven kunnostaminen aloitettiin vuonna 1999 Sammatin kunnan aloitteesta. Hanketta varten perustettiin Kirmusjärven suojeluyhdistys toimintaa koordinoimaan. Kunnostussuunnitelma julkaistiin vuonna 2010, mutta jo ennen sitä oli järvellä toteutettu hoitokalastusta, vesikasvillisuuden niittoa ja ulkoista kuormitusta oli alettu vähentämään. Vedenlaatua on tutkittu kunnostussuunnitelmaa varten. Veden näkösyvyys vaihtelee 0,8–2,5 metriä riippuen sääoloista. Veden happipitoisuus metrin syvyydessä päällysvedessä vaihtelee noin 4–12 ja alusvedessä noin 0–8 milligrammaa litrassa vettä.
VPD-tila Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Kirmusjärven tilaa. Järven tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka oli tyydyttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat huonoja tuloksia. Järven tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvää huonompi. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli tyydyttävä, biologinen tila, joka oli tyydyttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat aiempaa heikompia tuloksia.
Vesikasvillisuus Vesikasvillisuutta esiintyy järvessä eniten lahdelmissa ja vähiten kalliorannoissa. Ilmaversoisista vesikasveista esiintyy järviruokoa, osmankäämiä, järvikortetta ja erilaisia saroja. Kelluslehtisistä esiintyy ulpukkaa ja uistinvitaa sekä uposlehtisiin kuuluvaa ärviää. Sekä ahvenvita ja siimapalpakko muodostavat laajoja kasvustoja. Näiden lisäksi on havaittu vesiruttoa, tylppälehtivitaa ja hapsiluikkaa.
Kalasto Vuonna 1999 tehdyssä kalakartoituksessa järvessä esiintyi ahventa, särkeä, kiiskeä, lahnaa, pasuria, salakkaa, kuhaa, haukea, sulkavaa ja siikaa. Ahventa, jonka yksilökoko oli pientä, esiintyi eniten.
Vesistösuhteet Kirmusjärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Lohjanjärven alueella (23.02), jonka Raatinjoen-Myllyojan valuma-alueeseen (23.024) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 23,2 neliökilometriä ja veden laskennallinen viipymä on 557 vuorokautta eli 1,5 vuotta . Laskuojaa Myllyojaa kutsutaan nykyään myös Myllyjoeksi, joka yhdyttyään pohjoisesta tulevaan Raatinjokeen, muuttuu nimeltään Karstunjoeksi. Karstunjoki laskee Lohjanjärven Karjalohjanselkään. Myllyjoki ja Karstunjoki muodostavat valuma-alueensa pääuoman, johon kuuluu myös Kirmusjärvi. Suurimman ojan, joka laskee Kirmusjärven koillisrantaan, valuma-alueella on yhdeksän järveä tai lampea. Ne ovat Kolmpersjärvi (24 ha), Saarilampi (7 ha), Pikku Kolmpersjärvi (3 ha), Saukoolampi, Hauklampi (4 ha) ja Kakolampi, sekä alempaan sivuojaan laskevat Heinästö (2 ha) ja Syvälampi (17 ha). Järven luoteisrantaan laskee Silmee (15 ha), jonka valuma-alueella ovat myös Iso Heilampi (17 ha) ja Vähä Heilampi (4 ha). Kirmusjärven vedenpinnan korkeus on 42,8 metriä mpy (N2000), joten Myllyjoen ja Karstunjoen pudotus on 22,5 metriä. Laskujoen keskivirtaamaksi (MQ) arvioidaan 0,22 kuutiometriä sekunnissa .
Lähteet
Aiheesta muualla Kirmusjärven suojeluyhdistys ry, verkkosivut
Luokka:Raatinjoen-Myllyojan valuma-alue Luokka:Sammatin järvet