Esko Johannes Haapa (21. lokakuuta 1914 Tampere – 26. huhtikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen teologi ja professori. Hän oli Helsingin yliopiston Raamatun alkukielten apulaisprofessori 1950–1981.Facta 2001, osa 5, p. 384. WSOY 1982.
Henkilöhistoria Esko Haavan vanhemmat olivat toimittaja Lauri Johannes Haapa ja Aura Emilia Nyholm ja puoliso vuodesta 1944 Hanni Tuulikki Kivikuru (Koskinen). Ylioppilaaksi Haapa tuli 1934 ja hänet vihittiin papiksi 1940. Teologian kandidaatin tutkinnon hän suoritti 1944 ja filosofian kandidaatin tutkinnon 1947. Hän toimi ylimääräisenä pappina Tampereen hiippakunnassa 1940–1947 ja Helsingin yliopistossa vt. apulaisprofessorina vuodesta 1948.
Haapa osallistui kahden raamatunkäännöskomitean työhön edustaen Suomen Kirkon Sisälähetysseuraa.
Julkaisuja Lapset ja vieraat. Ensimmäisten kristittyjen suhtautumisesta ympäristöönsä, 1947 Ihmisen Pojan kuolema, 1949 Markuksen evankeliumi, 1952 Matteuksen evankeliumi, 1958 Täydessä uskon varmuudessa, Hebrealaiskirjeen lukuopas, 1972
Lähteet
Luokka:Suomalaiset teologit Luokka: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka: Suomalaiset kristilliset kirjailijat Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1914 syntyneet Luokka:Vuonna 1991 kuolleet