Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta on vuonna 1918 perustettu entinen vasemmistolainen lehdenkustantamo, joka julkaisi aikanaan Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) pää-äänenkannattajaa Suomen Sosialidemokraatti -lehteäSalminen, s. 58 ja omisti Paasipainon kirjapainon ja sitomon.Otavan Iso tietosanakirja 4. osa, p. 414 Se kustansi 1920–1930-luvulla myös kirjallisuutta.

Historia Päätös Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan perustamisesta tehtiin 19. huhtikuuta 1918 eli viikkoa sen jälkeen, kun Työmies-lehti oli lakannut ilmestymästä Helsingin valtauksen seurauksena. Varsinainen perustava kokous pidettiin 14. elokuuta 1918, kun senaatti oli päättänyt hyväksyä yhtiön yritysrekisteriin.Vuorenrinne 2025, s. 17, 20, 24. Kansanvalta korvasi Työmiestä julkaisseen Työväen Sanomalehti Osakeyhtiön, joka oli sisällissodan jälkeen myynti- ja hukkaamiskiellossa ja jonka kirjapaino oli suljettu. Uuden osakeyhtiön perustajia olivat Wäinö Wuolijoki, Väinö Hakkila, Lauri af Heurlin, Matti Paasivuori, J. W. Keto, Matti Lonkainen, A. Salo, Väinö Hupli, Erland Aarnio, Paavo Raittinen ja Väinö Tanner. Se perustettiin 50 000 markan suuruisella pääomalla. Suomen Sosialidemokraatin ensimmäinen näytenumero ilmestyi jo toukokuussa 1918, mutta sen säännöllinen julkaisu voitiin aloittaa vasta syksyllä. Työväen Sanomalehti -yhtiö vuokrasi kirjapainonsa ja toimituksensa tilat Kansanvallan käyttöön niiden vapauduttua takavarikosta elokuussa 1918.Vuorenrinne 2025, s. 21–24.

Siinä missä Työmiehen kustannusyhtiö oli helsinkiläisten järjestöjen ja yksityishenkilöiden omistuksessa, Kansanvalta luovutettiin Väinö Tannerin toiveen mukaisesti joulukuussa 1918 uudelleenjärjestäytyneen SDP:n haltuun. Myös Työväen Sanomalehti Oy jatkoi yhä toimintaansa, ja sosiaalidemokraatit ja kommunistit kilpailivat sen hallinnasta. Lopulta vuonna 1923 yhtiön kiinteistöt myytiin SDP:lle ja muu omaisuus Kansanvallalle, ja se lakkautettiin vuonna 1925.Vuorenrinne 2025, s. 18, 29, 33. Kansanvalta julkaisi vuodesta 1919 myös SDP:n ruotsinkielistä äänenkannattajaa Arbetarbladetia, jonka nimi muuttui myöhemmin Svenska Demokrateniksi,Hakan mediakronikka, Sanomalehti 1,h 1918-2009 sekä pilalehti Kurikkaa.Vuorenrinne 2025, s. 31.

Kansanvalta julkaisi Pentti Haanpään aikanaan hyvin kiistellyn ja voimakkaita reaktioita herättäneen teoksen Kenttä ja kasarmi (1928), kun WSOY ja Haanpää eivät päässeet siitä yksimielisyyteen.Salminen, s. 56–61. Se julkaisi myös novellikokoelman Karavaani (1930),Salminen, s. 69 mutta Ilmeitä isänmaan kasvoilla ilmestyi vasta 2013, vaikka Haanpää oli saanut sen valmiiksi 1933 ja lähettänyt kustannustoimittajalleSalminen, s. 102, 103.. Kansanvallan viimeinen kirjajulkaisu oli 1934 julkaistu Nils Robert af Ursinin juhlakirja.

Kansanvallan talous meni 1920-luvulla vuosi vuoden jälkeen huonompaan suuntaan; esimerkiksi vuonna 1928 sen voittovaroista saatiin SDP:n vaalirahoitukseen tavanomaista pienempi avustus, joten puoluetoimikunta sanoi yhtiöllä olevia lainoja irti 200 000 markan verran mutta sai käyttöönsä vain puolet tästä summasta.Sos.-dem. puoluetoimikunnan ja piiritoimikuntien kertomukset vv. 1925-1929, s. 32 Työveän arkisto (Internet Archive). Viitattu 4.8.2026. Suomen Sosialidemokraatti menestyi kuitenkin taloudellisesti niin hyvin, että sen voitoilla pidettiin pystyssä Kansanvallan muuta toimintaa. Tilanne kääntyi 1950-luvulta alkaen päinvastaiseksi, kun lehti alkoi tuottaa suuria tappioita, mutta Kansanvalta piti sitä pystyssä painattamalla muitakin lehtiä uudistetussa kirjapainossaan, joka vuonna 1959 nimettiin Paasipainoksi. Paasipaino erotettiin vuoden 1972 alussa omaksi osakeyhtiökseen, minkä jälkeen Kansanvallan tehtäväksi jäi vain Suomen Sosialidemokraatin kustantaminen. Rahapulassa ollut Kansanvalta myi Paasipainon osakkeet Elannolle ja Ekalle vuonna 1987.Vuorenrinne 2025, s. 208–209, 220, 285, 367–368.

Vuonna 1990 Kansanvalta muutettiin holdingyhtiöksi ja sille perustettiin tytäryhtiö Kustannus Oy Demari, joka jatkoi Suomen Sosialidemokraatin seuraajan Demarin julkaisua. Paasipaino meni konkurssiin seuraavana vuonna.Vuorenrinne 2025, s. 381.

Kansanvallan ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi vuosina 1918–1919 Lauri af Heurlin,Vuorenrinne 2025, s. 24, 45. jota seurasivat vuosina 1919–1921 ja 1924–1944 Kaarlo Heinonen ja vuosina 1945–1971 Visa Kivi, jolle myönnettiin tästä hyvästä teollisuusneuvoksen arvonimi. Kiven jälkeen toimitusjohtajina olivat Erkki Vuorinen 1971–1979, Kimmo Jokela 1979–1986 ja Risto Uosukainen vuodesta 1986.Vuorenrinne 2025, s. 285, 329, 356.

Nykytila Nykyisin Kansanvalta toimii taloushallinnon alalla, joskin entisellä nimellään.Kvalta.fi Se on edelleen – nykyisin nimellä Demokraatti ilmestyvän – SDP:n pää-äänenkannattajan suurin yksittäinen omistaja 38,9 %:n osuudella.Keijo Lehto: Keskisuomalainen osti vähemmistön demareiden pää-äänenkannattajasta Keskisuomalainen 6.4.2013. Viitattu 4.10.2013.

Lähteet Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina, Into 2013 Antti Vuorenrinne: Tämän lehden täytyy olla hyvä: Suomen Sosialidemokraatti 1918–1988. Into, Helsinki 2025.

Viitteet

Luokka:Entiset suomalaiset kustantamot Luokka:Entiset suomalaiset kirjankustantamot Luokka:Suomalaiset holdingyhtiöt Luokka:Suomen Sosialidemokraattinen Puolue