Imatra-yhdistys (Brooklyn) oli suomalaisten siirtolaisten yhdistys Brooklynissa New Yorkissa. Yhdistyksen perusti rakennusmestari John A. Koski. Ensimmäinen kokous pidettiin 6. joulukuuta 1890 ja perustava kokous 14. joulukuuta 1890. Yhdistyksen tarkoituksena oli ”Amerikassa olevien suomalaisten sekä aineellisen että henkisen tilan kehittäminen.” Ilmonen, S.: Amerikan Suomalaisten Sivistyshistoria. Edellinen osa. Suom. -lut. kustannusliikkeen kirjapainossa, Hancock, Michigan 1930.Tokoi, Oskari: Amerikan Suomalaisia. Tammi, Helsinki 1949.Tommola, Esko: Uuden maan rakentajat. New Yorkin suomalaisten tarina. Otava 1989. Myös avustustoiminta oli jo alusta lähtien osa sen toimintaa. Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia. Amer. Suom. Kansanval. Liitto ja Raivaaja Publish. Company, Fitchburg, Massachusetts 1951.
Alussa työväenyhdistys pienoiskuva|John A Koski Aluksi yhdistys oli suomalainen työväenyhdistys ja se oli ensimmäinen työväenyhdistys, jonka suomalaiset Amerikkaan perustivat. Engelberg, Rafael: Suomi ja Amerikansuomalaiset. Keskinäinen yhteys ja sen rakentaminen. Suomi-Seura ry, Helsinki 1944. Suomalaiset siirtolaiset olivat työväkeä ja siten yhdistyksen nimeksi tuli Amerikan Suomalainen Työväenyhdistys Imatra. Työväenyhdistys nimestään huolimatta toiminta ei perustunut marxilaiselle ideologialle, vaan sen toiminnassa oli havaittavissa wrightiläiselle työväenliikkeelle ominaisia piirteitä, jossa pyrkimyksenä oli edistää työväestön kulttuuritoimintaa ja kohottaa heidän sivistystasoaan ja estää heitä liittymästä sosialistisiin yhdistyksiin. Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1997.Kero, Reino: Suuren lännen suomalaiset. Otava, Helsinki 1976. Liski, Ilkka: Amerikan Suomalainen Työväenyhdistys Imatra 1 (1890-1921). Turun historiallinen arkisto 35. Turun yliopisto. 1978. Yhdistys otti heti alussa myös naisia mukaan seuran toimintaan. 1891-1991 Kansallisseura Imatra 100-vuotismuistojulkaisu (julkaistu syyskuussa 1991). s. 8-9, 30-32, 34, 36-40, 42, 45, 47-48. Ensimmäisenä tehtävänään yhdistys perusti oman torvisoittokunnan. Sen lisäksi perustettiin lauluseura ja näytelmäseura.
Imatran perustamisella oli suuri vaikutus amerikansuomalaisiin, sillä sen seurauksena perustettiin suomalaisia työväenyhdistyksiä muillekin paikkakunnille. Kun Imatra-yhdistyksen toiminta vilkastui ja laajeni, se ryhtyi rakentamaan kaikkialla Pohjois-Amerikan alueella olevista suomalaisista työväenyhdistyksistä yhtenäistä kansallista verkostoa. Tätä varten perustettiin koko maan kattava keskusjärjestö, jonka nimeksi tuli Amerikan Suomalainen Työväenliitto Imatra, eli Imatra-liitto. Se perustettiin helmikuulla 1903. Siihen kuului noin 40 paikallista suomalaista työväenyhdistystä eri puolilla Yhdysvaltoja ja Kanadaa ja sen yhteinen jäsenmäärä oli noin 2000. Nämä Imatra-liittoon kuuluneet yhdistykset oli numeroitu ja tunnettiin numeron perusteella. Brooklynin alkuperäinen Imatra-yhdistys oli Imatra 1.
Imatra-liitto kuitenkin hajosi pian eikä suunnitelmaa saatu vietyä eteenpäin. Liiton hajotti muotiin tullut sosialismi. Hendrickson, Martin: Muistelmia Kymmenvuotisesta Raivaustyöstäni. Raivaajan Kirjapaino, Fitchburg, Massachusetts 1909. Suomesta tulleet sosialistiagitaattorit levittivät sosialismioppiaan näihin paikallisiin työväenyhdistyksiin, sillä seurauksella, että ne erosivat Imatra-liitosta ja liittyivät Amerikan sosialistipuolueeseen. Liiton hajoaminen oli suuri menetys amerikansuomalaisten oman ja yhtenäisen koko Pohjois-Amerikan kattavan kansallisen kulttuuriyhteisön rakentamisessa. Liitto lakkautettiin helmikuulla 1917. Liiton lehtenä oli Työväen Album. Imatra-yhdistys ei hyväksynyt sosialismia ja se jäi yksin ja jatkoi toimintaansa kansallisella linjalla paikallisena yhdistyksenä.
Amerikansuomalainen sosialismi sai alkunsa Imatra-yhdistyksestä vuonna 1899. Kolehmainen, John L.: The Finns in America. A Bibliographical Guide to Their History. Suomi College, Hancock, Michigan 1947. Imatra-liitosta erottuaan sosialistien toiminta keskittyi politiikkaan, mutta myöhemmin, kun suomalaisten kiinnostus sosialismiin hiipui, alkoivat sosialistit harrastamaan suomalaista kulttuuritoimintaa, eli samaa kun Imatra-yhdistys.
Imatra-yhdistys perustaa oman sanomalehden 10. kesäkuuta 1906. Sen nimeksi tulee New Yorkin Uutiset. Imatra-yhdistyksen kokousten pöytäkirjat: 1906, 1907, 1910, 1911, 1921, 1923-1925, 1946, 1949, 1960, 1971, 1986, 1991. Lehdellä oli merkittävä asema amerikansuomalaisessa lehdistössä. Se lakkautettiin vuonna 1992. Vuonna 1906 Imatra-yhdistyksessä on seuraavat osastot: Puhujaseura, Naisseura, Näytelmäseura, Soittokunta, Huvitoimikunta, Kirjasto ja Lukutupa. Miss Finland 1986 on valittu Imatralla, s. 6. New Yorkin Uutiset, 14. lokakuuta 1986.
Syyskuulla 1907 Imatra-yhdistys ryhtyy keräämään varoja Laukon kartanon torppareille Suomeen, ”jotka uloshäädön kautta ovat joutuneet avuttomaan tilaan.”
Osa Imatra-liittoon kuuluneista suomalaisista työväenyhdistyksistä eri osavaltioissa. Yhdistyksen nimiKaupunki ja osavaltio Imatra 1 - Imatra-liiton päämaja Brooklyn, New York Imatra 2 Harlem, New York City, New York Imatra 3 Gardner, Massachusetts Imatra 5 Vanalhaven, Maine Imatra 9 Thunder Bay (Port Arthur), Ontario, Kanada Imatra 12 Glassport, Pennsylvania Imatra 15 - oli myöhemmmin Fifth Avenue Haali Harlem, New York City, New York Imatra 16 Worcester, Massachusetts Imatra 17 - Suomalainen työväenyhdistys Taimi Peabody, Massachusetts Imatra 19 Fitchburg, Massachusetts Imatra 20 (22) - Suomalainen työväenyhdistys Taisto Maynard, Massachusetts Imatra 21 - Suomalainen työväenyhdistys Veli Quincy, Massachusetts Imatra 25 Chicago, Illinois Imatra 27 Ashtabula, Ohio Imatra 29 - Finnish American Labor Alliance Norwood, Massachusetts Imatra 30 Cleveland, Ohio Imatra 31 Superior, Wisconsin Imatra 33 Sijainti ei tiedossa Imatra 35 - Tätä numeroa on käytetty useaan kertaan. Sijainti ei tiedossa Imatra? - numero ei tiedossa Suomalainen työväenyhdistys Walon Virta San Fransisco, California Imatra? - numero ei tiedossa Waukegan, Illinois Imatra? - numero ei tiedossa Boston, Massachusetts Imatra? - numero ei tiedossa Suomalainen työväenyhdistys Ilmarinen Fall River, Massachusetts Imatra? - numero ei tiedossa Suomalainen työväenyhdistys Veljeys Rockport, Massachusetts Imatra? - numero ei tiedossa Suomalainen työväenyhdistys Ystävät Duluth, Minnesota Imatra? - numero ei tiedossa Chisholm, Minnesota Imatra? - numero ei tiedossa Ely, Minnesota Imatra? - numero ei tiedossa Red Lodge, Montana Imatra? - numero ei tiedossa Aberdeen, Washington Imatra Hall
Imatra-yhdistys rakensi oman toimitalon ja muutti siihen 1. marraskuuta 1908. Avajaisjuhlat pidettiin 18-19 marraskuuta. Yhdistys hankki uuteen taloonsa oman sähkökoneen, joka tuotti sähköä taloon. “Kyllä siitä puhuttiinkin, sillä tämä tapaus oli historiallinen Finntownin mäellä. Sillä Imatra-yhdistys se oli, joka toi ensimmäiset sähkövalot Pukinmäelle.” Tämä toimitalo oli ratkaisevan tärkeä yhdistyksen toiminnan kehittymiselle. Siitä tuli kuuluisa suomalaisten kokoontumispaikka.(4)(28)(24)Goldman, Ari L.: “Brooklyn´s Finntown Losing Its Flavor.” The New York Times. August 20, 1972, Page 102.
Joulukuulla 1908 Imatra-yhdistyksessä vaalitaan raittiusaatetta, sillä Imatra-talon “seinien sisäpuolelle ei väkijuomia saa tuoda, eikä kukaan saa siellä tästä lähtien päihtyneenä esiintyä.“ “Myös tupakanpoltto on ehdottomasti kielletty ravintolahuoneessa.”
Imatra-yhdistys perusti työnvälitystoimiston Matti Kurikan ehdotuksesta. Se aloitti toimintansa 1. joulukuuta 1910. Vuoden aikana toimisto välitti työpaikan noin 50-60:lle miehelle ja 135:lle naiselle. Naisille palvelupaikkoja olisi ollut paljon enemmän saatavana, kuin oli hakijoita. Vuonna 1912 toimisto välitti 242 työpaikkaa.
Vuonna 1910 Imatran näytelmäseura on esittänyt useita näytelmiä yhdistyksen talossa, mm. Pimeyden Valta, Charleyn Täti, Jeppe Niilonpoika, Tukkijoella, Roinilan Talossa ja Viimeinen Ponnistus. Vierailunäytäntöinä on esitetty Kristitty ja Kun piiat ovat lakossa.
Avustusyhdistys ja kansallisseura Lokakuulla 1892 puheenjohtaja Koski esittää yhdistyksen kokoukselle: ”Koska synnyinmaassamme Suomessa on kato kohdannut ja nälänhätä uhkaa siellä, niin olisi meidän velvollisuutemme täällä, jotka olemme paremmissa oloissa ryhdyttävä jonkinmoisiin aputoimiin nälkää kärsivien hyväksi, joka esitys yksimielisesti hyväksyttiin.”
Yhdistyksen vuosikokouksessa 20. tammikuuta 1918 tehtiin Imatra-yhdistyksen sääntöihin seuraavat uudet pykälät: Pykälä 8 - Yhdistys koettaa tehdä parhaansa suomalaisten tunnetuksi tekemisessä Yhdysvalloissa, Pykälä 9 - Yhdistys tunnetaan virallisesti nimellä Finnish Aid Society Imatra (Suomalainen avustusyhdistys Imatra) ja Pykälä 22 - “Jos seura hajoaa, tahi sen toiminta käy niin laimeaksi että on pelkoa yhdistyksen lakkaamisesta, älköön seuran omaisuutta liikuteltako tahi myytäkö ilman Suomen Senaatin erikoislupaa. Tätä pykälää ei saa muuttaa.”
Yhdistys on alun perin ollut työväenyhdistys ja myöhemmin avustusyhdistys, mutta heinäkuulla 1921 siitä tulee kansallisseura ja siitä käytetään nimeä Kansallisseura Imatra.
Imatra-yhdistys lähettää 13. toukokuuta 1923 7 henkilön ryhmän Ellis Island´iin avustamaan suomalaisia siirtolaisia maihinnousussa.
Vieraita Suomesta Suomesta tulleiden taiteilijoiden ja muiden vieraiden käynti Imatra-talolla on ollut keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa. Konsertteja Imatra-talolla ovat pitäneet mm. seuraavat taiteilijat: Uuno Klami 27. lokakuuta 1917, Alfred Tanner 29. toukokuuta 1924, Robert Kajanus 11. tammikuuta 1925, Lea Piltti 24. huhtikuuta 1949, Tapio Rautavaara 22. lokakuuta 1959, Henry Theel 2. helmikuuta 1973 ja Heimo Haitto 24. tammikuuta 1984.
Muita merkittäviä Imatra-talolla käyneitä vieraita ovat mm. Paavo Nurmi 19. helmikuuta 1966, Anne Pohtamo 5. helmikuuta 1978, ministeri Kaarina Suonio seurueineen 13. syyskuuta 1982, Suomen Presidentti Mauno Koivisto ja Rouva Tellervo Koivisto seurueineen 25. lokakuuta 1985 ja ministeri Taxell seurueineen 10. huhtikuuta 1988 ja Opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen helmikuun lopulla 1992.
Imatra-yhdistys järjesti Sibelius-juhlan mestarin syntymäpäivänä joulukuun 8. 1935. Juhla oli suuri menestys. Läsnä oli ollut myös ministeri Järnefelt.
Imatra-yhdistys on ollut ensimmäiset 50 vuotta raittiusseura, mutta nyt se päättää hankkia luvan väkevien juomien myynnille. Yhdistyksen baari aloittaa toimintansa 27. elokuuta 1941.
Taidemaalari Juho Rissanen kävi 1. lokakuuta 1946 tiedustelemassa, jos Imatra-yhdistys olisi halukas tilaamaan häneltä seinämaalauksen taloonsa.
Tammikuun 23. päivänä 1949 ilmoitetaan, että Imatra-yhdistys on lähettänyt paketteja Suomeen köyhäinlaitoksille ja 7:lle perheelle ja edelleenkin koettavat toimia Suomen köyhien ja orpojen hyväksi.
Katsaus Imatra-yhdistyksen tilanteesta vuonna 1959: “Kuten muistatte, alkoi tämä vuosi tavattoman vaikeissa olosuhteissa, sillä olimmehan vähällä menettää talomme vieraan aineksen temmellyspaikaksi ja omien jäsenten sisälle pääsy toisinaan kävi kovin tukalaksi. Piti todella ottaa asiat rautaisin kourin käsiteltäväksi, sillä todellinen puhdistus oli aikaan saatava. Onnistuimmekin tässä melko hyvin ja jo alkoi rauhallisuus ja järjestys palautua, jopa niinkin hyvin, että tuntui toisinaan kuin kaikki olisivat meidät unohtaneet. Olemme siitä hiljalleen taasen päässeet ylös ja näyttää, että elämä on saanut uutta vauhtia eteenpäin mennäkseen.” Yhdistyksessä oli monta kertaa pohdittu sitä, että hyväksytäänkö Imatra-yhdistyksen jäseneksi ei-suomalaisia. Nyt tultiin siihen tulokseen, että ei hyväksytä.
Imatra-yhdistys alkaa järjestämään Miss Finland -kauneuskilpailuita. Ensimmäiset pidetään 6. lokakuuta 1968. Vuodesta 1970 lähtien Finnair lahjoitti voittajille edestakaisen matkalipun Suomeen. Imatralla valittiin Miss Finland 1990, s. 9. Amerikan Uutiset, 9. lokakuuta 1990.