Petsamon Kolttakönkäällä (Boris Gleb) sijaitsi 1890-luvulta vuoteen 1944 asti kolme eri matkailurakennusta, jotka kaikki tuhoutuivat joko tulipalossa tai sotatoimien yhteydessä. Väitöskirjan verkkoversio
Ensimmäinen, pieni majatalo valmistui 1890-luvulla. Se otettiin Suomen valtion hallintaan Petsamon siirryttyä Suomelle, ja vuonna 1921 siinä alettiin majoittaa matkailijoita. Majataloa hoiti vuosina 1921-1924 Suomen Matkailijayhdistyksen vuokralaisena liikemies ja kirjailija Eero Lampio. Matkailijayhdistys alkoi itse ylläpitää majataloa vuodesta 1924 alkaen. Alkuperäistä pientä majataloa laajennettiin vuonna 1931 kaksikerroksisella puurakenteisella matkailumajalla, jonka suunnitteli arkkitehti Waldemar Wilenius Yleisten rakennusten yleishallituksessa. Paatsjoen rantatörmälle valmistui vuonna 1935 kesäkahvila. Matkailumaja tuhoutui hotellin keittiöstä alkaneessa tulipalossa 24. kesäkuuta 1937. Palossa kuoli yksi englantilainen matkailija ja useat matkailijat saivat ruhje- ja palovammoja. Palaneessa rakennuksessa oli 18 matkailijahuonetta, joissa oli tilaa kaikkiaan 60–70 matkailijalle.Hautajärvi, s. 114–118.Kolttakönkään matkailumaja paloi eilen aamulla perustuksiaan myöten, Ilta-Sanomat, 25.06.1937, nro 142, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Palaneen matkailumajan tilalle rakennettiin valtion rahoituksella hotelli, joka oli funkkistyylinen nelikerroksinen kivirakennus. Se otettiin käyttöön 6. huhtikuuta 1939. Uudessa hotellissa oli 12 yhden hengen huonetta, 10 kahden hengen huonetta, yksi kaksio ja kolme neljän hengen yhteismajoitushuonetta. Lisäksi hotelliin kuului seurusteluhuone, ruokasali ja ns. norjalaiskahvila. Kesäisin oli käytössä myös viisi kesämajaa, joissa kussakin oli kaksi kolmen hengen huonetta. Kaikkiaan hotellissa oli majoitustilaa 80 henkilölle. Hotellissa oli keskuslämmitys, sähkövalaistus, oma puhelinkeskus ja kaikissa huoneissa lämmin ja kylmä vesi. Hotellin suunnittelivat Rakennushallituksessa arkkitehdit Dag Englund ja Martti Välikangas, ja työpiirustukset laati Suomen Matkailijayhdistyksen arkkitehti Aulis E. Hämäläinen.Kolttakönkään matkailuhotelli valmiina. Avataan yleisölle huomenna, Helsingin Sanomat, 07.04.1939, nro 94, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotHautajärvi, s. 116–122. Uuden hotellirakennuksen ylin neljäs kerros tuhoutui tulipalossa 17. toukokuuta 1939, ja sammutusvesi vahingoitti myös kolmatta kerrosta.Kolttakönkään hotelli jälleen liekeissä. Uuden hotellirakennuksen ylin kerros tuhoutunut, Helsingin Sanomat, 18.05.1939, nro 132, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.05.2024Hautajärvi, s. 119. Hotellirakennus korjattiin, mutta se paloi kauttaaltaan talvisodan aikana tammikuussa vuonna 1940, kun norjalaiset polttivat sen neuvostojoukkojen lähestyessä Kolttaköngästä.Hautajärvi, s. 119.
Saksan ilmavoimat vuokrasi Matkailijayhdistykseltä palaneen hotellirakennuksen korjasi sen esikuntakäyttöön, lähes entisenlaiseksi, ja korjaustyö valmistui vuoden 1943 alussa. Hotellirakennus oli vuokrattuna Saksan armeijan käyttöön, kunnes se tuhoutui Lapin sodan aikana saksalaisten joukkojen vetäytyessä Petsamosta.Hautajärvi, s. 119–120.
Lähteet Harri Hautajärvi: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria Väitöskirja. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos 2014. . Köngäs (Boris Gleb), Suomen Matkailuyhdistyksen Matkailulehden artikkeli vuodelta 1921 (Petsamo-Seuran sivut) Seppo J. Partanen : Unelmia ja unelmien raunioita : Lapin matkailun perusta valettiin Petsamon tiellä
Viitteet
Aiheesta muualla Kolttakönkään matkailuhotellin piirustukset valmistumassa, Helsingin Sanomat, 16.01.1938, nro 14, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Seppo J. Partanen : Kolttaköngäs, Lapin matkailun myyttinen alkukoti Tuhoutuneen taiteen museo : Kolttaköngäksen funkkishotelli
Luokka:Petsamo Luokka:Suomen entiset hotellit