Vuorihemppo (Linaria flavirostris) on hemppojen sukuun ja peippojen heimoon kuuluva lintu, jolla on 11 alalajia.
Koko ja ulkonäkö Höyhenpeite on pääosin ruskea ja tummaraitainen, koiraalla niskasta punertava. Vatsapuoli on valkea ja siinä on mustia raitoja, rinnassa selvä rusehtava sävy. Nokka on kesällä harmaa, talvella keltainen. Lintu on 14 cm pitkä. Kutsuääni on selkeä nasaali ja urpiaismainen ”dvyit”, laulussa on nopeita trillejä ja piipityksiä.
Levinneisyys Vuorihemppo pesii Pohjois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Osa vuorihempoista muuttaa talveksi etelämmäs tai rannikoille. Pesii erittäin harvinaisena pesimälintuna Tunturi-Lapissa, tavataan muualla Suomessa lähinnä talvisin ja loppusyksystä. Suomessa pesivän kannan on arvioitu olevan 2–20 paria. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 79 800 – 274 000 paria, joista 63 prosenttia Turkissa. Maailman kannan on arvioitu olevan noin kymmenkertainen Euroopan kantaan verrattuna.
Vuorihempon Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024 Raportointikausi Minimi Keskimäärin Maksimi 2008–2012 0 10 2013–2018 2 5 20 2019–2024 2 5 20
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Vuorihempon arvo on 5 322 euroa.
Elinympäristö Avoin nummimaisema on vuorihempon tyypillistä elinaluetta. Muuttoaikoina ja talvisin se elää rikkaruohokentillä, jättömailla ja muilla alueilla joilla matalaa kasvustoa ja talventörröttäjiä.
Lisääntyminen
Vuorihemppo tekee pesänsä pensaaseen ja laskee sinne 4–7 munaa.
Ravinto Vuorihemppo on siemensyöjä. Syö muun muassa takiaisen, pujon ja muiden talventörröttäjien siemeniä.
Nimi Linaria (lat.) tarkoittaa "pellavankutojaa". Lajinimi flavirostris sisältää latinan sanat flavus, "keltainen" ja rostris, -nokkainen. Jobling, 2010, s, 227, 161
Lähteet
Viitteet
Luokka:Peipot