Jari Seppo Aarnio (s. 5. syyskuuta 1957 HelsinkiTapio, Ilari: Erilainen poliisi. Aamulehti 3.5.2015, s. A16–A19.) on Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö ja tuomittu rikollinen. Hän oli tutkintavankeudessa marraskuusta 2013 marraskuuhun 2015 epäiltynä useista rikoksista, joista hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen vuosina 2015 ja 2016. Helsingin hovioikeus tuomitsi 27. kesäkuuta 2019 Aarnion 10 vuoden vankeuteen muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä todistusaineiston vääristämisestä.Hovioikeuden tuomio Jari Aarniota koskevassa ns. tynnyrijutussa (R 17/750) Jari Aarnio tuomittiin 22. joulukuuta 2020 Helsingin käräjäoikeudessa ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhasta elinkautiseen vankeuteen. Helsingin hovioikeus vapautti Aarnion murhasyytteistä 4. helmikuuta 2022.
Jari Aarnion valvottu koevapaus päättyi 20. kesäkuuta 2022.
Nuoruus ja ura poliisissa Aarnio vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin Maunulassa, joka oli 1960-luvulla yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisiä huumausaineiden käytöstä tunnettuja lähiöitä. Aarnio pelasi jalkapalloa HJK:n riveissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1976, suoritti varusmiespalveluksen vuosina 1977–1978 ja valmistui poliisikokelaskurssilta vuonna 1979. Hän suoritti poliisimiehistön virkatutkinnon vuonna 1981, poliisialipäällystön virkatutkinnon vuonna 1987 ja poliisipäällystön virkatutkinnon vuonna 1992.
Aarnio aloitti uransa Helsingin järjestyspoliisissa vuonna 1979, siirtyi parin vuoden kuluttua huumausainerikostutkintaan ja eteni nopeasti komisarioksi. Aarniosta tuli Helsingin poliisilaitoksen huumetoimiston perustajan komisario Torsti Koskisen luottomies ja myöhemmin tämän seuraaja. Hänet valittiin vuoden poliisiksi 1987, ja vuonna 1995 hän sai poliisin ansioristin. Hänet nimitettiin Helsingin huumepoliisin johtoon vuonna 1999.Minna Passi: Aarnio on tehnyt pitkän uran Helsingin poliisissa, Helsingin Sanomat 6.9.2013, viitattu 6.3.2014 Huumepoliisin päällikkönä Aarnio esiintyi julkisuudessa huumausainerikollisuuden asiantuntijana. Vuonna 2000 esitetyssä Ylen Punainen lanka -ohjelmassa hän kuvaili yksityiskohtaisesti huumeorganisaatioiden hierarkiaa ja toimintatapoja. Aarnio selitti, kuinka huumeliigan johtaja piiloutuu niin sanottujen kilpimiesten taakse: "Kilpimies on se, jonka taakse tämä todellinen johtaja voi aina piiloutua. Ne kaikki näytöt pysähtyy viimeistään tähän niin sanottuun kilpimieheen." Hän kuvaili myös, kuinka rikolliset pyrkivät soluttamaan omia ihmisiään viranomaisorganisaatioihin tietojensaantia varten ja kuinka huumausainerikolliset piilottavat omaisuutensa bulvaanien nimiin: "Sitten kun ruvetaan kattoo sitä ihan oikeeta omistusta, niin hepä ei sitten paperilla omistakaan mitään." Aarnio totesi ohjelmassa myös, että "huumausaineet eivät ole mun tietojen mukaan tuonut kenellekään mitään onnellisuutta ympärille".
Väitetty murhayritys Aarnio väittää joutuneensa murhayrityksen kohteeksi joulukuussa 1996. Tuolloin Vantaan Viherkummussa asuneen Aarnion kotitalon terassille heitettiin käsikranaatilla vahvistettu pommi, jonka hän kertoo ehtineensä viime hetkellä tehdä vaarattomaksi katkaisemalla palavan sytytyslangan puutarhasaksilla. Kyseessä oli Ruotsin puolustusvoimissa käytössä ollut käsikranaatti, johon oli viritetty alkuperäisen sytyttimen tilalle 65 senttimetriä pitkä sytytyslanka. Kahdeksan miestä tuomittiin vankeuteen tuhotyön yrityksestä sekä maksamaan Aarniolle 35 000 markan korvaukset. Yksi tuomituista oli poliisivihastaan tunnettu Raimo Tienhaara, jonka yhdeksän vuoden tuomiossa oli mukana myös törkeitä huumausainerikoksia.
Tapauksen aitoudesta on kuitenkin myöhemmin esitetty epäilyjä siinä ilmenneiden monien yhteensattumien ja kadonneiden asiakirjojen vuoksi.Mitä Aarnion pihalla tapahtui? Helsingin Sanomat 12.2.2017 s. B 1–5 (Katkelma Minna Passin ja Susanna Reinbothin kirjasta Keisari Aarnio, Helsingin Sanomat, 2017) Erikoinen piirre oli, että tapauksen esitutkinnan ja kuulustelut suoritti Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi, vaikka ne olisivat kuuluneet keskusrikospoliisille. Viisi entistä huumepoliisia tunnusti Keisari Aarnio -kirjan tekijöille Minna Passille ja Susanna Reinbothille kuulleensa, että rikollisten suunnitelma olisi paljastunut poliisille jo ennen iskua, ja että Aarnio olisi hoitanut itse sen loppuhuipennuksen.
Minna Passi ja Susanna Reinboth kirjoittavat, että tapaukseen liittyneiden asiakirjojen katoamisen vuoksi totuutta Aarnion kotiin tehdystä iskusta on vuosien kuluttua enää hankala selvittää. Mikäli kranaatti-iskusta tuomitut miehet eivät vieneet suunnitelmaansa loppuun, heitä rangaistiin teosta, joka ei tapahtumahetkellä ollut rikos. Rikoksen valmistelua ei vielä vuonna 1996 ollut säädetty rangaistavaksi teoksi.
Rikosepäilyt Huumausainerikokset, lahjonta Ensimmäiset Aarnioon kohdistuvat epäilyt tulivat esille vuonna 2007. Kaksi vuotta myöhemmin Aarnio ja kolme hänen alaistaan saivat syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta Aarnion osalta syytteet hylättiin. Hän kuitenkin siirtyi samana syksynä turvallisuusalan asiantuntijaksi pörssiyhtiö Elisaan. Alkuvuodesta 2011 hän palasi huumerikosyksikön päälliköksi.
Helsingin Sanomat julkaisi syyskuussa 2013 haastattelun, jossa helsinkiläinen seksityöntekijä ”Saara”, oikealta nimeltään Iina Ahonen, avautui omintakeisesta suhteestaan Aarnioon. ”Saara” kertoi tavanneensa Aarnion ensimmäisen kerran Pasilan poliisitalossa toistakymmentä vuotta aikaisemmin, kun häntä ja hänen vankilassa ollutta miesystäväänsä epäiltiin Aarnion kotiin joulukuussa 1996 tehdystä pommi-iskusta ja muista viranomaisia vastaan suunnitelluista kostotoimista. ”Saaran” mukaan tästä oli alkanut 15 vuotta kestänyt tapailu, johon sisältyi seksiä ja erikoista rahaliikennettä. Hän kertoi ryhtyneensä myymään seksiä Aarnion kehotuksesta. Toisaalta ”Saaran” on kerrottu roikkuneen kiinni Aarniossa ja lähetelleen tälle kymmeniä tekstiviestejä päivittäin. Pian haastattelun julkaisemisen jälkeen Aarnio pidätettiin hänen ollessaan lähdössä kotoaan työpaikalleen Pasilan poliisitaloon ja hänen kotonaan suoritettiin kotietsintä.
Aarnion osuus niin kutsutussa tynnyrijutussa oli paljastunut Keskusrikospoliisille sattumalta maaliskuussa 2012. Kyseessä oli laajamittainen tynnyreihin pakatun hasiksen salakuljetus Alankomaista Suomeen. Alankomaiden poliisin haaviin oli joulukuussa 2011 jäänyt loviisalaiselle urakointiyhtiölle osoitettu tynnyri, joka oli sisältänyt laillisen tavaran lisäksi 141 kilogrammaa hasista. Hasis korvattiin valeaineella ja tynnyrin annettiin jatkaa matkaansa Suomeen, mutta samalla Alankomaiden poliisi informoi asiasta suomalaisia virkaveljiään. Kuljetusliikkeen rahtikirjoista ilmeni, että se oli saman vuoden aikana lähettänyt neljä muutakin tynnyriä suomalaisille vastaanottajille. Tynnyrien vastaanottajien nimet olivat olleet tekaistuja, mutta osoitetiedot ja puhelinnumerot olivat olleet aitoja. Puhelinnumerojen todettiin kuuluneen prepaid-liittymille, joista oli oltu yhteydessä vain toisiinsa ja ainoastaan tekstiviestitse. Kaksi prepaid-puhelimista oli ostettu Vantaan Jumbon Mustasta Pörssistä ja ostajana oli ollut rikostaustainen mies, joka oli antanut toisen puhelimista ns. ”Pasilan miehelle”. Mahdollisena rikollisena Aarnio hyppäsi Krp:n tutkijoiden silmille täysin yllättäen maaliskuussa 2012, kun heidän varjostamansa United Brotherhood -rikollisjärjestön johtomies tapasi Aarnion Helsingin Oulunkylässä. Tämän jälkeen myös Aarnion liikkeitä oli alettu seurata.
Aarnio joutui marraskuussa 2013 tutkintavankeuteen epäiltynä useista rikosnimikkeistä, kuten törkeistä huumausainerikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkarikoksista. Virkarikoksiin kuului virkasalaisuuden rikkominen, millä viitataan hänen mahdollisesti vuotaneen ulkopuoliselle poliisin tietolähteen henkilöllisyyden. Hänen epäillään myös vuotaneen tiedon poliisin käyttämästä peitetoiminnasta. Tutkinnanjohtaja Krista Soukolan mukaan Aarnion ja muiden epäiltyjen epäillään saaneen huumekaupasta 1,3 miljoonaa euroa. Toukokuussa 2014 Aarnion talon rakennustyömaalta löytyi 64 800 euron rahakätkö, jota Aarnio pitää lavastuksena. Väitteitä huumekaupasta esitettiin jo vuonna 2007.Näin Jari Aarnio vakuutti syyttömyyttään A-talkissa 2007. Yle Areena.Aarnion tontin rahakätkössä on myös uusia seteleitä, jotka eivät voi olla peräisin vuoden 2002 käteissummasta. Helsingin Sanomat 15.2.2016.
Aarnio kiisti kaikki epäilyt. Hänen asianajajansa oli Riitta Leppiniemi. Syyskuussa 2014 Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastainen komitea (CPT) vieraili Suomessa Aarnion tutkintavankeuden aikana ja kuuli häntä ainakin pitkästä tutkintavankeusajasta, eristyksestä ja mahdollisuudesta puolustautumiseen. Rikostutkinnan aikana Aarnio levitti omia versioitaan tapahtumista tuntemiensa toimittajien välityksellä ja jopa tarkisti juttuja ennen julkaisua. Näissä versioissa syytteiden sanottiin olevan tekaistuja ja liittyvän poliisien keskinäiseen valtataisteluun.
Marraskuussa 2014 syyttäjä nosti Aarniota vastaan syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä petoksesta ja rekisterimerkintärikkomuksesta liittyen Trevoc-seurantalaiteyhtiön toimintaan, jossa Aarnion on epäilty olleen mukana. Trevoc on myynyt suomalaisille viranomaisille laitteita yli miljoonalla eurolla, ja Aarnion epäillään osallistuneen esteellisenä laitehankintoihin sekä olleen yksi yrityksen omistajista. Lahjussyyte perustuu epäilyyn, jonka mukaan Aarnio on saanut yhtiöltä rahaa, omistuksia ja muita etuuksia.
Aarnio on myöntänyt, että hänellä on ollut käytössään 447 000 euroa pimeää käteisrahaa. Rahat hän kertoo saaneensa suomalaiselta miljonääriltä vuonna 2002 autettuaan tätä turvajärjestelyissä parituksessa ja muissa hämäräbisneksissä. Kyseinen miljonääri on jo kuollut. Aarnio on kertonut, että hän olisi ehtinyt käyttää kaikki saamansa rahat ennen kiinniottoa marraskuussa 2013.Yle Uutiset 4.11.2015
Epäilty osallisuus palkkamurhaan Aarnion odottaessa hovioikeuden ratkaisua ns. tynnyrijutussa hänet otettiin heinäkuussa 2018 kiinni murhatutkinnassa. Kyseessä oli Helsingin Vuosaaressa lokakuussa 2003 tehty 26-vuotiaan ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murha, joka oli tilattu Ruotsista. Ünsal oli murhattu kostoksi siitä, että hän oli antanut poliisille tietoja Arlandan lentoasemalla vuonna 2002 tehdystä, Ruotsin historian suurimmasta rahankuljetusryöstöstä, jossa oli itse ollut mukana. Saaliin arvo oli ollut yli 40 miljoonaa Ruotsin kruunua. Ünsalin uskottiin vieneen rikoskumppaninsa saalisrahoja satojen tuhansien eurojen arvosta. Arlandan arvokuljetusryöstö on edelleen selvittämättä, saalis jäi kateisiin ja rikos vanhentui ruotsalaislehtien mukaan vuonna 2017.
Murhasuunnitelman alullepanija ja kolme sen tekijää tuomittiin sittemmin elinkautiseen vankeuteen. Ünsalin murhan tutkintaa oli johtanut silloinen Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön päällikkö, myöhempi kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen. Tolvasen mukaan kukaan tuolloin syytetyistä ja tuomituista ei ollut maininnut Aarnion mahdollista osuutta asiassa. Volkan Ünsalin ruumista ei koskaan löydetty. Yksi Ünsalin murhaajista, Jani Leinonen kertoi vuonna 2020, että ruumis olisi kätketty Porvooseen paikkaan, jonka kohdalle on sittemmin rakennettu tie.