Heikki Ylikangas (s. 6. marraskuuta 1937 Ylihärmä) on suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori.
Elämä ja ura Ylikangas väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1967. Hän oli oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 1978–1992, Suomen ja Skandinavian historian professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 1992–2000 ja akatemiaprofessori 1996–2001.
Historiantutkijoiden ja -opiskelijoiden ohella Ylikankaan teokset ovat herättäneet mielenkiintoa myös laajemmassa yleisössä. Hänen teoksistaan etenkin Puukkojunkkareitten esiinmarssi (1976), Nuijasota (1977), Tie Tampereelle (1993) ja Tulkintani talvisodasta (2001) ovat herättäneet laajaa ja kärjekästäkin keskustelua., Reino Kallio, Näkökohtia Heikki Ylikankaan puukkojunkkarikritiikkiin, https://historiatieto.wordpress.com/nakokohtia-heikki-ylikankaan-puukkojunkkarikritiikkiin/ . Viitattu 24.4.2018. Tie Tampereelle sai vuonna 1994 Tieto-Finlandia-palkinnon. Vuonna 2007 ilmestynyt teos Romahtaako rintama? herätti aiempien Ylikankaan teoksien tavoin keskustelua ja kritiikkiä.
Ylikangas on kritisoinut suomalaisen historiankirjoituksen kansallis-idealistista koulukuntaa ja historiankirjoituksen myyttejä. Tietokirjojen lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja kaksi romaania.
Atso Almila on säveltänyt oopperan Kolmekymmentä hopearahaa, joka perustuu Ylikankaan samannimiseen näytelmään. Näytelmän ja oopperan aiheena on herännäisyyden leviäminen Pohjanmaalla 1850-luvulla. Kolmekymmentä hopearahaa oli Almilan ensimmäinen ooppera, ja se oli vuoden 1987 Ilmajoen musiikkijuhlien tilausteos.
Kritiikkiä Kriitikot ovat arvostelleet Ylikankaan julkaisemia sotahistoriaan liittyviä asiatietoja osin vajavaisiksi ja virheellisiksi. Esimerkiksi Suomen sotahistoriaan ja erityisesti kesän 1944 tapahtumiin perehtynyt tietokirjailija ja yleisesikuntaeversti evp. Ilmo Kekkosen väitteiden mukaan Ylikankaalla on "heikot tiedot sotahistoriasta". Hän on tuonut esille väitteitä merkittävistä asiavirheistä Ylikankaan teoksessa Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944 (2007). Ylikangas arvioi teoksessa jatkosodan kesänä 1944 teloitetun noin 250 suomalaissotilasta, mikä herätti voimakasta keskustelua jo kirjan julkistustilaisuudessa, koska virallisesti on arvioitu kenttäoikeuksissa tai esimiehen aseenkäyttöoikeudella teloitetun 57 sotilasta.
Näkemyksiä Vuonna 2001 julkaistussa teoksessaan Tulkintani talvisodasta Ylikangas esitti, että Suomi torjui länsivaltojen avun ja teki rauhan Neuvostoliiton kanssa maaliskuussa 1940 nimenomaan niiden lupausten perusteella, jotka entinen pääministeri, myöhempi Suomen Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki sai Saksan valtakunnanmarsalkalta Hermann Göringiltä. Göringin mukaan Suomen kannatti – vaikka raskainkin ehdoin – solmia rauha Neuvostoliiton kanssa, sillä pian Saksa hyökkäisi Neuvostoliittoon ja Suomi saisi silloin menetyksensä takaisin korkojen kera. Näin Suomen poliittinen johto hakeutui Ylikankaan mukaan Hitlerin Saksan vanaveteen jo talvisodan loppuvaiheissa eikä vasta loppukesällä 1940, jolloin Suomi ja Saksa solmivat saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen. Apulaisprofessori Markku Jokisipilän mukaan Ylikangas on jättänyt ottamatta huomioon sellaisen kehitysvaihtoehdon, että länsivaltojen apu olisi ehtinyt Suomeen ja Saksa olisi ryhtynyt sen vuoksi voimatoimiin. Tällöin Suomi olisi joutunut kahden rintaman sotanäyttämöksi suomalaisten ja läntisten liittoutuneiden taistellessa sekä puna-armeijaa että Wehrmachtia vastaan.Mari K. Niemi ja Ville Pernaa (toim.): Entäs jos... vaihtoehtoinen Suomen historia, s. 129–130. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. .
Tunnustukset Ylikangas valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 1991 ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1993. Suomen tietokirjailijat ry palkitsi Ylikankaan Tietokirjailijapalkinnolla vuonna 2002 ja Warelius-palkinnolla vuonna 2012. Tie Tampereelle sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 1994. Vuonna 2014 Ylikangas sai tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.Historioitsija Ylikankaalle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Yle uutiset 24.9.2014
Aleksis Kiven Seura myönsi Ylikankaalle Eskon puumerkki -palkinnon 2001.
Perhe Ylikankaan isoisä oli ylihärmäläinen maanviljelijä ja hevosmies Matti Edvard Takala, jonka elämästä kertovan näytelmän hän kirjoitti Seinäjoen kaupunginteatterille. Heikki Ylikankaan veli Mikko Tapani Ylikangas on entinen poliisi sekä tietokirjailija.
Julkaisuja Tutkimuksia ja tietokirjoja
Härmän häjyt ja Kauhavan herra. Kuvaus puukkojunkkareitten ja virkavallan välisestä yhteenotosta 1860-luvun lopulla (1974)
Näytelmät Kolmekymmentä hopearahaa (1983) Tie talvisotaan (1989) Kun Summa petti (2000) Meno Mäntsälään (2005) Ne kahdeksan valittua (2005) Histan häät (2008) Sopusointu (2009) Pohjateksti TV-näytelmään Suomen laulu (2009)
Romaanit
Lähteet
Aiheesta muualla Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama? Ylen Elävä arkisto. 2.10.2007. Karppinen-Kummunmäki, Henna: Onko Suomi yhden historiallisen totuuden maa? Kirja-arvostelu teoksesta Ylikangas, Heikki: Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen. Art House, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut, 16.6.2015)
Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Akatemiaprofessorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1937 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt