FS Normandie oli Ranskan laivaston vuonna 1860 vesillelaskettu Gloire-luokan ironclad.
Valmistus
Ranskan meriministeri tilasi 4. maaliskuuta 1858 kolme 900 nhp:n höyrykoneella varustettua panssarifregattia, joista kaksi tilattiin Toulonin laivastontelakalta ja kolmas Lorientista. Neljäs alus tilattiin osana vuoden 1859 hankintoja 3. syyskuuta Cherbourgista ja tilatun aluksen nimeksi vahvistettiin 14. syyskuuta Normandie Meriministeri hyväksyi 20. maaliskuuta Stanislas-Charles-Laur Dupuy de Lôme uudesta aluksesta tekemät suunnitelmat, joita käytettiin myös Normandien valmistuksessa. Köli laskettiin 14. syyskuuta 1858.Winfield, Rif & Roberts, Stephen S. s. 419-420
Aluksen höyrykone tilattiin Mazelinelta, joka hyväksyi tilauksen 22. syyskuuta täydennyksenä Couronnen höyrykonetilauksen täydennyksenä. Aluksen höyrykone asennettiin 1870-luvulla rannikkopanssarilaiva Tonnerreen. Alus laskettiin vesille 10. maaliskuuta 1860 ja se otettiin palvelukseen 2. heinäkuuta. Alus valmistui 1862 ja laivasto hyväksyi sen 13. toukokuuta 1862.Gardiner, Robert s. 286Winfield, Rif & Roberts, Stephen S. s. 420
Palvelus Alus ylitti heinäkuussa 1862 Atlantin ensimmäisenä ironcladinä maailmassa vara-amiraali Edmond Jurien de La Gravièren Meksikon valtausta tukemaan matkanneen laivasto-osaston lippulaivana. Alus aloitti huhtikuussa 1863 keltakuumeen puhjettua aluksella kotimatkan Tourvillen saattamana. Sairaus surmasi muun muassa aluksen päällikön Russellin. Ranskaan saavuttuaan alus oli Nantesissa karanteenissa.de Balincourt, Captain & Vincent-Bréhignac, Captain s. 23
Alus liitettiin Välimeren laivastoon, jonka mukana alus vieraili Brestissä ollen Britannian kuninkaallisen laivaston Kanaalin laivaston vierailun isäntänä. Muutamaa päivää myöhemmin alus osallistui Ranskan laivaston tekemään vastavierailuun Portsmouthiin.Jones, Colin s. 31-40
Alus oli vuosina 1865-1868 koulutuslaivueessa, jossa ollessaan sen päällikkönä oli muun muassa Bernard Jauréguiberry ja Garnault. Laivueessa ollessaan se oli amiraalien Exelman ja Gicquel des Touches lippulaivana. Alus siirrettiin 1868 telakalle modernisoitavaksi, jolloin sen tykit vaihdettiin. Alus palasi palvelukseen elokuussa 1870 päällikkönään du Pin de Saint-André ja se liitettiin kontra-amiraali Didelotin ironclad-laivueeseen, jonka mukana se oli Ranskan Saksan sodassa 1870-1871. Se ei kuitenkaan osallistunut sotatoimiin.
Heikkolaatuisesta puutavarasta valmistettu alus oli sotatoimien päätyttyä huonossa kunnossa ja se poistettiin palveluksesta 17. kesäkuuta 1871. Alus romutettiin 1872 ja sen koneisto siirrettiin Tonnerreen.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Gloire-luokan taistelulaivat