thumb|180px|Hürrem Sultan, ensimmäinen haseki sultan. Aikalaismaalaus, tekijä tuntematon. Haseki sultan oli Osmanien valtakunnassa hallitsevalle sulttaanille pojan synnyttäneelle puolisolle myönnetty arvonimi, joka tarkoitti prinssin eli şehzaden äitiä.
Suosikkivaimon ja vallanperijän äidin, haseki sultanin asema Topkapin palatsin haaremin hovissa oli korkea ja jäi toiseksi vain valide sultanille, sulttaanin äidille. Hasekit olivat usein orjataustaisia ja ulkomaisia, eikä heillä ollut verisidettä osmaniylimystöön, mutta tästä huolimatta Haseki Sultanin asemaan päässeet ohittivat arvoasteikossa ja kausittain maksetun rahallisen avustuksen määrässä sulttaanin verisukulaiset, kuten sisaret ja tädit.
Haseki sultanin asuintilat olivat yleensä lähellä sulttaanin asuntoa. Usein haseki sultanit olivat puolisojensa suosimia ja heidän asemansa oli turvattu, mutta koska he eivät yleensä olleet virallisesti naimisissa sulttaanin kanssa he menetettyään suosionsa saattoivat menettää asuntonsa lyhyessä ajassa. Säännönmukaisesti hasekit kuitenkin säilyttivät arvonimensä ja oikeuden heille ajoittain maksettuun rahasummaan.
Arvonimeä käytettiin ensimmäisen kerran Suleiman I:n suosikkijalkavaimosta Hürrem Sultanista (n. 1510–1558), jonka kanssa Suleiman avioitui laillisesti ja joka nousi huomattavan korkeaan asemaan Topkapın palatsissa. Hasekien saama avustussumma kasvoi suureksi naisten sultanaatin aikana 1500–1600 -luvulla, jolloin hovin naisilla oli poikkeuksellisen paljon valtaa valtakunnan asioihin. 1600-luvun puolenvälin aikoihin ja sen jälkeen summa kuitenkin pieneni: Murad IV:n ja Ibrahim I:n palveluksesta eläköityvät hasekit saivat 100 hopearahaa (kuruș), kun esimerkiksi Kösem Sultan sai aikanaan 1 000 hopearahaa.
Mehmed III:n äiti Safiye Sultan (1550–1619) sai 3 000 asperin (akçe eli hopearaha) päiväpalkkion (mevacib). Visiirit saivat noin 1 000 asperia ja ylin uskonnollinen johtaja (mufti) noin 750 asperia päivässä.
Lähteet
Luokka:Arvonimet Luokka:Osmanien valtakunnan naiset