Kirjallisuuskatsaus (myös tutkimuskatsaus) tarkoittaa tiettyyn aiheeseen liittyviin lähteisiin (tutkimus- ja metodikirjallisuuteen) perehtymistä tai tällaisen perehtymisen dokumentoitua tulosta. Kirjallisuuskatsauksia tehdään eri tarkoituksiin: katsaus voi palvella tutkimuksen suunnittelua, liittyä tutkimusrahoituksen hankkimiseen, palvella kehittämistoimintaa tai sen suunnittelua tai perustua tekijän henkilökohtaiseen tiedon tarpeeseen.Coughlan ym. 2013, 2-3
Tutkimuksellinen kirjallisuuskatsaus tarkastelee tutkimusaiheeseen liittyviä näkökulmia, teorioita, menetelmällisiä valintoja sekä tuloksia. Kirjallisuuskatsaus tuo esiin myös tutkimuksen tekijöiden nimiä, jotka ovat hyödyllisiä tutkimuskentän tuntemuksen ja tiedonhankinnan kannalta.Hirsjärvi ym. 2013, 258
Kirjallisuuskatsauksia on käyttötarkoituksen mukaan useita tyyppejä: Perinteiseksi tai kertovaksi (narrative) luonnehditun katsauksen tarkoitus on katsauksen aihepiiriin liittyvän tiedon tunnistaminen ja esittely, arviointi ja tulkinta.Coughlan ym. 2013, 15 Kokoavan tai integroivan (integrative) katsauksen tarkoitus on esitellä aihepiirin aikaisempaa tutkimusta ja esittää siitä kokoavia johtopäätöksiä.Coughlan ym. 2013, 17 Kartoittava (scoping) katsaus selvittää aihepiirin tutkimuksen laajuutta ja luonnetta. Siihen voi sisältyä käsitteiden välisten suhteiden tunnistamista ja esittämistä sekä asiantuntijoiden käsitysten hyödyntämistä kirjallisuuden tarkastelun ohella.Coughlan ym. 2013, 19 Käsiteanalyysi (concept analysis) on rajattu kirjallisuuskatsaus, jonka kohteena on tutkimusalalla tai tutkittavassa käytännössä keskeinen käsite, jonka merkityksestä tai käytöstä on erilaisia käsityksiä.Coughlan ym. 2013, 23 Realistinen katsaus (realist review, realist synthesis) liittyy kehittämistoimenpiteiden, -ohjelmien tai interventioiden vaikuttavuuden tarkasteluun.Coughlan ym. 2013, 27 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus perustuu muita katsaustyyppejä tiukemmin ennalta määriteltyihin aineiston valintakriteereihin. Systemaattista kirjallisuuskatsausta pidetään vaativana prosessina, jollaista ei esimerkiksi alemmilta opinnäytetöiltä edellytetä.Coughlan ym. 2013, 32
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta usein tehtävä meta-analyysi yhdistää tilastollisin menetelmin aiempien määrällisten tutkimusten tulokset uudeksi tilastolliseksi tulokseksi. Näin saatu tulos perustuu yhtä suureen aineistoon kuin aiemmat tutkimukset yhteensä ja on siten luotettavampi.
Katso myös Bibliografia
Lähteet
Viitteet
Luokka:Tiedejulkaisut Luokka:Tutkimuskirjallisuus