Jouni Einari Ovaska (s. 9. syyskuuta 1986 Hämeenkyrö) on suomalainen keskustalainen poliitikko ja kansanedustaja. Aikaisemmin Ovaska on toiminut Suomen Keskustan puoluesihteerinä sekä puoluevaltuuston puheenjohtajana. Aikaisemmalta ammatiltaan Ovaska on luokanopettaja.
Ovaska on toiminut Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 2017. Kansanedustajana Ovaska on toiminut vuodesta 2019, edustaen Pirkanmaan vaalipiiriä. Ovaska valittiin liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajaksi huhtikuussa 2023. Lokakuusta 2024 on toiminut Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen ALDEn varapuheenjohtajana.
Koulutus Ovaska kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenkyrön F. E. Sillanpään lukiosta vuonna 2005. Suoritettuaan asepalveluksen Parolan panssariprikaatissa hän aloitti opinnot Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksella vuonna 2006. Opiskeluaikanaan Ovaska työskenteli kaupan alalla ja keskustan kansanedustaja Tuomo Puumalan eduskunta-avustajana. Ovaska valmistui Tampereen yliopistosta kasvatustieteiden kandidaatiksi 2010 ja maisteriksi 2014.
Ura politiikassa
Opiskelijapolitiikka Opiskelujen ohessa Ovaska toimi Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) edustajistossa vuosina 2007–2013 (varapuheenjohtaja vuonna 2012).
Keskustanuoret Ovaska toimi Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtajana kaksivuotiskauden 2011–2013.
Vaalit ja poliittiset luottamustoimet Ovaska toimi vuosina 2007–2010 Hämeenkyrön seurakunnan kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.
Kunnallisvaaleissa 2008 hänet valittiin Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon, jossa hän toimi sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Kunnallisvaaleissa 2012 hän oli 282 äänellä Hämeenkyrön ääniharava. Ovaska johti Hämeenkyrön kunnanhallitusta vuosien 2013–2016 ajan.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Ovaska oli ensikertalaisena ehdolla Pirkanmaan vaalipiiristä ja saaden 1 211 ääntä. Ovaska ei tullut valituksi eduskuntaan.
Vuoden 2014 europarlamentinvaaleissa Ovaska sai 2897 ääntä. Eikä tullut valituksi Euroopan parlamenttiin.
Ovaska valittiin keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi vuonna 2012 Kouvolassa. Hänet valittiin jatkokaudelle kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen esityksestä marraskuussa 2014 Porissa. Ovaska toimi Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajana vuosina 2012–2016.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Ovaska ylsi varasijalle Pirkanmaan vaalipiirissä saavuttaen 4454 ääntä. Vuosina 2015–2016 Ovaska toimi eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustajana.
Ovaska valittiin Seinäjoen puoluekokouksessa Keskustan puoluesihteeriksi. Tehtävässä hän toimi yhden kauden vuosina 2016–2018.
Vuonna 2019 hänet valittiin eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä 5360 äänellä. Ovaska toimi ensimmäisenä kautenaan suuren valiokunnan, lakivaliokunnan sekä ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Lisäksi hän on ollut jäsenenä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa ja varajäsenenä Välimeri-unionin parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Helmikuussa 2022 Ovaska valittiin keskustan eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Ovaska uusi paikkansa eduskunnassa saaden 6376 ääntä. Vuoden 2023 vaalien jälkeisten neuvotteluiden yhteydessä Ovaska valittiin liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajaksi.
Lokakuussa 2024 hänet valittiin Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen ALDEn varapuheenjohtajaksi. Vuoden 2026 heinäkuussa Ovaska uusi paikkansa ALDEn puheenjohtajistossa.
Vuoden 2025 kuntavaaleissa Ovaska oli keskustan Tampereen pormestariehdokkaana. Kuntavaaleissa hän uusi paikkansa saaden 1687 ääntä. Ovaska ei ollut ehdolla aluevaaleissa. Arvot Ovaska sijoittuu vaalikonevastausten perusteella keskusta-oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Ovaska ei erotu vahvasti konservatiivina tai liberaalina. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Ovaska on keskellä. HS:n vaalikoneeseen Ovaskan antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin mielipiteet koskien vihreän politiikan pienempää roolia.
Tärkeimmiksi arvoikseen Ovaska on luetellut ahkeruuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden.
Poliittinen toiminta Vuonna 2020 Ovaska teki lakialoitteen vaalirahoituslain muuttamiseksi siten, että vaalikampanjoissa ei voitaisi enää vastaanottaa ulkomaista tukea yksityishenkilöiltä.
Vuonna 2023 Ovaska vaati hallitusta harkitsemaan toimia Yango-taksipalvelun käytön rajoittamiseksi, mikäli palvelun käyttäjätietojen siirtyminen Venäjälle uhkaisi suomalaisten turvallisuutta.
Vuonna 2024 Ovaska, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana, arvosteli pääministeri Petteri Orpon lausuntoa Turun ja Helsingin välisen tunnin junan puoltamisesta. Hän syytti ulostulossaan pääministeri Petteri Orpoa "härskistä kotiinpäinvedosta". Ovaska vaati samana vuonna myös hankkeen keskeyttämistä korkeina pidettyjen kustannuksien takia.
Vuonna 2025 Ovaska otti kantaa hallituksen suunnitelmaan lieventää sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusehtoja työvoimapulan helpottamiseksi. Hän piti esitystä riskialttiina ja katsoi, että kelpoisuusehtojen höllentäminen voisi heikentää palvelujen laatua. Ovaska vaati hankkeen perumista yhdessä muiden keskustalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten kanssa.
Vuonna 2025 liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana Jouni Ovaska tuki lakimuutosta, jolla sähköpotkulautojen käyttöön asetettiin 15 vuoden ikäraja sekä 0,5 promillen promilleraja.
Ovaska on puoltanut ajatusta päätöksenteon tasojen rajaamisesta siten, että päättäjät eivät voisi toimia yhtäaikaisesti kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna sekä kansanedustajana.
Vuonna 2025 Ovaska äänesti Ottawan sopimuksesta irtautumisen puolesta yhdessä keskustan eduskuntaryhmän kanssa.
Ovaska esitti vuoden 2026 tammikuussa alaikäisille kuljettajille nollapromillerajaa ja yöajokieltoa vedoten nuorten kuljettajien muita suurempaan onnettomuusriskiin. Hän katsoi, että 17-vuotiaille ikäpoikkeusluvalla ajokortin saaneille tuli asettaa tiukemmat rattijuopumusrajat, ja viittasi siihen, että monissa Euroopan unionin maissa noviisikuljettajille sovelletaan 0,0 tai 0,2 promillen rajaa. Ovaska kannatti myös yöajokieltoa, jonka mukaan ikäpoikkeusluvalla ei saisi ajaa kello 00–05 välillä, sekä ajokoulutuksen kehittämistä erityisesti käytännön opetuksen osalta.
Ovaska on kritisoinut yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden liian suurta vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ovaska vastusti vuonna 2026 liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana sisäministeriön ehdotusta siirtää äänestysdata pois Suomesta ulkomaille yhdysvaltalaisen teknologiayhtiö Amazonin hallintaan.
Ovaska on esittänyt, että Suomessa luovuttaisiin perintöverosta. Ovaska on perustellut kantaansa perintöveron poistoon muun muassa veron vaikutuksilla sukupolvenvaihdoksiin yrityksissä.
Vuonna 2026 Veikkauksen rahapelimonopolin purkamiseen liittyvän julkisen keskustelun yhteydessä Ovaska vaati poliittisen vedonlyönnin rajoittamista uhkapelimarkkinoilla vedoten Yhdysvalloissa havaittuihin ongelmiin.
Vaalitulokset +EduskuntavaalitVuosiVaalipiiriÄänetTulos2011Pirkanmaan vaalipiiri1 211ei valittu2015Pirkanmaan vaalipiiri4 454varalla2019Pirkanmaan vaalipiiri5 360valittiin2023Pirkanmaan vaalipiiri6 376valittiin EuroparlamenttivaalitVuosiÄänetTulos20142 897ei valittu +KuntavaalitVuosiKuntaÄänetTulos2008Hämeenkyrö140valittiin2012Hämeenkyrö282valittiin2017Tampere899valittiin2021Tampere1 270valittiin2025Tampere1 687valittiin
Yksityiselämä Ovaska sai heinäkuussa 2024 poikalapsen. Ovaska seuraa vapaa-ajalla suomalaista jääkiekkoa ja on jääkiekkojoukkue Ilveksen kannattaja.
Lähteet
Luokka:Nykyiset kansanedustajat Luokka:Suomen Keskustan poliitikot Luokka:Suomen Keskustan puoluesihteerit Luokka:Tampereen kaupunginvaltuutetut Luokka:Hämeenkyrön kunnanvaltuutetut Luokka:Pirkanmaan vaalipiiri Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Vuonna 1986 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt