Eduard Hanslick (11. syyskuuta 1825 Praha – 6. elokuuta 1904 Baden) oli itävaltalainen musiikkitieteilijä ja aikansa vaikutusvaltaisimpia musiikkiarvostelijoita.Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 2, s. 516. Otava, Helsinki 1977. .
Varhaisvaiheet Eduard Hanslick syntyi musikaaliseen perheeseen; hänen isänsä Joseph Adolph Hanslick työskenteli estetiikan opettajana ja kirjastonhoitajana ja opetti lapsilleen musiikkia. Äiti Karoline o.s. Kisch oli juutalaista kauppiassukua.
Hanslick opiskeli aluksi oikeustiedettä Prahan ja Wienin yliopistossa ja valmistui vuonna 1849. Hän opiskeli myös pianonsoittoa ja sävellystä Václav Jan Křtitel Tomášekin johdolla vuosina 1843–1847. Hän sävelsi lauluja, mutta niitä julkaistiin vasta vuonna 1875. Hanslick työskenteli lakimiehenä Klagenfurtissa vuodet 1850–1852.Bockholdt, Rudolf: ”Hanslick, Eduard”. Neue Deutsche Biographie 7 (1966), s. 637–638.
Musiikkiarvostelijana Arvostelijanuransa Hanslick aloitti 1840-luvulla. Hän kirjoitti wieniläisiin musiikkilehtiin arvosteluja, jotka olivat asiantuntevia, tarkkoja, usein sarkastisia ja poleemisia. Hänen toimeksiantajiaan olivat 1848–1853 Wiener Zeitung, 1853–1864 Die Presse ja 1864–1901 Die Neue Freie Presse. Hän matkusteli laajalti Euroopassa, ja hän oli keskeinen hahmo aikansa musiikkielämässä ja tunsi henkilökohtaisesti useimmat nimekkäät muusikot.
Aikansa musiikkirintamilla Hanslick asettui vastustamaan Richard Wagneria ja Anton Bruckneria; hän kuului Johannes Brahmsin lähimpiin ystäviin. Hanslickista tulikin yksi Wagner- ja Brahms-leirien kiistelyn keskushahmoista. Wagner parodioi Hanslickia oopperansa Nürnbergin mestarilaulajat Beckmesserin hahmossa.
Esteettinen teoria Hanslickin tunnetuin teos on musiikkiesteettinen tutkielma Vom Musikalisch-Schönen vuodelta 1854. Hanslick asettuu vastustamaan 1840-luvun tunne- ja sisältöestetiikkaa. Kirjasta tuli suosittu, ja sen pohjalta alettiin väitellä musiikin olemuksesta. Hanslick edusti muotoestetiikkaa: musiikin olemuksena ovat ”liikkuvat sävelmuodosteet” (). Hanslick pyrki vastustamaan niin sanottua uussaksalaista koulukuntaa (Franz Liszt, Richard Wagner) ja sen tunteenomaista ja ohjelmallista musiikkikäsitystä ja puolustamaan musiikin itseisarvoa ja riippumattomuutta; hänen mukaansa musiikki ei ole suoraan yhteydessä tunteisiin, vaikka musiikki voikin havainnollistaa tunteen dynaamista luonnetta. Tunteiden asemesta Hanslick korosti musiikillisia ideoita ja niiden dynaamisuutta sekä musiikin rakennetta ja muotoa. Häntä voidaankin pitää strukturalistien edelläkävijänä. Hanslick piti W. A. Mozartia ja Ludwig van Beethovenia musiikillisen kehityksen huipentumina ja Robert Schumannia ja Johannes Brahmsia näiden arvollisina seuraajina.
Kriitikontoimensa rinnalla Hanslick teki myös akateemista uraa. Hän väitteli vuonna 1856 Wienin yliopistossa tohtoriksi musiikin historiasta ja estetiikasta ja opetti yliopistossa aluksi yksityisdosenttina vuodesta 1856 ja professorina 1861–1895. Hän oli Wienin yliopiston musiikinhistorian professuurin ensimmäinen hoitaja. Hän sai hovineuvoksen arvonimen vuonna 1886.
Hanslickin teos Musiikille ominaisesta kauneudesta julkaistiin suomeksi 160 vuotta ilmestymisensä jälkeen vuonna 2014.
Teoksia Saksaksi Vom Musikalisch-Schönen. Ein Beitrag zur Revision der Ästhetik der Tonkunst. 1854 Geschichte des Concertwesens in Wien II. Aus dem Concertsaal. 1870 Die moderne Oper: Kritiken und Studien. 1875 Die moderne Oper II: Musikalische Stationen. 1880 Die moderne Oper III: Aus dem Opernleben der Gegenwart. Neue Kritiken und Studien. 1884 Suite: Aufsätze über Musik und Musiker. 1884 Concerte, Componisten und Virtuosen der letzten fünfzehn Jahre: Kritiken. 1886 Die moderne Oper IV: Musikalisches Skizzenbuch. Neue Kritiken und Schilderungen. 1888 Die moderne Oper V: Musikalisches und Litterarisches. 1890 Die moderne Oper VI: Aus dem Tagebuche eines Musikers. 1892 Aus meinem Leben I–II. 1894 Die moderne Oper VII: Fünf Jahre Musik. 1896 Die moderne Oper VIII: Am Ende des Jahrhunderts. 1899 Die moderne Oper IX: Aus neuer und neuster Zeit. Musikalische Kritiken und Schilderungen. 1900 Sämtliche Schriften. Aufsätze und Rezensionen I–. 1993–
Suomeksi
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Luokka:Itävaltalaiset musiikkitieteilijät Luokka:Musiikkikirjailijat Luokka:Musiikkikriitikot Luokka:Itävaltalaiset professorit Luokka:Vuonna 1825 syntyneet Luokka:Vuonna 1904 kuolleet