alt=|pienoiskuva|Otto Donner nuorempi. Hugo Simbergin piirros 1905. Otto Donner (nuorempi; 3. elokuuta 1871 Helsinki – 12. heinäkuuta 1932 Espoo)Dödsfall, Den 12 dennes avled av hjärtslag under en skogspromenad fil. mag. Otto Donner, Svenska Pressen, 1932, No 165, sivu 4, julkaistu 20.7.1932Meddelanden från pastorskansliet: Döda: S.sv.: Otto Donner 60 år 11 m 9 d, Svenska Pressen, 1932, No 183, sivu 4, julkaistu 10.8.1932 oli suomalainen mesenaatti ja taiteenharrastaja. Hänen isänsä oli senaattori prof. Otto Donner.
Valmistuttuaan filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1894 Donner jatkoi matematiikan opintoja ulkomailla. Suomalais-ugrilaisen seuran aloitteesta hän teki tutkimusmatkan Keski-Aasiaan ja Mongoliaan yhdessä etnologi H. J. Heikelin ja valokuvaajan tehtäviä hoitaneen paroni Carl Munckin kanssa. Donnerin tehtävänä oli huolehtia tähtitieteellisista ja fysikaalisista tutkimuksista. Matkasta hän kirjoitti kuvauksen Resa i Central-Asien 1898.Donner 1901
Donner oli monipuolisesti kiinnostunut tieteestä ja taidekulttuurista. Perimänsä suurehkon omaisuuden turvin hän saattoi antautua harrastuksilleen. Ystäväänsä Akseli Gallen-Kallelaa hän tuki vuonna 1901 merkittävällä rahasummalla, minkä ansiosta Gallen-Kallela saattoi toteuttaa ideansa suuresta freskosta Kullervon sotaanlähtö Vanhan Ylioppilastalon musiikkisaliin Helsingissä.Dahlberg & Mickwitz, s. 186 Samana vuonna hän ryhtyi rahoittamaan kulttuurilehti Ateneumin julkaisemista maksamalla sen painokustannukset.Dahlberg & Mickwitz, s. 187
Vuonna 1901 Donner hankki Ruovedeltä läheltä Gallen-Kallelan erämaa-ateljeeta "Kalelaa" yli sadan hehtaarin suuruisen maa-alueen ostettuaan Ritoniemen kartanolta Pääskyn tilan. Siihen kuuluneelle Pääskyvuorelle hän halusi rakennuttaa graniittisen kivilinnan, jonka jugendtyyliset piirustukset hän oli tilannut Gallen-Kallelalta. Linnaa varten louhittiin rakennuskiviä, vedettiin hiekkaa Häyhiön saaresta 300 kuutiometriä ja tuotiin paikalle tiiliä, honkahirsiä sekä lankkuja ja lautoja. Linnan perustuksia varten louhittiin kallioon monttu. Vuoren laelle linnan yläpuolelle oli tarkoitus rakentaa erillinen kivinen näkö- ja tähtitorni. Järven rannasta vuoren laelle tehtiin kivillä reunustettu leveä hiekkatie. Linnan arkkitehtinä ja rakennusmestarina toimi Gallen-Kallelan suosituksesta itseoppinut Epra Sukanen. Perhesyistä johtuen Donner joutui kuitenkin luopumaan ”Pääskynlinnan” rakennuttamisesta. Hän myi vuonna 1904 Pääskyn talon ja vuorelle kootut rakennustarvikkeet. "Donnerin linnasta" jäi paikalle valtavat, kivilouhokset järkäleineen, hiekkaläjät ja tiilikasojen pohjat sekä leveä vuoritie järveltä rakennuspaikalle. Sen jälkeen Donner rakennutti perheelleen veljensä Uno Donnerin tuolloin omistaman Espoonkartanon alueesta erotetulle tontille kansallisromanttisen hirsitalon, jolle antoi nimen ”Holken”.Haastattelutieto Isabella Penttilältä (o.s. Ramsay) 18.8.2017. Espoonkartanon omistussuhteita kuvataan seikkaperäisesti artikkelissa 'Våra lantegendomar. Esbo-gård', Tidskrift för Finlands svenska lantmän, organ för Svenska lantbrukssällskapens i Finland förbund, 1919."Donnerin linna" Ruovedellä, Aamulehti, 16.08.1925, nro 186, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.08.2025
Donner oli naimisissa ranskalaissyntyisen Kathrine Valentine Bardyn (1866–1955)Kuolinilmoitus, Valentine Donner Bardy, Hufvudstadsbladet, 1955, No 340, sivu 2, julkaistu 17.12.1955 kanssa. Donner asettui asumaan Ranskaan 1910-luvun lopulla, mutta palasi perheineen vuonna 1929 Suomeen. Otto ja Valentine Donnerin poikia olivat Tampella-yhtiössä vaikuttaneet Hans Otto, Fredric ja Sven Arno Donner.Dahlberg & Mickwitz, s. 120–121, 185, 284. Säveltäjä Henrik Otto Donner oli Otto Donnerin pojanpoika.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset mesenaatit Luokka:vuonna 1871 syntyneet Luokka:Vuonna 1932 kuolleet