Alpo Rusi

Alpo Rusi (s. 17. elokuuta 1949 Jyväskylä) on suomalainen diplomaatti, ulkoasiainneuvos ja valtiotieteen tohtori. Hän toimi Suomen suurlähettiläänä Sveitsissä vuosina 2009–2014. Aiemmin hän toimi suurlähettiläänä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen puheenjohtajan erityisneuvonantajana vuosina 2007–2009. Vuodesta 2016 hän on toiminut professorina Liettuassa Vytautas Suuren yliopistossa.

Tausta ja opinnot VuosiTehtävä, asemapaikka.Rusi, Alpo: Ulkopuolella Euroopan ytimessä Ulkoministeriön blogit. Arkistoitu1971–72Suomi toisessa maailmansodassa -toimikunnan sihteeri 1973Avustaja, UM1974Edustustoharjoittelija, Lontoo1975Kypsyyskoe, UM1975–77Varakonsuli, Hampuri1977–79Lähetystösihteeri, Kööpenhamina1982ETYK-valtuuskunnan jäsen, UM1982Lallin päätoimittaja1983–86Lähetystöneuvos, YK1987–90Suunnitteluyksikön päällikkö, UM1988-89Vieraileva tutkija, Columbian yliopisto ja EastWest Institute, New York1991–92Länsitoimiston päällikkö, UM1992–93Ministeri, Bonn1994–99Tasavallan presidentin neuvonantaja1999Sarajevon huippukokous, EU-koordinaattori Rusi: Mariankadun puolelta (2000), s.112000EU:n kaakkoisen Euroopan vakaussopimuksen varajohtaja2000–03Kansainvälisten suhteiden professori, Lapin yliopisto2001–02Vieraileva professori, Eurooppa-tutkimus, Hampuri2004–07Kiertävä suurlähettiläs neljässä Balkanin maassa2005–06Euroopan vakaussopimus, arviointityöryhmän puheenjohtaja2007–09YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan erityisneuvonantaja2009–14Suurlähettiläs, Sveitsi, Vatikaani ja Liechtenstein2015–Asiantuntija, Davis Center for Russian and Eurasian Studies2016–Vieraileva professori, Vytautas Suuren yliopisto, Kaunas2017–Rudolf Holsti -professori, Vytautas Suuren yliopisto, Kaunas   Alpo Rusi kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Viitaniemen yhteiskoulusta 1969, valmistui valtiotieteen maisteriksi 1971, lisensiaatiksi 1979 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1982 Helsingin yliopistossa poliittisesta historiasta aiheenaan lehdistösensuuri jatkosodassa.

Ura Alpo Rusin ansiolistan ensimmäisestä työpaikasta jäi hänelle katkera kokemus. Professori L. A. Puntilan asiantuntijaryhmä teki talvi- ja jatkosotaa koskevan tutkimussuunnitelman vuosina 1971–72. Rusi kertoo: "Opetusministeri Ulf Sundqvist hylkäsi valmiin mietinnön puhtaasti poliittisista syistä, koska kommunistinen Tiedonantaja-lehti syytti Puntilaa historiankirjoituksen oikeistolaistamisyrityksestä".

Vuonna 1999 Rusi oli presidentti Martti Ahtisaaren valtuuskunnassa Kosovon rauhanneuvotteluissa.Vesikansa, Jarkko: Operation Balkans 18.6.1999. Suomen Kuvalehti / Presidentin kanslia. Arkistoitu

Vuosina 2014–15 Rusi juonsi viikoittaista keskusteluohjelmaa Radio Rapu -kanavalla. Vuonna 2017 hänet nimitettiin Vytautas Suuren yliopiston Rudolf Holsti -professoriksi. Suomen ulkoasiainministeriö myönsi 20 000 euroa nimikkoprofessuurin rahoitukseen.

Vakoiluepäily Rusi nousi laajaan mediajulkisuuteen vuonna 2002, kun Suojelupoliisi kertoi epäilevänsä häntä törkeästä vakoilusta DDR:n hyväksi vuosina 1969–1976. Häntä epäiltiin nimellä ”Pekka” tunnetuksi Stasin vakoojaksi, jonka koodi oli XV/11/69. Supon epäily peitenimen ”Pekka” ja Alpo Rusin yhteydestä syntyi, koska Itä-Saksaan luovutetuista lukuisista asiakirjoista useat olivat lähtöisin Alpo Rusin silloisesta työpaikasta ulkoministeriöstä. Tieto epäilystä vuoti julkisuuteen. Rusin ystävä Olli Rehn ilmoitti luopuvansa ehdokkuudesta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa voidakseen päätoimisesti puolustaa Rusia.

Jukka Rusin tunnustus Alpo Rusin vanhempi veli Jukka Rusi tunnusti luovuttaneensa Metsäteollisuuden tiedottajana haltuunsa saamiaan ei-salaisia ulkoministeriön ja muun muassa EVA:n muistioita ja asiakirjoja DDR:n diplomaateille. Tiedon asiasta toi julkisuuteen Olli Rehn Suomen kuvalehdessä julkaisemassaan kertomuksessa kuultuaan Jukka Rusin tunnustuksen asiasta. Kertomansa mukaan Jukka Rusi tunnusti yhteytensä DDR:n diplomaatteihin heti ensimmäisessä Supon kuulustelussa toukokuussa 2002. Supon esitutkintaa ei kuitenkaan keskeytetty. Jukka Rusi toimi vuosina 1968–1973 valtioneuvoston tiedotussihteerinä ja tämän jälkeen tiedottajana Metsäteollisuuden keskusliitossa. Pekka Lehdon ohjaamassa, Rusin tapausta käsittelevässä dokumenttielokuvassa Epäilyksen varjossa (2010) Stasin arkistojenBundesbeauftragter für die Stasi-Unterlagen eli Saksan virasto, joka hallinnoi ja tutkii Stasin arkistoja asiantuntija Helmut Muller-Enbergs toteaa, että Jukka Rusi oli jo vuodesta 1965 Stasin operaatio ”Ingen” kontakti. Jukka Rusi kuoli tapauksen käsittelyn aikana lokakuussa 2004.

BStU:n asiantuntijan Helmut Müller-Enbergs osoitti jo 15.1.2003 suojelupoliisille valmistelemassaan muistiossa, että Jukka Rusi oli Stasin upseerin ”Ingen” kontakti peitenimellä ”Pekka” vuodesta 1965 eteenpäin. Tällöin Alpo Rusi oli 16-vuotias. ”Pekka” oli Müller-Enbergsin mukaan yksin Jukka Rusi, ei Alpo Rusi tai ”Rusin veljekset” yhdessä. Müller-Enbegsin mukaan Supo oli jättänyt selvittämättä, että yhdessä operaatiossa ei koskaan ollut kuin yksi henkilö, mikä tieto olisi ilmennyt Rosenholz-aineistoa koskevasta kortiston analysoinnista. Muller-Enbergsin lausunto vahvistaa, että Supo oli alusta alkaen epäillyt väärää henkilöä puutteellisten perusselvitysten seurauksena.

Operaatio ”Pekka” oli avattu rekisterissä XV/11/69 Jukka Rusille 13. tammikuuta 1969 ja sitä tarkoittava F22-kortti oli nimellä Pekka.Tieto ilmenee toisaalta esitutkinta-aineistosta.Helmut Mueller-Enbergsin luento 19.4.2006 Helsingin yliopistolla (Iltalehti,20.4.2006) Pohjoismaissa hoidettuja operaatioita vuosina 1968–1984 hoitanut Stasin upseeri Peter Keller teki rekisteriin Alpo Rusia koskevan henkilökortin 20. marraskuuta 1969 ”mahdollisena tulevaisuuden tietolähteenä”. Stasin ulkomaanvakoilu HVA teki vastaavia kortteja arviolta 320 000, joista vain korkeintaan 2–5 prosenttia kuului henkilöille, joilla oli ollut jonkinlainen Stasi-yhteys. Keller todisti Berliinissä tammikuussa 2003: ”Alpo Rusi, jos olisi ollut Stasin kontakti, olisi saanut oman rekisterin ja oman operaation. Alpo Rusista ei tullut koskaan kontaktia Stasille, eikä hän antanut aineistoja meille”.Epäilyksen varjossa, tv-dokumentti, 2010.

Syyteharkinta Julkisuuteen Alpo Rusista vuodettu ja perusteettomaksi osoittautunut vakoiluepäily päätyi syyteharkintaan asti. Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti jättää syytteen nostamatta. Hän moitti Helsingin Sanomissa 24.10.2010 Supoa siitä, ettei se ollut lopettanut esitutkintaa Alpo Rusin osalta viimeistään tammikuussa 2003, kun oli selvinnyt, ettei Rusi ollut Stasin kontakti. Rusi oli kahdesti vieraan maan tiedustelun rikoksen uhrina: Ensin 20. marraskuuta 1969, kun Stasi teki hänestä henkilökorttiin merkinnän ilman hänen yhteyttään Stasiin ja toisen kerran talvella 1978, kun KGB:n diplomaatin peitteellä toiminut neuvostodiplomaatti yritti rekrytoida hänet KGB:n avustajaksi Kööpenhaminassa. Supo yritti kaataa nämä vieraan vallan tiedustelun rikokset Rusin niskaan kertomalla epäilystä ulkoministeri Erkki Tuomiojalle jo 17.2001, vaikka esitutkinta alkoi 13. toukokuuta 2002.

Jälkipuinteja Suojelupoliisin toiminta Rusi-jutussa herätti arvostelua. VTT Jukka Tarkka ihmetteli, miksi Supo keskittyi vain Rusin veljesten tutkintaan ja jätti ”muut tapaukset” tutkimatta. Esitutkinnan vuotamista julkisuuteen kritisoivat eduskunnassa Heidi Hautala ja Petri Neittaanmäki. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi helmikuussa 2005 Supon toimineen lainmukaisesti selvittäessään Alpo Rusin toimintaa, mutta pahoitteli samalla aiheettomien epäilyjen Rusille tuottamaa kielteistä julkisuutta.Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 2006, s. 65. Helsinki: Otava, 2005.

Rusi kirjoitti yhdessä Olli Rehnin kanssa teoksen Kylmä tasavalta, jossa kritisoitiin Supoa ja muun muassa epäiltiin esitutkinnan hitauden johtuneen poliittisista vaikutteista ja estäneen Rusin eduskuntavaaliehdokkuuden. Rusi myös haastoi valtion oikeuteen ja vaati vahingonkorvauksia ”perusteettomasta ja virheellisestä esitutkinnosta ja tietovuodosta”. Suojelupoliisin osastopäällikkö Hannu Moilasen mukaan Supo kertoi asiasta salassapitovaatimuksin tasavallan presidentti Tarja Haloselle, entiselle presidentille Martti Ahtisaarelle, pääministeri Paavo Lipposelle, sisäministeri Ville Itälälle, ulkoministeri Erkki Tuomiojalle, poliisiylijohtaja Reijo Naulapäälle, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoskelle ja neuvottelevalle virkamiehelle Juhani Suomelle. Turun Sanomissa 8. joulukuuta 2007 Tuomioja sanoi keskustelleensa vakoiluepäilystä asian jo tunteneen valtiosihteeri Antti Satulin kanssa. Satulilta "tieto ilmeisesti lipsui eteenpäin toimittajatapaamisessa", kirjoitti lehti.Valtonen, Veikko: Rusia koskevat vakoiluepäilyt saattoivat vuotaa ulkoministeriöstä 8.12.2007. Turun Sanomat. Arkistoitu

Rusi teki marraskuussa 2005 tutkintapyynnön suojelupoliisin päälliköstä Seppo Nevalasta. Keskusrikospoliisi epäili Nevalaa törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyte hylättiin.

Stasin arkistoja hoitavan BStU:n Rosenholz-tutkimusryhmän puheenjohtajan, Helmut Müller-Enbergsin, 20. huhtikuuta 2006 Iltalehdelle antaman haastattelun mukaan lopputulos on se, että Jukka Rusi on ollut HVA:n eli Stasin ulkomaantiedustelun kanssa yhteistyössä, mutta vastaavasti Alpo Rusi ei. Muller-Enbergs luonnehti suojelupoliisin toimintaa toteamalla: ”suurempaa virhettä ei voi tehdä”. Supo olisi hänen mukaansa voinut tarkistaa puhelinsoitolla tai sähköpostilla sen, että Alpo Rusi ei ollut Stasin kontakti. Supo ei tällaista selvitystä koskaan tehnyt, mikä käy ilmi Mueller-Enbergsin lausunnoista.

”Alpo Rusi kanteli Johannes Koskisesta” oikeuskanslerille (IS 6.2.2010). Käräjäoikeuden Alpo Rusia koskevan päätöksen (8.11.2007 nro 30764) mukaan oikeusministeri Johannes Koskisen lausuma (lehtihaastattelussa 12.6.2003) oli Alpo Rusin syyttömyysolettaman vastainen. Lausuma oli seuraavanlainen: ”On todettu, että juuri törkeään vakoilurikokseen ei löytynyt näyttöä, mutta sen sijaan kylläkin sinänsä lainvastaisesta toiminnasta. Rikoksen vanhentumisen takia ei ole voitu tutkia, missä määrin on syyllistytty tavalliseen rikokseen.”

Entinen valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski totesi Helsingin Sanomissa 24.1.2010, että Supon olisi pitänyt lopettaa esitutkinta heti Stasin entisten upseerien kuulemisen jälkeen tammikuussa 2003 ja julistaa Rusi syyttömäksi.

Vuoden 2007 oikeudenkäynti Vuoden 2007 alussa Rusi vaatii valtiolta 500 000 euroa vahingonkorvauksia henkisistä kärsimyksistä ja taloudellisista menetyksistä. Rusin mukaan suojelupoliisin 2002 aloittama esitutkinta oli perusteeton. Rusi ja hänen lakimiehensä Olli Santanen ovat vaatineet valtion listoja Stasi- ja KGB-kontakteista julkaistavaksi, jotta selviäisi, miksi esitutkinta alkoi aikanaan juuri Alpo Rusin kohdalla. Rusin mukaan listoja on neljä: neuvostoloikkari Oleg Gordievskin 1980-luvulla Suomeen toimittama KGB-lista, länsitiedustelun toimittama Tiitisen lista, Stasi-epäiltyjä koskeva vuonna 1999 Suomeen ilmaantunut Hassisen lista ja Rosenholtz-aineisto, joka sisältää tietoja Stasin kortistoista.Valtio haluaa salata Stasi-listat 23.3.2007. MTV3.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan salaisiksi jäävillä tiedoilla ei ole jutussa merkitystä ja listojen julkaiseminen voisi vaarantaa valtion turvallisuuden ja ulkopuolisten henkilöiden yksityisyydensuojan.Käräjäoikeus: Stasi-listat pysyvät salaisina 25.4.2007. MTV3.

Helsingin käräjäoikeus totesi Alpo Rusin perusoikeuksia loukatun. Valtio tuomittiin maksamaan 70 000 euroa Alpo Rusille sekä oikeudenkäyntikuluja 105 000 euroa. Yle kertoi, että valtio aikoi valittaa tuomiosta tulkinnanvaraisten asioiden takia. Valtion edustaja Aarno Arvela ei kuitenkaan ollut vastannut oikeudenkäynnissä suojelupoliisin toimista esitettyihin syytöksiin kohta kohdalta. Helsingin Sanomat arvioi päätöksen ”yllättäväksi ja dramaattiseksi”.Huttunen, Janne: Valtio maksajaksi Rusi-jupakassa päivitetty 31.10.2008. Yle., Pietiläinen, Tuomo: Käräjäoikeus tuomitsi Rusille jättikorvaukset. Helsingin Sanomat. 8.11.2007. Arkistoitu Viitattu 24.3.2022.

Rusin lista