Etsikkokäräjät olivat Ruotsissa (ja sen mukana Suomessa) kuninkaan tai kuninkaan valtuuttamien henkilöiden pitämiä käräjiä.Facta, osa 2, palsta 782 Kuninkaan tuomiovallasta kerrotaan jo Ruotsin maakuntalaeissa, mutta tarkemmat määräykset kuninkaan käräjistä annettiin maanlaeissa, joissa niitä nimitetään kuninkaan etsikko- ja oikaisukäräjiksi. Etsikkokäräjillä oli tavallisesti 12-miehinen lautakunta, johon kuului kuusi rälssimiestä ja kuusi talonpoikaa. Kun Birger-jaarli sääti rauhanlain, kuninkaan tuomiovalta sai entistä laajemman merkityksen.Iso tietosanakirja, osa 2, s. 565 Maunu Eerikinpojan maanlaissa määrättiin niitä pidettäviksi kihlakunnissa, ja näissä lautakuntaan kuului kuusi rälssimiestä ja kuusi talonpoikaa. Nämä jäsenet nimitti tuomari. Eerik Pommerilainen muutti etsikkokäräjäsäädöksiä: Hän määräsi jokaiseen maakuntaan vakinaisen tuomioistuimen ja kumosi mahdollisuuden vedota kuninkaaseen. Tuomareina olivat piispa, laamanni, kaksi kanunkia sekä kuusi kuninkaan valitsemaa ritaria ja asemiestä. Etsikkokäräjiä pidettiin erityisesti 1500-luvulla. Ne lakkasivat, kun hovioikeuksia alettiin perustaa vuonna 1614.
Lähteet
Luokka:Ruotsin oikeushistoria Luokka:Suomen oikeushistoria