Aki Kangasharju (s. 25. maaliskuuta 1969 Haapavesi) on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja ja Nordean entinen pääekonomisti. Hän on myös aktiivinen talouskeskustelija ja tietokirjailija.
Koulutukseltaan hän on taloustieteen tohtori ja dosentti.
Ura Valmistuttuaan maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan taloustiede hän siirtyi jatko-opiskelijaksi ja työskenteli tutkijana. 29-vuotiaana hän väitteli kauppatieteen tohtoriksi. Hänen väitöskirjansa nimi oli "Regional Economic Differences in Finland: Variations in Income Growth and Firm Formation".Tulotasoerot pienentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä Väitöstiedote, Jyväskylän yliopisto, 11.7.1998. Viitattu 26.6.2016
Vuosinta 1997–2001 hän työskenteli tutkijana Pellervon taloustutkimuksessa. Vuonna 2000 Kangasharju oli vierailevana professorina yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT). Pellervolta hän siirtyi tutkimusjohtajaksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskukselle. Tutkimusprofessori hänestä tuli vuonna 2008 ja ylijohtaja vuonna 2011.
Sieltä hän siirtyi vuonna 2012 Nordean tutkimusjohtajaksi ja pääekonomistiksi. Maaliskuussa 2019 hän aloitti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana.
Luottamustoimia Päätyönsä ohessa Kangasharju on tai on ollut: Tekesin johtokunnan jäsen Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsen. Oulun yliopiston sijoitusvaliokunnan jäsen
Näkemyksiä Kangasharju on määritellyt itsensä liberaaliksi porvariksi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääjohtajana toimiessaan Kangasharju on ottanut aktiivisesti kantaa suomalaiseen talouspolitiikkaan ja taloustieteelliseen keskusteluun. Esimerkiksi kesäkuussa 2023 hän kannatti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja avoimempaa maahanmuttopolitiikkaa. Joulukuussa 2023 hän vetosi päättäjiin, jotta nämä alkaisivat panostaa kasvupolitiikkaan nostamalla työn tuottavuutta yksityisellä sektorilla. Helmikuussa 2024 Kangasharju sanoi, ettei Suomen työmarkkinaosapuolilla, hallituksella tai yhteiskunnalla ole visiota talouskasvun voimistamiseen.
Talouden ilmestyskirja -kirja ja sen vastaanotto Syksyllä 2023 ilmestyneessä kirjassaan Talouden ilmestyskirja Kangasharju kritisoi erityisesti STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn ajatuksia. Hänen mukaansa Suomen taloutta ovat haitanneet muun muassa inflaatio, pankki-, finanssi- ja eurokriisit, mutta myös nollakorot. Kirjassa arvosteltiin sekä Marinin hallitusta että Orpon hallitusta, Suomen julkisen talouden kasvavaa velkaa ja heikkoa talouskasvua. Ratkaisuksi Kangasharju ehdotetti joko julkisen sektorin karsimista tai kasvuun panostamista. Kasvua voi saada hänen mukaansa esimerkiksi maahanmuuttoa kasvattamalla ja yli 5500 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta vähentämällä.
Suomen Kuvalehden Kustaa Hulkon mukaan kirja hyödynsi taloustieteellisiä tutkimustuloksia ja oli siksi "poikkeuksellisen mielenkiintoinen talouspoliittinen puheenvuoro." Laboren tutkimuslaitoksen tutkija Ohto Kanninen ei suositellut kirjaa ainakaan taloustieteeseen vihkiytyneelle yleisölle. Hänelle kirja ei tarjonnut merkittäviä älyllisiä virikkeitä tai mitään kovin uutta ja mielenkiintoista. MTV:n Pertti Nyberg piti kirjaa poliittisena pamflettina, jossa ”perinteistä oikeistolaista talouspolitiikkaa pidetään oikeana ja vasemmistolaiseksi miellettyä talouspolitiikkaa lähinnä harhaoppina”.
Yksityiselämä Kangasharjulla on puolisonsa kanssa kaksi aikuista lasta.
Biografia Käänne: Suomen lamaantuminen ja uusi nousu, Docendo 2018 Talouden ilmestyskirja: velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja, Docendo 2023 Antti Niemelä, Aki Kangasharju, Marika Toikka, Aleksi Pursiainen, Matti Malminen: Kasvua kansainvälisestä kaupasta — Rahoitus, maksutavat, sääntely, Alma Insights 2025
Lähteet
Aiheesta muualla Kangasharjun LinkedIn-profiili Kangasharjun tieteelliset julkaisut IDEASissa
Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat Luokka:Suomalaiset taloustieteilijät Luokka:Vuonna 1969 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt