200px|thumb|Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) on yleisesti käytetty malliorganismi. Tämä luettelo antaa yleiskatsauksen biologian keskeisistä aiheista.

Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Biologian osa-alueet

Aerobiologia – ilmavirtauksien mukana kulkeutuvien orgaanisten aineiden tutkimus

Anatomia – kasvien, eläinten ja muiden eliöiden muodon ja toiminnallisuuden tutkimus Ihmisen anatomia – ihmisten morfologian tieteellinen tutkimus

Bioinformatiikka – tietotekniikan käyttö perimätiedon ja muun biologisen tiedon keräämiseen, varastoimiseen ja tutkimiseen Biomekaniikka – pidetään usein lääketieteen haarana; eliöiden mekaniikan tutkimus, jossa painotetaan proteesien tai ortoosien sovellusta Biosemiotiikka – semiotiikan kautta tapahtuvien biologisten prosessien tutkimus

Biotekniikka – uusi ja joskus kiistanalainen biologian haara, joka tutkii eliöiden manipulointia (mukaan lukien geenimuuntelua ja synteettistä biologiaa) Synteettinen biologia – tutkimusala joka yhdistää biologian ja tekniikan; sellaisten biologisten funktioiden ja järjestelmien suunnittelua ja rakentamista, joita ei tavata luonnossa

Ekologia – eliöiden välillä olevien vuorovaikutussuhteiden sekä eliöiden ja näiden elottoman ympäristön välillä olevien vuorovaikutussuhteiden tutkimus

Eläintiede – eläinten tutkimus, johon kuuluu myös niiden luokitus ja fysiologian, kehityksen ja käyttäytymisen tutkimus. Sen alahaaroja: Artropodologia – niveljalkaisten eliöiden tutkimus Akarologia – punkit ja puutiaiset sisältävän taksonin tutkimus Araknologia – hämähäkkieläinten tutkimus, johon sisältyy hämähäkkien lisäksi skorpionien, pseudoskorpionien ja lukkien tutkimus Entomologia – hyönteisten tutkimus Koleopterologia – kovakuoriaisten tutkimus Lepidopterologia – yöperhoset ja perhoset sisältävän lahkon tutkimus Myrmekologia – muurahaisten tutkimus Karcinologia – äyriäisten tutkimus Myriapodologia – juoksujalkaisten, kaksoisjalkaisten ja muiden tuhatjalkaisten tutkimus Etologia – eläinten käyttäytymisen tieteellinen ja objektiivinen tutkimus, yleensä keskittyen käyttäytymiseen luonnollisissa olosuhteissa Eläinten kognitio Eläinten seksuaalisuus Työkalujen käyttö eläinten keskuudessa Helmintologia – matojen tutkimus, erityisesti loismatojen tutkimus Herpetologia – sammakkoeläinten ja matelijoiden tutkimus Batrakologia – herpetologian alahaara, joka keskittyy vain sammakkoeläinten tutkimiseen Iktyologia – kalojen tutkimus Malakologia – selkärangattomia tutkivan eläintieteen haara, joka keskittyy nilviäisten tutkimiseen Mammalogia – nisäkkäiden tutkimus Biologinen antropologia – ihmislajin fyysisen kehityksen tutkimus Ketologia – merinisäkkäiden tutkimus Nematologia – sukkulamatojen tutkimus Ornitologia – lintujen tieteellinen tutkimus

Epidemiologia – tärkeä osa kansanterveyden tutkimusta; populaatioiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden tutkimus

Evoluutio – sukupolvien myötä tapahtuvat muutokset biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa Evoluutiobiologia – lajien alkuperän ja ajan myötä tapahtuvan polveutumisen tutkimus Evolutiivinen kehitysbiologia – vertaa eri eliöiden kehitysprosesseja määrittääkseen niiden esi-isiltä perityt suhteet ja selvittääkseen miten kehitysprosessit kehittyivät ajan myötä Paleobiologia – yhdistää biologian menetelmät ja havainnot geotieteisiin lukeutuvan paleontologian menetelmiin ja havaintoihin Paleontologia – fossiilien ja joskus esihistoriallisen elämän maantieteellisten todisteiden tutkimus

Farmakologia – lääkkeiden ja synteettisten valmisteiden valmistuksen, käytön ja vaikutuksien tutkimus

Fysiologia – eliöiden, näiden elinten ja eliöiden osien toiminnan ja toimintamekanismien tutkimus Histologia – kasvien ja eläinten solujen ja kudosten anatomian tutkimus mikroskooppilla Immunologia – eliöiden immuunijärjestelmien tutkimus Kinesiologia – ihmisen liikkeiden tutkimus Neurobiologia – hermostojen tutkimus, johon sisältyy hermostojen anatomian, fysiologian ja patologian tutkimus Neurotiede – poikkitieteellinen ala, joka tutkii hermostoja Biologinen psykologia – biologian (erityisesti neurobiologian) periaatteiden soveltaminen ihmisten ja muiden eläinten käyttäytymisen fysiologisten, geneettisten ja kehityksellisten mekanismien tutkimiseen. Se tutkii tätä yleensä neuronien, välittäjäaineiden ja aivopiirien tasolla ja keskittyy biologisiin perusprosesseihin, jotka ovat normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen taustalla.

Hematologia – veren ja verta tuottavien elinten tutkimus Iknologia – eliöiden käyttäytymisestä johtuvien jälkien tutkimus, kuten kolojen ja jalanjälkien tutkimus Kasvipatologia – kasvitautien tutkimus

Kasvitiede – kasvien tutkimus Fykologia – levien tutkimus Kasvifysiologia – kasvitieteen alahaara, joka tutkii kasvien toimintaa eli fysiologiaa

Kehitysbiologia – tutkii prosesseja, joiden kautta eliökehittyy tsygootista täysikasvuiseksi Embryologia – alkion kehityksen tutkimus (hedelmöittymisestä syntymään) Gerontologia – ikääntymisen ja vanhenemisprosessin tutkimus

Kronobiologia – tutkii määräajoin tapahtuvia (syklisiä) ilmiöitä, jotka ilmenevät eliöissä Limnologia – sisävesien tutkimus

Lääketieteellinen tutkimus – terveyden ja sairauden tutkimus Farmakologia – lääkkeiden ja synteettisten valmisteiden valmistuksen, käytön ja vaikutuksien tutkimus

Maatalous – tiettyjen kasvien ja eläinten kasvattamisen tutkimus (painottaa käytännön sovelluksia) Matemaattinen biologia – biologisten prosessien kvantitatiivinen tai matemaattinen tutkimus (painottaa mallintamista) Meribiologia – valtamerten ja muiden merialueiden ekosysteemien ja eliöstöjen tutkimus Meritiede – merten tutkimus, mukaan lukien merissä olevan elämän, merten elinympäristöjen, maantieteen, sään ja muiden meriin vaikuttavien tekijöiden tutkimus Mikrobiologia – mikroskooppisten eliöiden (mikro-organismien) tutkimus Bakteriologia – bakteerien tutkimus Parasitologia – loisten ja loisimisen tutkimus Virologia – virusten ja joidenkin virusten kaltaisten asioiden tutkimus

Molekyylibiologia – biologian ja biologisten prosessien tutkimus molekyylitasolla Rakennebiologia – molekyylibiologian, biokemian ja biofysiikan haara, joka tutkii biologisten makromolekyylien rakenteita

Morfologia – biotieteiden haara, joka tutkii eliöiden rakenteiden muotoa ja rakennetta Neurotiede – hermoston toiminnan ja rakenteen tutkimus Onkologia – syöpäsairauksien tutkimus Paleontologia – fossiilien ja joskus esihistoriallisen elämän maantieteellisten todisteiden tutkimus Palynologia – nykyaikaisen ja fossiilisen siitepölyn, itiöiden ja muiden orgaanisten hiukkasten tutkimus Parasitologia – loisien ja loisimisen tutkimus Patologia – tautien aiheuttajien, prosessien, luonteiden ja kehittymisen tutkimus

Perinnöllisyystiede – geenien ja perinnöllisyyden tutkimus Epigenetiikka – muista kuin DNA-sekvensseissä tapahtuvista muutoksista johtuvien periytyvien geneettisten ilmenemisien tai solujen fenotyyppien tutkimus Genomiikka – eliöiden genomien tutkimus Populaatiogenetiikka – eliöistä koostuvissa populaatioissa tapahtuvien geenifrekvenssien muutoksien tutkimus Proteomiikka – proteiinien tutkimus, erityisesti niiden rakenteiden ja toiminnan näkökulmasta

Populaatiobiologia – samaan lajiin kuuluvien eliöiden muodostamien ryhmien tutkimus Populaatioekologia – populaatioiden dynamiikan ja sukupuuttojen tutkimus Populaatiogenetiikka – eliöistä koostuvissa populaatioissa tapahtuvien geenifrekvenssien muutoksien tutkimus

Radiobiologia – tutkii ionisoivan säteilyn vaikutuksia eläviin eliöihin Rakennebiologia – molekyylibiologian, biokemian ja biofysiikan haara, joka tutkii biologisten makromolekyylien rakenteita Sienitiede – sienten tutkimus Solubiologia – tutkii soluja kokonaisina yksikköinä; tutkii myös elävissä soluissa tapahtuvia molekyläärisiä ja kemiallisia vuorovaikutuksia Systeemibiologia – monimutkaisten biologisten järjestelmien tietokoneellinen ja matemaattinen mallintaminen

Systematiikka – tutkii sekä nykyisten että menneiden eliöiden monimuotoistumista ja elävien eliöiden välisiä vuorovaikutussuhteita Fylogenetiikka – tutkii eliöryhmien (kuten lajien ja populaatioiden) välisiä evolutiivisia suhteita, joita löydetään sekvenssoinnin ja morfologisten mittausten kautta Kladistiikka – lajien luokittelumenetelmä, jossa eliölajit luokitellaan ainoastaan niiden esivanhempien perusteella Taksonomia – tieteenhaara, jossa tunnistetaan lajeja, nimetään uusia lajeja ja luokitellaan lajeja

Valobiologia – tutkii valon (ei-ionisoivan säteiln) vaikutuksia eläviin eliöihin Ympäristötiede – tutkii ympäristöä ja ympäristöongelmia

Poikkitieteelliset osa-alueet: Astrobiologia – tutkii maailmankaikkeudessa olevan elämän evoluutiota, jakautumista ja tulevaisuutta Biofysiikka – tutkii biologisia prosesseja fysiikan mallein ja menetelmin Biokemia – tutkii elämän olemassaoloon ja toimintaan tarvittavia kemiallisia reaktioita; keskittyy yleensä solutason tapahtumiin Bioklimatologia – tutkii biosfäärin ja ilmakehän välisiä vuorovaikutussuhteita Biologinen psykologia – tutkii aivotoiminnan ja käyttäytymisen välisiä suhteita Eliömaantiede – tutkii lajien ja sitä korkeampien taksonien maantieteellistä levinneisyyttä Sosiobiologia – tutkii yhteisöllisten ilmiöiden biologisia perusteita

Biologian historia

Biologian historia Anatomian historia Biokemian historia Biotekniikan historia Ekologian historia Evoluutioteorian historia Molekyylievoluution historia Synteettinen evoluutioteoria Kasvisystematiikan historia Luonnonhistoria Lääketieteen historia Malliorganismien historia Molekyylibiologian historia Perinnöllisyystieteen historia

Ekologia

Ekologia: Ekosysteemit: Biodiversiteetti — Biomi — Elinympäristö — Hiilen kiertokulku — Mätäneminen — Plankton — Ravintoketju — Saprotrofit — Termokliini — Trofiataso — Typen kierto luonnossa — Veden kiertokulku Populaatioekologia: Akklimatisaatio — Dispersaali — Ekolokero — Homeostaasi — Kantokyky — Kasvukäyrä — Kilpailu — Kotoperäisyys — Käyttäytyminen — Parittelu — Populaatio — Sisäinen kello — Talvihorros — Tasalämpöisyys – Toisenvaraisuus — Tuottaja — Vaihtolämpöisyys Yhteisö (ekologia): Avainlaji — Haitalliset vieraslajit – Kommensalismi — Loinen — Mimikry — Mutualismi — Pölytys — Reunavaikutus — Saalistus — Symbioosi – Yhteisö

Evoluutio

Elämä: Biologinen hierarkia – Elämän alkuperä — Ureyn–Millerin koe Evoluutiobiologia (Evoluutio): Makroevoluutio: Endosymbioositeoria — Fossiili — Geologinen ajanlasku — Gondwana — Joukkosukupuutto — Konvergentti evoluutio — Laattatektoniikka — Mannerliikunnot — Pangea — Sopeutumislevittäytyminen — Sukupuutto — Tafonomia — Vikarianssi Mikroevoluutio: Adaptaatio — Alleelifrekvenssi — Geneettinen ajautuminen — Hardyn–Weinbergin laki – Laji — Lajiutuminen — Luonnonvalinta — Molekyylievoluution neutraali teoria — Populaatiogenetiikka — Seksuaalivalinta — Suuntaava valinta — Suvullinen lisääntyminen — Suvuton lisääntyminen — Yhdyskunta Systematiikka: Evoluutiopuu — Fylogenetiikka — Homologia — Kladistiikka — Molekyylikello — Synapomorfia – Taksoni — Taksonomia

Eliökeskeinen biologia (tunnetaan myös nimityksellä funktionaalinen biologia)

Ei-elävät eliöt Virukset : DNA-virukset — Retrovirukset — RNA-virukset

Elävien eliöiden ryhmät Aitotumaiset (domeeni): Alkueliöt (kunta) Eläinkunta Nilviäiset — Niveljalkaiset — Nivelmadot — Polttiaiseläimet — Selkärankaiset — Sienieläimet Kasvikunta Sienet (kunta) Esitumalliset Arkeonit (domeeni) ja Bakteerit (domeeni)

Kehitysbiologia : Sukupuolisolu — Siittiösolu — Munasolu — Tsygootti — Alkio — Solujen erilaistuminen — Morfogeneesi — Homeoboksi Eläin kehitys: Kantasolu — Blastula — Gastrulaatio — Muna — Sikiö — Istukka Kasvi kehitys: Siemen — Sirkkalehti — Meristeemi — Jälsi

Morfologia, Anatomia ja Fysiologia: Menetelmät: Elektrofysiologia — Elektronimikroskooppi Kudos — Elin

Kasvi järjestelmät: Juuri — Verso — Varsi — Lehti — Kukka