Väinö Oiva Urho Linturi (synt. Lindroth, 18. heinäkuuta 1892 Köyliö – 20. huhtikuuta 1940 Köyliö) oli suomalainen yleisurheilija, joka edusti Rauman Urheilijoita ja Helsingin Kisa-Veikkoja.
Elämä Köyliössä syntynyt Linturi suoritti ylioppilastutkinnon Rauman lyseossa vuonna 1910 ja opiskeli sen jälkeen suomen kieltä sekä kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Kustannus Oy Otavan ja Suomen Pankin palveluksessa, mutta teki varsinaisen elämäntyönsä opettajana suoritettuaan sitä varten myös kasvatustieteen tutkinnon. Opettajana Linturi toimi Kokemäen yhteiskoulussa 1924–1930 ja sen jälkeen Turun suomalaisessa yhteiskoulussa kuolemaansa saakka.
Urheilu-ura Yleisurheilijana Linturi harrasti kymmenottelua sekä eri hyppylajeja. Hän kuului Tukholman vuoden 1912 olympialaisten valmennettaviin, mutta ei kuitenkaan lopulta osallistunut kisoihin liian rankan harjoitusohjelman aiheuttaman uupumuksen vuoksi. Linturi saavutti korkeushypyssä kolme, ja vauhdittomassa pituushypyssä yhden Suomen mestaruuden vuosina 1912–1917. Vuonna 1917 hän hyppäsi vauhdittoman pituuden suomenennätyksen 321.
Perhe Oiva Linturin veljiä olivat muun muassa sisäministeri Arvo Linturi, taidemaalari Into Linturi sekä SM-tason yleisurheilijana tunnettu Ilmo Linturi. Hän on myös kirjailija Jenni Linturin isoisoisä.
Saavutukset SM-kultaa Vauhditon pituushyppy: 1912 (tulos 304) Korkeushyppy: 1914 (tulos 166), 1916 (176), 1917 (176) SM-hopeaa Korkeushyppy: 1919 Kymmenottelu: 1920 Keihäänheiton yhteistulos: 1914 Kuulantyönnön yhteistulos: 1919 SM-pronssia Kuulantyöntö: 1919
Lähteet
Luokka:Suomalaiset korkeushyppääjät Luokka:Suomalaiset pituushyppääjät Luokka:Suomalaiset keihäänheittäjät Luokka:Suomalaiset kuulantyöntäjät Luokka:Suomalaiset yleisurheilun moniottelijat Luokka:Suomen Pankin henkilöstö Luokka:Vuonna 1892 syntyneet Luokka:Vuonna 1940 kuolleet