Lahden helluntaiseurakunta on Lahdessa toimiva helluntaiherätykseen kuuluva seurakunta. Helluntaiseurakunta on perustettu vuonna 1926. Lahden helluntaiseurakunta on Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakunta. Lahden helluntaiseurakunnan johtavana pastorina on toiminut Waltteri Haapala vuodesta 2023 lähtien. Seurakunnalla on yhteensä kuusi työntekijää. Seurakuntaan kuului vuonna 2025 noin 1 230 jäsentä.

Seurakunnan työmuotoja jumalanpalvelusten, rukousiltojen ja raamattupiirien lisäksi muun muassa nuorisotyö, lapsi- ja varhaisnuorityö, perhetyö ja perhekerhot, koulutyö, diakonia, evankeliointi sekä naisille ja miehille suunnatut työmuodot. Seurakuntaan kuuluu myös kansainvälisiä jäseniä ja seurakunta järjestää jumalanpalveluksia ja solutoimintaa englanniksi, arabiaksi, dariksi, espanjaksi ja venäjäksi.

Lahden helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa UskoTV-palvelun kautta.

Historia Helluntaiherätyksen saapuminen Lahteen Helluntaiherätys saapui Lahteen 1910-luvun vaihteessa. Alkuvaiheesta lähtien liike sai aikaan kannatusta Lahden alueella. Alkuvaiheessa toimintaa kuvasivat raamattukurssien nimellä pidetyt helluntaijuhlat, joita pidettiin kansanopiston tiloissa vuosina 1913 ja 1914. Keskeisiä kokouksien johtajia olivat Pekka Brofeldt ja Gerhard Smidt. Ensimmäisten vuosien juhliin osallistui satoja kuulijoita Lahdesta ja lähiympäristöstä. Seurakunta kokoontui vuokratiloissa. Ensimmäiset seurakunnan kastetilaisuudet järjestettiin Möysän järven rannalla 1910-luvun puolivälissä. Luterilaisuudesta helluntailaiseksi kääntynyt pastori Väinö Pfaler vieraili Lahdesssa vuosina 1920–1921. Helluntailaiset pitivät alkuvaiheessa yhteyttä yllä veljesliiton välityksellä.Heinonen & Siikaniemi 1992, s. 303

Seurakunnan perustaminen ja alkuvaiheet Lahden helluntaiseurakunta perustettiin 2. joulukuuta 1926. Järjestäytymiskokous pidettiin Akseli Puhakaisen kokoussarjan yhteydessä. Seurakunnan johtajaksi valittiin Vilho Hartonen. Seurakunnan nimettiin ajan käytännön mukaisesti raamatullisesti Siion-seurakunnaksi. Ensimmäisen vuoden aikana seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 60:een, minkä jälkeen jäsenmäärä kasvoi tasaisesti. Myöhemmin seurakunnan nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa.Heinonen & Siikaniemi 1992, s. 304

Vuonna 1933 seurakunnan saarnaajaksi tuli vaatturi Eino Kokkonen. Kokkosen aika oli seurakunnan kannalta toimelista, joka näkyi muun muassa tilavan kokouskiinteistön vuokraamisena. Ennen talvisodan puhkeamista kesällä 1939 Lahdessa pidettin valtakunnalliset telttajuhlat, joihin osallistui noin 2 000–3 000 osanottajaa. Näillä juhlilla järjestettiin ensimmäisen kerran myös lastenkokouksia.

Kehitys toisen maailmansodan jälkeen right|thumb|Seurakunnan vanha tunnus. Lahden helluntaiseurakunta kasvoi Talvisodan päättymisen jälkeen merkittävästi, kun Viipurista muutti Lahteen suuri joukko helluntaiherätyksen jäseniä. Sotavuosien jälkeen seurakunnan toiminta levisi ympäryskuntiin. Ympäristön maalaisseurakunnat harjoittivat julistustyötä paikkakunnillaan, millä oli huomattava vaikutus helluntaiherätyksen leviämiseen Päijät-Hämeen alueella. Sotavuosien jälkeen helluntaiseurakunta oli Lahden suurin vapaakirkollinen yhteisö. 1940-luvun alussa jäsenmäärä oli 200, jolloin se oli hieman lestadiolaisuutta pienempi liike. Helluntaiherätyksen vaiktuus näkyi kuitenkin Lahden katukuvassa aktiivisesti ja kastetilaisuudet herättivät suurta median kiinnostusta.

Lahden helluntaiseurakunta on ollut koko sotienjälkeisen ajan voimakkaimmin kasvava vapaakirkko Lahdessa. Sodanjälkeisen muuttoliikkeen lisäksi jäsenmäärä on karttunut myös paikallisen herätyskokoustoiminnan ansiosta. Seurakunnan oman jäsenluettelon mukaan helluntaiseurakuntaan kuului 1980-luvun puolivälissä vajaat 2 000 henkilöä. Lahden helluntaiseurakunnan jäsenrakenteelle on ollut tyypillistä, että seurakunnassa on ollut aktiivisia nuoria jäseniä mukakana koko sotienjälkeisen ajan.Heinonen & Siikaniemi 1992, s. 366–367

Toimintakeskukset

Seurakunta kokoontui alkuvaiheessa kodeissa ja vuokratiloissa. Ensimmäinen kokouskiinteistö sijaitsi Hämeenkatu 28:ssa, joka kuitenkin siirtyi pelastusarmeijan omistukseen talvisodan alla. Sotavuosien aikana pitkäaikaisin kokoushuoneisto sijaitsi Kauppakatu 14:ssä. Oman toimintakeskuksen hankkiminen toteutui 1951, kun seurakunta rakensi oman tilan Harjukatu 15:een. Harjukadun kiinteistö osoittautui suhteelisen pian kuitenkin pieneksi kasvavan jäsenmäärän vuoksi. Uusi tontti hankittiin kaupungin keskustasta Kiveriönkadun alkupäästä.

Helluntaiseurakunnan nykyinen helluntaikirkko on rakennettu vuosina 1971–1972. Rakennus perustuu arkkitehti Jukka Salokarin ja rakennusarkkitehti Veikko Gröhnin avaraan suunnitelmaan. Kiinteistön pääsalissa on 750 istumapaikkaa ja alasalissa 200 istumapaikkaa. Lisäksi kirkossa on muita toiminta- ja kokoustiloja. Kokoustiloihin on sijoitettu useita taideteoksia.

Villähteen leirikeskus Lahden helluntaiseurakunta omistaa myös leirikeskuksen Villähteellä, Nastolan kunnassa. Se sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä seurakuntarakennuksesta. Siellä pidetään kesäisin leirejä kaikenikäisille. Sitä käyttävät myös lähiseutujen seurakunnat, ja kauempanakin sijaitsevat seurakunnat.

Toiminta Viikko-ohjelmaan kuuluvat varhaisnuorten ilta, lapsikuoro, Kids' Club -ilta, nuortenillat, iltajumalanpalvelus, päiväseurat, perhepiiri sekä sunnuntain suomenkielinen ja englanninkielinen kv-jumalanpalvelus.

Lahden helluntaiseurakunta on julkaissut vuonna 1975 äänitteen Pauhatkoonpa elon meri. Äänite on julkaistu myös C-kasettina. Äänittellä on 10 kappaletta ja sen on kustantanut Ristin Voitto

Lähetystyö Lähetystyön arvo seurakunnassa on noussut vuosikymmenten aikana. Kun 1930-luvulla lähetystyöhön käytettiin viisi prosenttia seurakunnan tuloista, käytettiin 1980-luvulla varoista kesimäärin noin 30 prosenttia. Paikalliseen työhön kului kaksi kolmasosaa varoista ja kymmenesosa muuhun kotimaassa tehtyyn evankelioimistyöhön. Ensimmäiset ulkolähetystyöntekijänsä, Jukka Rokan ja Tyyne Hyysalon, seurakunta lähetti Kiinaan vuonna 1947. 1980-luvulla lähetystyöntekijöitä oli Keniassa, Boliviassa ja Espanjassa.

Seurakuntaistutus Lahden helluntaiseurakunnasta on vuosien aikana itsenäistetty 1980-luvulla kolme pienempää seurakuntaa. Näitä ovat Nastolan helluntaiseurakunta (1981), Vääksyn helluntaiseurakunta (1981) ja Orimattilan helluntaiseurakunta (1980). Näihin seurakuntiin liittyi lähes 500 Lahden helluntaiseurakunnan jäsentä.

Seurakunnan johtajat Seuraavat henkilöt ovat toimineet Lahden helluntaiseurakunnan johtajina:Lahden helluntaiseurakunta 1976

1926–1932: Vilho Hartonen 1933–1934: Eino Kokkonen 1935–1938: Sulo Salo 1938: Eino Kokkonen 1939–1941: Arvid Böhm 1941–1962: Eino Vesa 1962–19XX: Uuno Palonen 19XX–1986: Matti Villikka 1986–1999: Olavi Kokkonen 2008–2017: Petri Viinikkala 2018–2022: Pekka Toivainen 2022–2024: vt. Tino Varjola 2024–: Waltteri Haapala

Lähteet

Viitteet

Helluntaiseurakunta Luokka:Suomen helluntaiseurakunnat