Sollefteån kunta () on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Ångermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Sollefteå.

Kunnan maapinta-ala on 5 396,48 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 18 814 henkeä (31.12.2021).

Sollefteån taajama on kauppa- ja teollisuuskeskus sekä liikenteen solmukohta. Kunnan nähtävyyksiä ovat Junselen eläinpuisto ja Halstabackenin talviurheilukeskus.

Vuonna 2007 kunnassa oli 77,32 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys Nykyisen kunnan alue koostuu 14 entisestä pitäjästä, jotka vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan korvattiin maalaiskunnilla. Vuonna 1902 osa Sollefteån maalaiskunnasta erotettiin Sollefteån kauppalaksi, ja samalla vuonna 1885 perustettu Sollefteån taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Kauppala muutettiin Sollefteån kaupungiksi vuonna 1917. Vuonna 1945 loppuosa maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seitsemän "suurkuntaa": Boteå (Boteå, Styrnäs, Sånga ja Överlännäs) Helgum (ei muutosta) Junsele (ei muutosta) Långsele (Graninge ja Långsele) Ramsele (Edsele ja Ramsele) Resele (Ed ja Resele) Ådals-Lidens (ei muutosta) Lisäksi Multrån maalaiskunta liitettiin Sollefteån kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Sollefteån kunta yhdistämällä kaupunki sekä Helgumin, Långselen, Junselen, Reselen ja Ådals-Lidenin maalaiskunnat. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Boteån ja Ramselen kunnat liitettiin vielä siihen (paitsi Styrnäsin alue, joka liittyi Kramforsin kuntaan).

Vaakuna Nykyinen vaakuna on entisen Sollefteån kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnilla oli omia vaakunoita.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet2 13310,8 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla3111,6 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla8224,2 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa16 51783,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 243 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 255 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 164 518 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 17,8 % 18–64-vuotiaat: 55,8 % 65 vuotta täyttäneet: 26,4 %

Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 62,8 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 529 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Sollefteå 8 562 2 Långsele 1 584 3 Ramsele 968 4 Junsele 895 5 Näsåker 513 6 Österforse 204

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Betåsen Edsele Finnfors Forsmo Helgum

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Arlum + Stöndar Björkå Bäckaskog Edsele Forsmo Graninge bruk Helgum Resele och Myre Råsmon Undrom Vallen Viksmon och Märraviken Västerrå + Österrå Åsmon Ödsgårdsmon Ön norra + Sand södra Österås

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Björknäset Forsmo (del) Gåsnäs Nedre Strömnäs Rådom Östergraninge

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sollefteån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Sollefteån kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Boteån piiri Edin piiri (Ångermanland) Edselen piiri Graningen piiri Helgumin piiri Junselen piiri Långselen piiri Multrån piiri Ramselen piiri Reselen piiri Sollefteån piiri Sångan piiri Ådals-Lidenin piiri Överlännäsin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Sollefteå Multrå-Sånga Graninge Långsele Ed Resele Helgum Ådals-Liden Junsele Boteå Överlännäs Ramsele-Edsele

Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Boteå Boteå utom Gålsjö (ei ollut seurakunta) Ed Edsele Graninge Gålsjö Helgum Junsele Långsele Multrå Norrlands trängkår* (Norrlands trängbataljon) Ramsele Resele Sollefteå Sånga Ådals-Liden (Liden) Överlännäs (Lännäs)

Kirkot

Historia

Alueelta on löydetty Nämforsenin kalliopiirrokset, jotka on ajoitettu vuodelle n. 5000-1000 eaa. Lisäksi seudulta on löytynyt kivikautinen kylä. Uudempaa historiaa edustaa rautaruukkimiljöö 1700-luvulta.

Lähteet

Aiheesta muualla

Sollefteån kunnan kotisivut

*