Minni Katharina Nurme (30. lokakuuta 1917 – 22. marraskuuta 1994Ajakiri Mari ) oli virolainen kirjailija.
Elämänvaiheet Minni Neumann kävi tyttökoulun Viljandissa ja valmistui sieltä vuonna 1936. Samana vuonna hän avioitui Aadu Hintin kanssa, mutta liitto päättyi eroon 1958. Avioero oli skandaali Virossa. Liitosta syntyi viisi lasta, joista Eeva Park on myös kirjailija. Sodan jälkeen Minni Nurmi työskenteli vapaana kirjailijana Tallinnassa. Nurme, Minni . Eesti biograafiline andmebaas ISIK. Viitattu 14.4.2020. Hänen sisarensa oli kirjailija Salme Ekbaum.Ekbaum, Salme . TLÜAR väliseesti isikud. Viitattu 14.4.2020.
Teokset Nurme debytoi vuonna 1939 romaanilla Kentaurid käyttäen salanimeä Minni Raudsepp. Vuonna 1945 ilmestyi hänen ensimmäinen runokokoelmansa, Sünnimuld. Hän aloitti tuotantonsa kodin, luonnon ja rakkauden elämysten tulkitsijana. Varhaisissa runoissa korostuvat kotoisuus ja siteet luontoon. Hänen myöhemmille töilleen tyypillistä on luonnollisuus ja tunnepitoisuus sekä filosofisuus. Hänen toisen runonsa Pikalt teelt (1947) ja kolmannen runokokoelman Juured mullas välillä on kymmenen vuoden tauko, joka lähinnä johtuu stalinististen viranomaisten työtään kohtaan esittämästä kritiikistä. Hän vironsi suomalaista kirjallisuutta.Facta 2001, WSOY 1984, osa 12, palsta 192.
Romaanit Kentaurid, 1939, esikoisromaani nimellä Minni Raudsepp Ratastool, 1941
Runokokoelmat Sünnimuld, 1945 Maarjahein, 1967, valitut runot Sookailudes on loitsud, 1971 Kuuvein, 1971 Tuules lendlev seeme, 1976 Pilvede pisarad tärkamisse, 1978 Päevapuri, 1981 Valgevalul, 1983 Puud varjulised, 1987, valitut runot
Julkaistuja runosuomennoksia Lähde Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta , viitattu 28.2.2018 Antologiassa Pihlaja: kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa suom. Aino Kaasinen, 1983 (Kirjassa mukana myös vironkielinen alkuteksti.) Ammoin Elämänilo Eteneminen : II-IV Etsin hiljaisuutta Etäisyydet Katson murheellisena kuunpinnan kuvajaista Kuin leikkaamaton pelto Kulonharmaa maakirkko kuperalla kummulla Kun myrsky nousee Luomishetkellä Minäkin olen syönyt Noan-aikaista leipää Mitä on kymmenen käskyä Mitä tuli siitä omenapuusta Parnasso 1971, nro 7, s. 407–408, suom. Pirkko Huurto Et tahtoisi Haudankaivajien lapiot välähtävät Hymyjen synty Katson silmästä silmään Keväisessä Helsingissä, Pojat kantavat avaruuden kotiini Yön myrskyääni
Lähteet
Luokka:Virolaiset kirjailijat Luokka:Virolaiset runoilijat Luokka:Virolaiset kielenkääntäjät Luokka:Vuonna 1917 syntyneet Luokka:Vuonna 1994 kuolleet