Väinö Kataja (oik. Väinö Mikael Johan (Mikko Juhani) Ferdinand Jurvelius, 28. syyskuuta 1867 Hailuoto – 2. joulukuuta 1914 YlitornioTornionlaakson kirjailijoita: Väinö Kataja, viitattu 24.10.2014 (vanhentunut linkki) (Arkistoitu linkki Archive.org) (lähteessä Katajaa käsittelevien artikkeleiden luettelo)) oli suomalainen kirjailija ja maanviljelijä.
Henkilöhistoria Katajan vanhemmat olivat nimismies Kaarle Mikael Jurvelius ja Inez Maria Ahnger. Hän kävi muutaman vuoden Oulun suomalaista yksityislyseota ja sen jälkeen Muhoksen Koivikon maanviljelyskoulun. Sen jälkeen hän viljeli tilaansa Ylitorniolla vuosina 1891–1914, joskin hän toimi jonkin aikaa myös sanomalehtimiehenä ja isänsä sairastaessa Ylitornion vt. nimismiehenä 1902–1906.Kuka kukin oli (Wikiaineisto) Kataja kuoli sydänkohtaukseen 47-vuotiaana joulukuussa 1914.
Kirjallinen tuotanto Kataja oli aikoinaan hyvin suosittu kirjailija. Hän on Peräpohjolan erämaiden, luonnon, ihmisten ja kansanelämän varhainen kuvaaja. Hän kirjoitti runsaasti teoksia, joihin kuuluu niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin.
Katajan esikoisteoksena on aiemmin pidetty romaania Irja (1901). Todellinen esikoisteos on kuitenkin löytynyt, sata vuotta kateissa ollut Nälkätalvena – Katovuoden kuvaus. Kirjaa on aikanaan ehditty painaakin sitä mukaa kun se ilmestyi lehden jatkoromaanina, mutta se ei tullut myyntiin. Yksi sidottu kappale löytyi Ulvilasta kirjankeräilijän hyllystä, ja siitä otettiin uusintapainos, joka ilmestyi syyskuussa 2014.Risto Koskinen, Kirjailija kadotti tekstin yli sata vuotta sitten kirja julkaistiin torstaina, Yle.fi/uutiset, 11.9.2014
Katajan romaaneista on tehty kolme elokuvaa: Erkki Karun ohjaama Koskenlaskijan morsian (1923) ja Valentin Vaalan ohjaama Koskenlaskijan morsian (1937) sekä Teuvo Puron ohjaama Noidan kirot (1927). Koskenlaskijan morsian -kirja oli menestysteos. Sitä myytiin aikoinaan yli 50 000 kappaletta. Heinärannan olympialaiset on ensimmäinen suomalainen urheiluaiheinen romaani.Ari Pusa, Suomi juostiin maailmankartalle, Helsingin Sanomat 24.10.2014 sivu A 33
Kunnianosoitukset Väinö Katajan patsaan Ylitornioon on 1972 veistänyt kuvanveistäjä Ensio Seppänen.Ensio Seppänen: Kirjailija Väinö Katajan-patsas; Kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Teokset Kootut teokset I–VI, Karisto, 1933–1935 Valitut teokset, Karisto, 1973 951-23-0728-6
Novelleja Väinö Jurvelius, Myllyperän emäntä eli Lehmät eivät lopultakaan tulleet kotia, Kansanvalistus-seura, 1900 sarja: Kansanvalistus-seuran lehtisiä; 60; 15 s. Kulmuja 1, Kuvia elämän varrelta, Boman ja Karlsson, 1901 Kulmuja 2, Kuvia elämän varrelta, Boman ja Karlsson, 1903 Varavallesmannina: kuvia Perä-Pohjolasta, Boman & Karlsson, 1906 Maalaiskuvia 1, kokoelma novelleja, Karisto, 1907 Maalaiskuvia 2, Kokoelma novelleja, Karisto, 1908 Tornionjoelta: valikoima jälkeenjääneitä tuotteita; elämäkerrallisen katsauksen kirjoittanut U. W. Walakorpi, Karisto, 1915
Romaaneja Nälkätalvena – Katovuoden kuvaus, Satakunnan lehti, 1895. Väylä 2014 (uusintapainos) Irja, Boman & Karlsson, 1901 Tuskaa: kuvaus raukoilta rajoilta, Karisto, 1907 Elämän loppuessa, Karisto, 1908 Lain varjolla: romaani Perä-Pohjolasta, Karisto, 1909 Uuteen elämään: idylli erämaasta, Karisto, 1909 Eri isää: kuvaus maalaistytön elämästä, Karisto, 1910 Kruununtorppari: kuvaus Kiveliöstä, Otava, 1910 Ollin-Mikko, Aapon-Ulla ja Ullan-Eino: kertomus kylän takalistolta, Otava, 1910 Toisen oma: kevät-unelma, Karisto, 1910 Heinärannan "Iso-Musta": kyläkuvaus, Karisto, 1911 Ihmiskohtalo: kuvaus tilattoman elämästä, Karisto, 1911 "Kesäyö": taiteilijan elämästä, Kustannus oy. Kansa, 1911 Portaankorvan emäntä: kuvaus Ruotsin rajoilta, Otava, 1911 Tullikavaltajia: kuvaus Torniojoen varrelta, Karisto, 1911 Heinärannan osuusmeijeri: kyläkuvaus, Karisto, 1912 Ruotsin rajalta: tullikavalluskuvaus Torniojoen varrelta, Karisto, 1912 Hevosmiehiä: markkinakuvaus Torniojoelta, Karisto, 1913 Kun isoja herroja kulki Heinärannan kautta: kyläkuvaus, Karisto, 1913 Murheen voima: erämaan tarina, Otava, 1913 Heinärannan olympialaiset: kyläkuvaus, Karisto, 1914 Koskenlaskijan morsian: romaani Perä-Pohjolasta, Karisto, 1914 Noidan kirot: kuvaus Lapin rajoilta, Karisto, 1914 Sotainen tarina: kertomus Heinärannalta, Karisto, 1914 Airiselän tukinajossa: kuvaus Lapin rajoilta, Otava, 1915 Näytelmiä Kantopään lukuhuoneella: kansannäytelmä 2:dessa näytöksessä, Karisto, 1901 Kokouksesta palattua: kuvaus yhdessä näytöksessä, Boman ja Karlsson, 1901 Poutaa odottaessa: ilveily 2:ssa näytöksessä, U. W. Telén, 1902 Maalaisia neuvomassa: kolminäytöksinen komedia, Karisto, 1908 Halleyn tähti: kaksinäytöksinen pila, Karisto, 1910 Sonniyhdistystä perustamassa: kaksinäytöksinen riitanäytelmä, U. W. Telén & C:o, 1910 Karjanäyttelyssä: kaksinäytöksinen huvinäytelmä, Karisto, 1913
Lähteet
Kirjallisuutta Mäkitalo, Mirjam: Väinö Kataja kotiseutunsa kuvaajana. Ylitornion kunnan kotiseutulautakunta, 1964. Heikkilä, Kristiina: Väinö Kataja rajaseudun kuvaajana. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. 1976 Piippola, Irene: Viihdekirjailija Väinö Katajan rakkauskertomusten maailmat. Strukturalistis-sosiologinen näkökulma viihdekirjallisuutemme alkutaipaleelle. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. 1990.
Aiheesta muualla Vapaasti ladattavia Väinö Katajan e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
Novelleja ja kirjoituksia Liitto-lehteen: Maalaisnuorisolle. 30.11.1909. Manttaalirasitusta. 27.5.1909. Pakkohuutokauppa. 19.8.1909.
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Vuonna 1867 syntyneet Luokka:Vuonna 1914 kuolleet