Kuovisirri (Calidris ferruginea) on vuosittain Suomessa vieraileva pitkäkoipinen rantalintu. Lajin kuvaili tieteelle Erik Pontoppidan vuonna 1763.
Koko ja ulkonäkö Vaalean värityksensä, pitkän kaulansa ja kaarevan nokkansa takia kuovisirri muistuttaa pitkäkoipisirriä, mutta sen koivet ovat lyhyemmät ja tummemmat, ja siivissä on valkeat raidat, jotka näkyvät linnun lentäessä. Juhlapukuinen vanha lintu on alapuolelta voimakkaan punaruskea. Kuvassa on nuori lintu. Linnun pituus on 18–22 cm, siipien kärkiväli 42–46 cm ja paino 45–110 g.
Vanhin suomalainen muuttomatkalla rengastettu kuovisirri on ollut 19 vuotta 7 kuukautta 21 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin kuovisirri.
Levinneisyys Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australaasiassa. Pieni populaatio pesii Alaskassa. Maailman populaatio on kooltaan noin 1,4 miljoonaa yksilöä, ja lajin kanta on elinvoimainen. Kuovisirri on Suomessa vuosittainen läpimuuttaja kevätmuutolla toukokuussa ja kesäkuun alussa, sekä syysmuutolla heinä–elokuussa.
Elinympäristö Kuovisirri kahlailee pehmeässä mudassa suoalueilla ja lietteillä rantaviivan tuntumassa.
Lisääntyminen pienoiskuva|Kuovisirrin muna. Kuovisirri munii maassa olevaan pesään neljä munaa. Haudonta-aika on kolme viikkoa.
Ravinto Kuovisirrin ravintoa ovat nilviäiset, madot ja rantojen muut pikkueläimet.
Nimi Tieteellinen nimi Calidris tulee kreikan sanasta kalidris, millä Aristoteles tarkoitti harmaata vedenrajan lintua. Lajinimi ferrugineus tulee latinasta ja tarkoittaa ruosteenväristä.Jobling, 2010
Lähteet Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong.
Viitteet
Aiheesta muualla
LuontoPortti: Kuovisirri (Calidris ferruginea) ITIS: Calidris ferruginea
Luokka:Sirrit Luokka:Uhanalaiset linnut