Raportit elinryöstöistä Falun Gongin harjoittajilta ja muilta poliittisilta vangeilta Kiinassa ovat herättäneet huolta kansainvälisessä yhteisössä viime vuosina. Raporttien mukaan poliittisia vankeja, pääasiassa Falun Gongin harjoittajia, teloitetaan "tilauksesta" siirtoelinten hankkimiseksi niiden tarpeessa oleville potilaille. Elinryöstöjen sanotaan olevan seurausta sekä Kiinan kommunistipuolueen toteuttamasta Falun Gongin harjoittajien vainosta että siitä taloudellisesta hyödystä, jota elinkaupassa mukana olevat organisaatiot ja henkilöt pystyvät hankkimaan itselleen.

Raportteja järjestelmällisistä sisäelinten poistoista Falun Gong -mielipidevangeilta tuli ensi kertaa julkisuuteen vuonna 2006, joskin tämän toiminnan arvioidaan alkaneen kuusi vuotta aiemmin. Useat tutkijat – etenkin kanadalainen ihmisoikeusjuristi David Matas, Kanadan entinen apulaisulkoministeri David Kilgour ja tutkiva journalisti Ethan Gutmann – arvioivat, että kymmeniätuhansia Falun Gong -mielipidevankeja on surmattu sisäelimillä ja ruumiilla käytävää kauppaa varten. Nämä rikokset jatkuvat mahdollisesti edelleen. Päätelmät perustuvat tilastollisiin analyyseihin, entisten vankien, lääketieteellisen henkilökunnan ja turvallisuushenkilöstön lausuntoihin sekä aihetodisteisiin, kuten ilman oikeudenkäyntiä vangittujen kiinalaisten Falun Gongin harjoittajien suureen määrään sekä sisäelinkaupasta saataviin merkittäviin taloudellisiin hyötyihin.

Kiinan hallitus on toistuvasti kiistänyt väitteiden todenperäisyyden. Koska Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan ole pystyneet uskottavasti vastaamaan syytöksiin tai osoittamaan niitä vääriksi, eri maiden hallitukset, kansainväliset organisaatiot ja lääketieteen järjestöt ovat kiinnittäneet niihin yhä enemmän huomiota ja tuominneet julkisesti Kiinan hallituksen toiminnan. Kanadan parlamentti ja Euroopan parlamentti sekä Yhdysvaltain edustajainhuoneen ulkoasiain alakomitea ovat laatineet julkilausumia, jotka tuomitsevat elinryöstöt Falun Gong -mielipidevangeilta. YK:n erityistarkkailijat ovat vaatineet Kiinan hallitusta antamaan tietoja elinsiirroissa käytettyjen elinten alkuperästä. Maailman lääkäriliitto, American Society of Transplantation ja The Transplantation Society ovat vaatineet sanktioita Kiinan lääketieteellisille viranomaisille. Useat maat ovat myös kieltäneet tai harkinneet kieltävänsä kansalaisiltaan Kiinaan matkustamisen siirtoelinten hankintatarkoituksessa. Falun Gongin harjoittajien elinryöstöjä käsittelevälle Human Harvest -dokumenttielokuvalle myönnettiin vuonna 2014 arvostettu Peabody Award -palkinto.The Peabody Awards, “Human Harvest:China’s Illegal Organ Trade (International Syndication)”. Haettu 19.6.2015.

Tausta

Elinsiirrot Kiinassa Kiinan elinsiirto-ohjelma on yksi maailman suurimmista. Vuonna 2004 Kiinassa raportoitiin siirretyn yli 13 000 elintäHuang Jiefu et al, "Health-System-Reform-in-China" The Lancet, 20.10.2008. Haettu 19.6.2015. ja vuonna 2006 jopa 20 000 elintä. Tapakulttuurin vuoksi Kiinassa kuitenkin luovutetaan ja testamentataan elimiä vapaaehtoisesti äärimmäisen vähän. Esimerkiksi vuosina 2003–2009 koko Kiinassa vain 130 ihmistä ilmoittautui vapaaehtoisiksi elinluovuttajiksi.Joshua Keating, “China Says it will Stop Harvesting Organs from Executed Prisoners”, slate.com, 4.12.2014 Vuonna 2010 Kiinan Punainen Risti käynnisti kansallisen hankkeen houkutellakseen lisää vapaaehtoisia elinluovuttajia, mutta vain 37 henkilöä ilmoittautui.Han Manman, “Organ donation pilot a failure after first year”, Beijing Today, 18.3.2011. Haettu 20.2.2015. Vapaaehtoisten elinluovuttajien vähäisen määrän vuoksi suurin osa elinsiirroissa käytetyistä elimistä on peräisin vangeilta. Kiinan hallitus hyväksyi vuonna 1984 säädöksen, joka sallii elinten poistamisen teloitetuilta rikollisilta, jos nämä antavat siihen aiemman suostumuksen tai jos sukulaiset eivät hae vainajaa.Human Rights Watch, “Organ Procurement and Judicial Execution in China” Elokuu 1994.

Huolimatta siitä, että Kiinassa ei ole kattavaa järjestelmää elinten luovutusta varten, siirtoelinten odotusajat Kiinassa ovat maailman lyhyimpien joukossa. Esimerkiksi munuaisen, maksan tai sydämen saa usein hankittua vain viikoissa. Tämän seurauksena Kiinasta on muodostunut kansainvälisen elinsiirtoturismin kohdemaa.David McNeill ja Clifford Coonan, “Japan’s Rich Buy Organs from Executed Chinese Prisoners”, The Independent, 21.3. 2006. Kiinassa järjestetään myös merkittävästi hyljinnänestolääkityksen testausta.Arne Schwartz, “ Responsibilities of International Pharmaceutical Companies” teoksessa State Organs: Transplant Abuse in China, David Matas ja Torsten Trey (ed.), Seraphim Editions, 2012. s. 119–135.David Matas, Anti rejection Drug Trials and Sales in China, American Transplant Congress, Philadelphia, April 30, 2011. Ihmiselinten kauppa on ollut merkittävä tulonlähde Kiinan lääketieteellisille, sotilaallisille ja yleisen turvallisuuden organisaatioille. Koska Kiinassa ei ole tehokasta kansallista järjestelmää elinten luovutukseen ja allokointiin, sairaalat hankkivat elimet paikallisilta välittäjiltä, mukaan lukien omien tuomioistuin-, pidätyskeskus- ja vankilakontaktiensa kautta.David Matas, “Numbers” teoksessa State Organs: Transplant Abuse in China, David Matas ja Torsten Trey (toim.), Seraphim Editions, 2012. s. 77–93.

Elinsiirtopotilaille ei Kiinassa yleisesti ottaen kerrota luovuttajan henkilöllisyyttä, eivätkä he saa todistusta kirjallisesta suostumuksesta. Joissakin tapauksissa jopa lääketieteellisen henkilökunnan ja kirurgien henkilöllisyys voidaan salata potilailta. Läpinäkyvyyden puutteeseen liittyvien ongelmien ohella kiinalaisella elinsiirtoalalla ei ole sitovia eettisiä ohjeistuksia, eikä eettisiä normeja rikkovien kirurgien rankaisuun ole mitään järjestelmää.

Pakolla hankittuihin suostumuksiin ja korruptioon kohdistuva huomio sai 1990-luvulla kansainväliset lääketieteelliset toimijat ja ihmisoikeusjärjestöt tuomitsemaan vankien käytön elinten lähteenä Kiinassa. Nämä huolet nousivat uudestaan esille vuonna 2001, kun kiinalainen sotilaslääkäri todisti Yhdysvaltain kongressissa osallistuneensa elinten poistoihin teloitetuilta vangeilta, joista osa oli vielä elossa operaatioiden aikana.Craig Smith, “Doctor Says He Took Transplant Organs From Executed Chinese Prisoners”, New York Times, 29.6.2001. Haettu 19.6.2015. Joulukuussa 2005 Kiinan apulaisterveysministeri Huang Jiefu myönsi, että jopa 95 % siirtoelimistä oli peräisin teloitetuilta vangeilta ja lupasi ryhtyä toimenpiteisiin väärinkäytösten ehkäisemiseksi.Congressional Executive Commission on China Annual Report 2006, s. 59; huomautus 224, s. 201Elizabeth Forsythe, “China’s Organ Market”, The New Atlantis: Journal of Technology & Society, kesä 2009. Huang antoi uusia lausuntoja vuosina 2008 ja 2010 ja ilmoitti, että yli 90 % kuolleilta otetuista siirtoelimistä on peräisin vangeilta.http://press.thelancet.com/chinaorgan.pdf ; “Presentation delivered at the Madrid Conference on Organ Donation and Transplantation, Madrid 2010, by Prof. Huang Jiefu, Vice Minister of Health, P.R.C. Vuonna 2006 Maailman terveysjärjestö vaati Kiinaa lopettamaan elinten poistot vangeilta, koska näitä pidettiin yleisesti ottaen kyvyttöminä antamaan todellista suostumusta. Vuonna 2014 Huang Jiefu sanoi, että siirtoelinten hankkiminen kuolemaantuomituilta vangeilta oli laskussa, vaikka hän samalla puolusti vankien elinten merkitystä elinsiirtojärjestelmän kannalta.

Kuolemaantuomituilta vangeilta hankittujen siirtoelinten lisäksi kansainvälinen yhteisö ja tutkijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että mielipidevankeja – etenkin Falun Gongin harjoittajia, mutta mahdollisesti myös tiibetiläisiä, uiguureja ja maanalaisten kristillisten kirkkojen jäseniä – surmataan siirtoelintarpeiden täyttämiseksi. Nämä henkilöt eivät ole saaneet kuolemantuomiota, ja monissa tapauksissa heidät on vangittu ilman oikeudenkäyntiä poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella.

Falun Gongin vaino

Falun Gong on kiinalainen qigong-harjoitusmenetelmä, joka koostuu meditaatiosta sekä buddhalaisiin ja taolaisiin perinteisiin liittyvästä eettisestä oppijärjestelmästä. Maksuton menetelmä saavutti Kiinassa suuren suosion 1990-luvulla. Vuonna 1998 Kiinan hallituslähteet arvioivat, että jopa 70 miljoonaa ihmistä oli ryhtynyt harjoittamaan Falun Gongia.Seth Faison, "In Beijing: A Roar of Silent Protestors", New York Times, 27.4.1999.Renee Schoff, "Growing group poses a dilemma for China", Associated Press, 26.4.1999. Kiinan kommunistipuolueen johtaja Jiang Zemin piti Falun Gongia potentiaalisena uhkana Puolueen auktoriteetille ja ideologialle. Hän aloitti kansallisen kampanjan Falun Gongin hävittämiseksi heinäkuussa 1999.Mickey Spiegel, "Dangerous Meditation: China's Campaign Against Falungong", Human Rights Watch, 2002, haettu 28.9.2007

Perustuslain ulkopuolella toimiva 6-10-virasto muodostettiin Falun Gongin vainon johtamista varten,Congressional-Executive commission on China, Annual Report 2008. ja viranomaiset mobilisoivat koko Kiinan tiedotusvälineet, oikeus- ja koulutusjärjestelmän, poliisin, armeijan, työnantajat ja yksittäiset kansalaiset Falun Gongin vastaiseen "kamppailuun".Johnson, Ian, Wild Grass: three portraits of change in modern china, Vintage (8.3.2005)(23.3.2000) The crackdown on Falun Gong and other so-called heretical organizations, Amnesty International

Vuodesta 1999 lähtien Falun Gongin harjoittajia on alistettu järjestelmälliselle kidutukselle, joukkopidätyksille, pakkotyölle ja psykiatriselle kaltoinkohtelulle. Tavoitteena on ollut saada heidät luopumaan vakaumuksestaan.John Pomfret ja Philip Pan. "Torture is Breaking Falun Gong." The Washington Post, 5.8.2001. Vuonna 2009 New York Times raportoi, että ainakin 2 000 Falun Gongin harjoittajaa oli surmattu tässä vainokampanjassa;Andrew Jacobs. 'China Still Presses Crusade Against Falun Gong', New York Times, 27.4.2009. Falun Gongin omat lähteet olivat dokumentoineet 3 700 nimettyä kuolemantapausta vuoteen 2013 mennessä. Koska tietojen hankkiminen Kiinasta on vaikeaa, kuolemantapauksia saattaa todellisuudessa olla enemmän.

Raportit elinryöstöistä Falun Gongin harjoittajilta

Sujiatun Ensimmäiset väitteet laajamittaisista elinryöstöistä Falun Gongin harjoittajilta tulivat julkisuuteen maaliskuussa 2006, kun kolme henkilöä sanoi omaavansa tietoja tahdon vastaisista elinten poistoista Sujiatunin tromboosisairaalassa Shenyangissa, Liaoningin maakunnassa. Yksi paljastusten tekijöistä oli sairaalassa työskennelleen kirurgin vaimo. Hän sanoi miehensä suorittaneen lukuisia operaatioita, joissa hän oli poistanut sarveiskalvoja Falun Gongin harjoittajilta elinsiirtoja varten.Ji Da, New Witness Confirms Existence of Chinese Concentration Camp, Says Organs Removed from Live Victims, Epoch Times, 17.3.2006

Yhdysvaltain ulkoministeriön edustajat matkustivat Sujiatunin sairaalaan tutkimaan näitä väitteitä. Heidän mukaansa väitteiden tueksi ei ollut mahdollista löytää riittäviä todisteita, mutta he ilmoittivat olevansa huolestuneita kiinalaisten Falun Gongin harjoittajien kohtelusta sekä elinryöstöjä koskevista raporteista. Pian tämän jälkeen, toukokuussa 2006, Coalition to Investigate the Persecution of Falun Gong pyysi Kanadan entistä apulaisulkoministeri David Kilgouria ja ihmisoikeusjuristi David Matasia tutkimaan laajamittaisempia väitteitä elinryöstöistä kiinalaisilta Falun Gongin harjoittajilta. Kilgour ja Matas myöntyivät tekemään tutkimuksen vapaaehtoisina ilman korvausta.

Kilgourin ja Matasin raportti