Erkki Aleksanteri Salonoja (18. joulukuuta 1917 Uskela – 25. joulukuuta 1987 Budapest, Unkari) oli suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (1977), joka perusti Helsingin Kauppiaat Oy:n ja työskenteli sen toimitusjohtajana.
Salonoja kasvoi pienviljelijäperheessä ja työskenteli kansakoulun käytyään maa- ja metsätöissä. Hän muutti parikymmenvuotiaana Tammisaareen veljensä luo, jolla oli liha-alan liike. Perehdyttyään veljensä liikkeessä liha-alaan ja kaupankäyntiin hän perusti maataloustuotteita myyvän liikkeen Saloon talvisodan jälkeen.
Helsingin Kauppiaat Vuonna 1949 hän perusti Helsingin Eerikinkatu 44:ään pienen tukkuliikkeen Helsingin Kauppiaat Oy:n jonka lyhenteeksi vakiintui HK. Liikkeen osakkaisiin kuului muun muassa Kaarle Sorkio, josta tuli myöhemmin Keskon johtaja. HK:n pääartikkeleita olivat lihatuotteet, mutta myös vihannekset kuuluivat valikoimiin. HK myi myös pienen salolaisen makkaratehtaan tuotteita.
Liiketoiminnan laajetessa Salonoja osti ensimmäisen kerroksen tilat Helsingin Tukkutorin reunalta Vanhalta talvitieltä. Vähitellen 1950-luvun loppupuolella HK:n toiminta laajeni koko taloon.
HK Sininen Lenkki Eerikinkadulla ollessaan Salonoja osti Salosta pienen makkaratehtaan, jonka tuotteita liike myös myi. Sörnäisiin muuton jälkeen HK ryhtyi valmistamaan makkaraa itse. Merkittäväksi tekijäksi osoittautui Salonojan palkkaama makkaramestari Urho Hirvonen, jonka kehittämän reseptin mukaan HK Sininen Lenkki sai alkunsa vuonna 1963. Makkaran kuoreksi löytyi ulkomailta teollisesti valmistettu luonnonsuolen vaihtoehto, joka mahdollisti edullisen hinnan. Hirvosen reseptin makukin osui kohdalleen. Hän pystyi aistimaan ja analysoimaan luontaisesti niin lihan kuin mausteidenkin hienoimmat sävyt. Hänellä oli ylivoimainen kyky yhdistää makuja toisiinsa ja saada aikaan herkullisia tuotteita.Urho Hirvosen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa Sana sininen tuli sinisellä painetusta lenkkimakkara-merkinnästä. Sisartuote oli Kiuaslenkki, jossa merkintä oli punaisella. Kielenkäyttöön vakiintui ”sininen” ja ”punainen” kauppiaiden tilatessa ja asiakkaiden ostaessa. Lopulta HK Sinisen nimi virallistettiin ja rekisteröitiin tavaramerkiksi 1980. Se on ollut kauan Suomen suosituin lenkkimakkara, jota valmistettiin huippuaikoina jopa 12,5 miljoonaa kiloa vuodessa.
Työnantajana Salonoja osallistui Lihateollisuusyhdistyksen ja Vähittäiskauppiasyhdistyksen toimintaan, mutta ei johtopaikoilla. Hän ei liittynyt Elintarviketeollisuusliittoon, mikä ärsytti kollega-kilpailijoita. Sen sijaan hän ystävystyi Suomen Elintarviketyöläisen liiton puheenjohtajan Arvo Hautalan kanssa. Hän hoiti palkka-asiat niin, että ne olivat hiukan muita edellä. Hän saattoi antaa pyytämättä palkankorotuksen esimerkiksi omakotitaloa rakentavalle työntekijälleen. Tällaisesta menettelystä muut alan johtajat eivät pitäneet, mutta Salonoja välttyi tällä tavoin suuremmilta työtaisteluilta. Lihamiehet olivat toisaalta toistensa pahimpia kilpailijoita, toisaalta kohtaamiset samoilla Sörnäisten kulmilla yhdistivät. He istuivat porukalla samoissa ravintoloissa. Salonojasta kerrotaan, että vaikka alkoholia saattoi kulua runsaasti, hän muisti aamulla edellisen illan keskustelut ja sen, mitä niissä oli sovittu.
Yrityskauppoja Salonoja myi neljänneksen HK:n osakkeista 1959 Keskolle ja toisen neljänneksen Tuottajain Lihakeskuskunnalle (TLK). Uudet omistussuhteet aiheuttivat pelkoa siitä, että TLK ryhtyisi jäsentensä kilpailijaksi. TLK myi neljänneksensä HK:sta Keskolle, joka kaupan jälkeen omisti puolet HK:sta. HK sai markkinakanavan ja Kesko varman tavarantoimittajan.
Etelä-Suomessa lihantoimittajista käytiin kovaa kilpailua. Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) suositteli jäsenilleen pysymistä omien osuustoiminnallisten teurastamojen lihantoimittajina. HK laajensi lihanhankintaa ostamalla 1967 Kauhajoella toimineen Maan Liha Oy:n osakkeet ja perustamalla Turkuun hankintaosaston. Forssaan rakennettiin vientiteurastamo ja lihanleikkaamo 1975. Helsingin Kauppiaat oli silloin Suomen suurin lihanjalostusyritys. Lihaa meni myös vientiin, varsinkin Neuvostoliittoon. Oli kuitenkin päätösten aika. Salonojalla oli synnynnäinen sydänvika, joka vaivasi. Omasta takaa ei ollut jatkajaa, ja Sörnäisten kiinteistö oli tiensä päässä.
Kesko ja muut kaupan keskusliikkeet olivat kypsyneet luopumaan omasta teollisuudesta. Osuusteurastamojen puolella oli hyväksytty keskusliikkeen mukaan lähtö myös lihanjalostukseen. Niinpä vuonna 1975 toteutui kauppa, joka oli 1959 peruuntunut. TLK osti Helsingin Kauppiaat ja muut Salonojan ja Keskon lihayritykset. Kauppa merkitsi sitä, että Kesko irrottautui omasta lihanhankinnasta ja lihanjalostuksesta. TLK alkoi siirtää Sörnäisten tuotantoa isompiin tiloihin Vantaalle, ja Erkki Salonoja luopui liikkeen johdosta.
Ylikorkotalletukset Salonoja sai yrityksensä myynnistä huomattavat tulot, jotka hän sijoitti uuteen yritykseen, perustamaansa Erja-Kiinteistöt Oy:hyn. Sen toimiala oli rakennus-, korjaus- ja sijoitustoiminta. Hän paneutui muihinkin sijoitusmarkkinoihin. Niiden yksi muoto olivat osuuskassojen ja säästöpankkien niin sanotut ylikorkotalletukset. Verottaja puuttui niihin jälkikäteen, ja pitkien oikeusjuttujen jälkeen Salonoja, jolla oli maan suurimmat talletukset, tuomittiin 1982 puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hän istui tuomiosta seitsemän kuukautta, kunnes tasavallan presidentti Mauno Koivisto armahti hänet keväällä 1985.
Yksityiselämä Salonoja oli avioliitossa Kaarle Sorkion tyttären Ullan kanssa. Avioliitto oli lapseton. Salonoja kuoli lomamatkalla Budapestissä jouluaamuna 1987 juuri 70 vuotta täytettyään.
Salonoja testamenttasi satojen miljoonien omaisuutensa veljensä Maurin pojanpojalle Jussi Salonojalle, joka sai koko perinnön käyttöönsä vuonna 2001 täyttäessään 25 vuotta. Mauri ohitettiin perinnönjaossa verotussyistä ja Jussin sisko jätettiin perinnöttömäksi, sillä Erkki Salonoja suhtautui perinnönjakoon vanhoollisesti.
Jussi Salonoja menetti lyhyessä ajassa koko perintönsä kalliin elämäntyylinsä ja epäonnistuneiden liiketoimien seurauksena. Hän menetti muun muassa jääkiekkoseura Espoon Bluesin pyörittämisessä arviolta 30 miljoonaa euroa ennen seuran konkurssia. Kesällä 2025 Jussi Salonojalla oli ulosotossa 1,5 miljoonaa euroa.
Salonojan kuoleman jälkeen Tuottajain Lihakeskuskunta lakkautettiin 1991. Suurimmat lihatalot LSO Osuuskunta ja Itikka jakoivat tuotantolaitokset ja tuotemerkit, jolloin syntyivat Atria Oyj ja HKScan Oyj. Jälkimmäinen nimi kantaa muistoa Salonojan vähäisestä alusta suuryritykseksi kasvaneesta lihakaupasta.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat Luokka:Suomalaiset liikemiehet Luokka:Kauppaneuvokset Luokka:Vuonna 1917 syntyneet Luokka:Vuonna 1987 kuolleet