Sääksjärvi on Uudellamaalla Mäntsälän Sääksjärvellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Sääksjärvi on pitkä, leveä, ja sen pinta-ala on . Se on syntynyt alavaan savikkomaastoon, josta kohoaa joitakin selänteitä. Järvi on muodostunut tällaisten selänteiden väliin. Alavien rantojen välisstä kohoaa pienialaisia mäkiä 8– korkeuteen vedenpinnasta. Tällaisia mäkiä löytyy Kuulanmäestä, Luotolanniemestä, Orikalliolta ja Mannista. Vaikka järvi on pyöreän muotoinen, tekevät rannassa sijaitsevat mäet rantaviivasta mutkittelevan. Esimerkiksi Kuulanmäen ja Luotolanniemen välissä on selkeä lahti ja samoin Orikallion pohjoispuolella. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Se on tasapohjainen järvi, jolla on vain yksi syvänne. Järven tilavuudeksi on määritetty kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee . Järven syvyys on ja tämä syvänne sijaitsee järven itäosossa keskellä järveä .
Järven rantaviivan pituus on jarannat ovat lähes kokonaan metsämaata. Pohjois- ja itärannassa esiintyy suorantoja. Rannoilla on noin , joista yli 30 ovat vapaa-ajan asuntoja. Niille tulee tiet Sääksjärven kyläteiltä (yhdystiet 11732 ja 11734, Metsäkulmlle johtava kylätie). Kantatie 55 ohittaa Sääksjärven hieman kauempaa. Lounaisrannassa sijaitsee uimaranta .
Luontoarvoja Vedenlaatu Järvi luokiteltiin aiemmin runsasravinteiseksi järvi, mutta vuosina 2008, 2013 ja 2018 se luokiteltiin matalaksi ja runsashumukselliseksi järveksi. Järven ekologinen luokitus on tyydyttävä.
Haja-asutus vastaa kuormituksesta 50% ja peltoviljely 30%. Haja-asutuksen jätevesikuormitus on vähentynyt kiitos Sääksjärven vesiosuuskunnan jätevesiverkoston, joka kulkee etelä- ja länsirantoja pitkin. Kesällä 2020 otettiin järvestä vesinäytteitä, joiden tulokset käsitellään alla. Veden happamuustaso oli neutraali ja näkösyvyys oli noin metrin. Järvi lämpötilakerrostuu lievästi ja niin tapahtui myös kesällä 2020. Kesäkuussa oli alusveden happikylläisyys , heinäkuussa ja elokuussa . Päällysveden kylläisyysasteet pysyttelivät yläpuolella ja kesäkuussa se oli , mikä johtui voimakkaasta levätuotannosta. Kolmen kesäkuukauden kokonaisfosforipitoisuudet olivat vastaavasti päällysvedessä litrassa vettä (μg/l), ja , ja alusvedessä , ja . Kesäkuun heikko happipitoisuus alusvedessä käynnisti sisäisen kuormituksen, joka liuotti fosforia sedimentistä takaisin veteen. Myös veden rautapitoisuus kohosi kesäkuun heinäkuun . Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä vastaavasti , ja , ja alusvedessä , ja . Klorofylli-a-pitoisuudet olivat , ja . Typpipitoisuudet luokiteltiin hyviksi ja klorofylli-pitoisuudet tyydyttäviksi.
Vesikasvillisuus Kesällä 2020 tehtiin järvellä ylimalkainen vesikasvillisuusinventaario. Rantojen tuntumassa sijaitseva ilmaversoisvyöhyke ei ollut yhtenäinen eikä myöskään laajoja ruovikkoalueita esiintynyt. Kuitenkin ulpukka muodosti lähes yhtenäisen järven rantoja kiertävän kelluslehtisvyöhykkeen. Siinä tavattiin ulpukan lisäksi pohjanlummetta, rantapalpakkoa ja siimapalpakkoa. Uposlehtiskasveista havaittiin ainoastaan kanadanvesiruttoa, jota esiintyi rehevimmillä alueilla. Pohjalehtisiä putkilokasveja ei tavattu, mutta vesisammalia aina parin metrin syvyyteen asti. Umpeenkasvun riski esiintyy matalissa ja suojaisissa lahdissa, jossa on jo nyt runsaasti kasvillisuutta. Vesiruton tulevaisuus on vielä epävarma.
Natura 2000-alue Järven itärannikko ja siitä 1,0– itään päin on rajattu Natura 2000-ohjelmaan liitetty Peltolan vanha metsä (FI0100095, 48 hehtaaria, SAC). Kyseessä on valtion omistama heterogeeninen metsäalue, jossa on kuitenkin runsaasti vanhaakin metsää. Rannikolla esiintyy runsaasti tervaleppää ja pieni rantaluhta, sekä keskemmällä myös lehmusta ja haapaa. Alueella pesivät esimerkiksi metso, palokärki ja pyy ja siellä on liito-oravan reviirejä.
Vesistösuhteet Sääksjärvi sijaitsee Porvoonjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 18) Piurunjoen valuma-alueella (18.06), jonka Saarenniitynojan valuma-alueeseen (18.062) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on ( tai ), josta peltomaata on ja metsämaata noin . Siihen tulee Kutinsuolta ja Jevässuolta kuivatusojat. Mannista alkaa laskuoja, joka yhtyy etelässä 900 metrin päässä Saarenniitynojaan. Laskuoja saattaa olla Saarenniitynojan yläjuoksun osuus, sillä vesistöviranomainen on merkinnyt laskuojan vesistöalueen pääuomaan . Oja jatkaa alemmaksi muuttuen keskijuoksulla Sääksjärvenjoeksi ja alajuoksulla Piurunjoeksi. Sääksjärven vedenpinnan korkeus on mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti. Sääksjärvi sijaitsee alareunassa. pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pornaisten karttalehti, jossa Sääksjärvi on yläreunassa. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järvi ja kylä esiintyvät tilanteessa, jossa järvellä on kaksi laskuojaa. Tämä pitää tietyssä mielessä paikkaansa, koska joskus 1800-luvun puolivälissä kaivettiin järvelle uusi laskuoja, joka virtaa nykyisellä paikallaan. Samalla yhteys vanhaan laskuojaan katkesi. Laskuojan siirrolla tuotiin vettä Sääksjärven kylässä sijainneelle vesimyllylle. Uuden laskuojan myötä järven vedenpinta laski noin 1,5 metriä ja järvi siirtyi Mäntsälänjoen vesistöalueesta Porvoonjoen vesistöalueeseen. Uusi laskuoja näkyy vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa, jonka Pornaisten karttalehdeltä Sääksjärvi ja sen laskuoja näkyy kartan pohjoisreunassa (kartat oikealla). Kartoissa erottuvat myös laskuojassa sijaitseva vesimylly, pohjoispuolen torppien peltomaat ja vanhan laskuojan kuivunut osuus. Vuonna 1916 julkaistussa Riihimäen seudun taloudellisessa kartassa on järven pohjoispuolelle raivattu laajoja niittymaita ja tien varresta peltomaita. Vuoden 1938 talouskartassa ovat monet pohjoispuolen niittymaista perattu peltomaiksi. Uimarannan rannassa liotettiin aikoinaan kyläläisten pellavia (pellavaranta). Vuoden 1956 peruskartassa on järven rannassa jo noin 10 kesämökkiä. Monet kiinteistöt, jotka sijaitsivat aiemmin tien varressa, siirtyivät viimeistään 1974 kartassa järven rantaan. Etelärannassa näyttäisi olevan vuosien 1974 ja 1989 kartoissa mökkikylä ja järven lounaiskulmassa on uimaranta.
Katso myös Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Mäntsälän järvet Luokka:Piurunjoen valuma-alue