Suomen 38. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019, ja niissä valittiin kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023.
Vaalien ääniharava oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Valituista kansanedustajista naisia oli 93, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellinen ennätys oli vuodelta 2011, jolloin naisia valittiin eduskuntaan 85. Toinen vaalien erityispiirre oli, että huomattava määrä pitkäaikaisia kansanedustajia jätti eduskunnan. Esimerkiksi keskustassa koettiin miltei täydellinen sukupolvenvaihdos; puolueen eduskuntaryhmässä ei vaalien jälkeen ollut enää ketään 1980-luvulla tai aiemmin kansanedustajana toiminutta.Tuomo Lappalainen: SDP palasi pääministeripuolueeksi. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2020, s. 152–165. Helsinki: Otava, 2019. . Vaaleissa kansanedustajien keski-ikä aleni hieman. Valituiksi tulleiden keski-ikä oli 46 vuotta, kun vuonna 2015 se oli ollut yhden vuoden korkeampi. Toisaalta alle 30-vuotiaita kansanedustajia oli nyt vain kahdeksan. Keväällä 2019 valitun eduskunnan kuopus oli tamperelainen vihreiden listoilta valittu 24-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija Iiris Suomela. Ensimmäisen kerran eduskuntavaalien historiassa jokaisen puolueen osuus vaaleissa annetuista äänistä jäi alle 20 prosentin.
Vaaleissa eniten paikkoja sai sosiaalidemokraatit 40 paikalla. Myös perussuomalaiset, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto nostivat paikkamääriään edellisistä vaaleista. Keskusta ja siniset olivat ainoat paikkoja menettäneet eduskuntapuolueet, kun taas RKP ja kristillisdemokraatit säilyttivät paikkansa. Edellisellä vaalikaudella perustettu Liike Nyt valittiin ensi kertaa vaaleilla eduskuntaan sen puheenjohtaja Hjallis Harkimon pidettyä paikkansa.
Vaalien jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin kaksi puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Kyseiset puolueet olivat Suomen Kommunistinen Puolue ja Kommunistinen Työväenpuolue.
Vaalikamppailu SDP:n Antti Rinne oli luvannut vappuna 2018 eläkkeisiin korotusta, mistä käytettiin nimitystä vappusatanen.https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e0a4ea9d-d21d-493d-bb3b-9fe6f7bcef18
Vaalitaistelua sävytti kaksi erillistä ympäristöteemaa. Perussuomalaiset jättäytyivät ainoana ryhmänä eduskuntapuolueiden joulukuussa 2018 sopimien ilmastotavoitteiden ulkopuolelle. Vaaleissa perussuomalaiset vetosivatkin moniin sellaisiin äänestäjiin, jotka pelkäsivät erilaisten ilmastotoimien vaikutusta omaan elämäänsä. Toinen poikkeuksellinen vilkas ilmastoa sivunnut keskustelu käytiin juuri vaalien alla siitä, kuinka paljon metsiä voitiin Suomessa hakata kestävästi. Keskusta kantoi huolta teollisuuden puunsaannista, vihreät puolestaan vaativat hakkuumäärien vähentämistä, ja sosiaalidemokraatit joutuivat tasapainoilemaan teollisuusmyönteisen ammattiyhdistyssiipensä ja ympäristönäkökohtia painottaneen punavihreän siipensä välillä.
Kokoomus joutui vaaleihin valmistauduttaessa ahtaalle, kun eri puolilta maata paljastui vakavia vanhusten hoitoon liittyneitä epäkohtia ja suoranaisia laiminlyöntejä. Monet ongelmista olivat yksityisissä hoitolaitoksissa, joiden asioiden ajajaksi kokoomus oli sote-uudistukseen liittyneessä julkisessa keskustelussa leimautunut. Puolue jäi lopulta yksin vastustamaan täsmällisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin eikä onnistunut edes perustelemaan kantaansa selvästi. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei syntynyt niin merkittävää vaaliteemaa kuin etukäteen oli arveltu. Näillä teemoilla ratsastaen perussuomalaiset menestyivät lähinnä Oulussa, jossa oli syksyllä 2018 tullut ilmi useita yleistä mielipidettä kuohuttaneita, maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia.
Vaalikamppailua varjostivat eräiden kärkipoliitikkojen terveysongelmat. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sairastui joululomallaan Espanjassa keuhkokuumeeseen ja joutui jäämään kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle. Tämän lisäksi hänellä todettiin sepelvaltimotauti, jonka tukkima verisuoni avattiin pallolaajennuksella. Kesken Rinteen sairausloman tuli tieto, että SDP:n varapuheenjohtajan Maarit Feldt-Rannan syöpä oli uusiutunut, minkä vuoksi hän luopui ehdokkuudestaan vaaleissa. Vihreän liiton puheenjohtaja Touko Aalto oli syksyllä 2018 jättänyt paikkansa uupumuksen ja masennuksen vuoksi, ja puolue lähti vaaleihin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valitun Pekka Haaviston luotsaamana.
Vaalien aikataulu
Eduskuntavaalien 2019 aikataulu oli seuraava:
Tapahtuma tai asia Päivämäärä Vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen 31.10.2018 Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa ja missä vaalipiirissä kukin on äänioikeutettu) 22.2.2019 Ehdokashakemusten jättöpäivä 5.3.2019 Ehdokasasettelun vahvistaminen ja ehdokasnumeroiden arvonta 14.3.2019 Ennakkoäänestys kotimaassa 3.–9.4.2019 Ennakkoäänestys ulkomailla 3.–6.4.2019 Vaalipäivä 14.4.2019 Tulosten vahvistaminen 17.4.2019 Uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.2019
Vaalipiirit ja vaaliliitot Kansanedustajat valittiin 13 vaalipiiristä, joiden paikkaluku määräytyi 31. lokakuuta 2018 tarkastetun asukasluvun perusteella, sekä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä, josta valitaan aina yksi edustaja. Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna Savo-Karjalan vaalipiiri menetti yhden eduskuntapaikan, ja vastaavasti Uudenmaan vaalipiiri sai yhden lisäpaikan.
VaalipiiriKansanedustajatVaaliliitot312x312pxPaikatMuutos01 Helsinki 22 02 Uusimaa 36 +103 Varsinais-Suomi 17 04 Satakunta 8 Kok. + RKP05 Ahvenanmaa 1 06 Häme 14 07 Pirkanmaa 1908 Kaakkois-Suomi 17 SKE + KP09 Savo-Karjala 15 –1 SKE + KP10 Vaasa 16 11 Keski-Suomi 1012 Oulu 1813 Lappi 7Kok. + KD + RKP
Tulokset
pienoiskuva|600x600px|Vaalipiirien paikkajako ja suurin puolue (vas.) sekä puolueiden äänestysprosentti vaalipiireittäin (oik.)
| colspan="7" style="text-align:center;|300px |- style="background-color:#E9E9E9;text-align:center;" ! colspan="2" rowspan="2" style="text-align:left;"| Puolueet ! colspan="3"| Äänet ! colspan="2"| Paikat |- style="background-color:#E9E9E9;text-align:center;" ! width="75"| Ääniä ! width="30"|% ! width="35"|+/– ! width="30"| Paikat ! width="35"|+/–
| 17,73 | +1,22 | 40 | +6
| 17,48 | –0,17 | 39 | +1
| 17,00 | –1,20 | 38 | +1
| 13,76 | –7,34 | 31 | –18
| 11,49 | +2,96 | 20 | +5
| 8,17 | +1,04 | 16 | +4
| 4,53 | –0,35 | 9 | ±0
| 3,90 | +0,36 | 5 | ±0
| 2,25 | Uusi | 1 | Uusi
| 0,38 | Uusi | 1 | Uusi |- | colspan="7" style="background-color:#E9E9E9"|
| 0,97 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,62 | –0,23 | 0 | ±0
| 0,37 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,25 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,22 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,16 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,14 | –0,11 | 0 | ±0 |- | ||align=left|Markus Kuotesaho | | 0,13 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,11 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,08 | –0,38 | 0 | ±0
| 0,08 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,04 | ±0,00 | 0 | ±0 |- | ||align=left|Jessica ”Jessy” Eckerman | | 0,03 | Uusi | 0 | Uusi
| 0,02 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Reformin yhteislista | | 0,02 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Maarit Markkula | | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Alternativ för Åland, gemensam lista | | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Rehtiliike yhteislista | | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Veeti Salo | | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Voitto Välimäki | | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Kari Leppäjoki | | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Petri Hirvimäki | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Petri Paakki | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Yhteislista Jaana ja Leo | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Jyrki Helminen | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Masi Aarnio | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Teemu Taskinen | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Reija Kuparinen | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | ||align=left|Olavi Koskela | | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi |- | colspan="7" style="background-color:#E9E9E9"| |- style="font-weight:bold;" | style="text-align:left;" colspan="2"| Yhteensä | | 100 % | style="background-color:#E9E9E9;"| | 200 | style="background-color:#E9E9E9;"| |- | colspan="7" style="background-color:#E9E9E9"| |- | style="text-align:left;" colspan="2"| Hyväksyttyjä ääniä | | 99,42 | style="background-color:#E9E9E9" colspan="3" rowspan="6"| |- | style="text-align:left;" colspan="2"| Hylättyjä | | 0,58 |- | style="text-align:left;" colspan="2"| Äänestäneitä | | 68,73 |- | style="text-align:left;" colspan="2"| Äänioikeutettuja | | style="background-color:#E9E9E9;"| |- | colspan="7" style="background-color:#E9E9E9"| |- | style="text-align:left;font-size:90%;" colspan="9"| Lähde: Oikeusministeriö
Ääniharavat
Sija Ehdokas Puolue Ääniä Vaalipiiri Osuus vaalipiirin annetuista äänistäLähde 1. Jussi Halla-aho 30 596 Helsinki 7,9 % 2. Li Andersson 24 542 Varsinais-Suomi 8,9 % 3. Antti Häkkänen 20 234 Kaakkois-Suomi 8,3 % 4. Pekka Haavisto 20 163 Helsinki 5,2 % 5. Elina Lepomäki 19 292 Uusimaa 3,5 % 6. Sanna Marin 19 088 Pirkanmaa 6,4 % 7. Juha Sipilä 16 688 Oulu 6,4 % 8. Ville Tavio 14 957 Varsinais-Suomi 5,4 % 9. Anna-Maja Henriksson 14 545 Vaasa 5,8 % 10. Antti Lindtman 14 541 Uusimaa 2,7 %
Vaalipiirien suurimmat ääniharavat
VaalipiiriEhdokasPuolue/listaÄäniäOsuus vaalipiirin annetuista äänistäLähdeHelsinkiJussi Halla-ahoPerussuomalaiset7,9 %UusimaaElina LepomäkiKokoomus3,5 %Varsinais-SuomiLi AnderssonVasemmistoliitto8,9 %SatakuntaLaura HuhtasaariPerussuomalaiset10,4 %AhvenanmaaMats LöfströmFör Åland, gemensam lista84,5 %HämeVille SkinnariSosiaalidemokraatit4 %PirkanmaaSanna MarinSosiaalidemokraatit6,4 %Kaakkois-SuomiAntti HäkkänenKokoomus8,3 %Savo-KarjalaSari EssayahKristillisdemokraatit5,6 %VaasaAnna-Maja HenrikssonRKP5,8 %Keski-SuomiRiitta MäkinenSosiaalidemokraatit5,8 %OuluJuha SipiläKeskusta6,4 %LappiKatri KulmuniKeskusta8,4 %
Äänikynnys Lapin vaalipiirissä Vihreiden ehdokkaana ollut Riikka Karppinen keräsi 7 818 ääntä, mutta jäi silti valitsematta eduskuntaan. Se on Suomen historian suurin sellainen eduskuntavaalien äänimäärä, jonka kerännyt jäi eduskunnan ulkopuolelle. Vanha ennätys oli niin ikään Vihreiden Tarja Cronbergin 7 804 ääntä Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vaaleissa 2007. Karppinen sai piirissään toiseksi eniten ääniä, mutta suhteellisen vaalijärjestelmän takia eduskuntaan pääsi hänen sijastaan keskustan Markus Lohi, joka sai 4 969 ääntä.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen toteaa, että reaalinen äänikynnys oli Uudellamaalla 2,3 prosenttia ja Lapissa 9,7 prosenttia. Siten lappilaiset ja uusmaalaiset äänestäjät ovat Jääskeläisen mukaan eriarvoisessa asemassa.
Vaalirahoitus Läpi päässeistä ehdokkaista eniten rahaa kampanjaansa käytti Elina Lepomäki: 115 546,68 euroa. Läpi päässeistä yli sata tuhatta euroa kuluttivat myös Heikki Vestman, Antti Häkkänen, Ruut Sjöblom ja Arto Satonen. Eduskuntaan tai varasijalle päässeiden kampanjaansa käyttämien summien mediaani oli 31 104,00 €. Vähiten rahaa käytti Jussi Halla-aho: vain 307,52 euroa.
Varasijalle jääneistä ehdokkaista eniten rahaa käytti Kauko Turunen (kd/sit.): 112 392,53 euroa. Myös varasijalle jääneen Milla Bruneaun (kok.) kampanja maksoi yli 100 000 euroa.
Lepomäki satsasi yhtä saamaansa ääntä kohden noin kuusi euroa rahaa. Kauko Turusen äänelle taas tuli hintaa yli 43 euroa. Jussi Halla-ahon äänelle tuli hintaa vain sentin verran.
Lain mukaan yksi taho saa tukea yhtä ehdokasta enintään 6 000 eurolla, mutta jotkut pilkkovat antamansa tuen osiin ja kanavoivat sen ehdokkaalle usean hallinnoimansa yrityksen kautta. Esimerkiksi Antti Häkkänen sai tällä tavalla kaksi 5 000 euron erää samalta taholta.