Pohjois-Makedonian tasavalta (, ), lyhyemmin Pohjois-Makedonia (, ), vuoteen 2019 saakka entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – EJTM (, ), on sisämaavaltio Balkanin niemimaalla Euroopan kaakkoisosassa. Sen rajanaapureita ovat etelässä Kreikka, idässä Bulgaria, pohjoisessa Serbia ja Kosovo sekä lännessä Albania. Pohjois-Makedonian pinta-ala on 25 713 neliökilometriä ja asukasluku noin 1,8 miljoonaa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Skopje.
Pohjois-Makedonia itsenäistyi Jugoslaviasta vuonna 1991 ja omaksui tuolloin nimen Makedonian tasavalta. Maa vältti väkivaltaisuudet Jugoslavian hajotessa, mutta etniset kiistat veivät sen sisällissodan partaalle kymmenen vuotta myöhemmin. Sen noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 65 prosenttia puhuu makedoniaa, neljännes albaniaa. Pohjois-Makedonia kattaa vain osan muinaisaikaisen Makedonian valtakunnan alueesta, eikä toisaalta ole läheskään kokonaan tuota aluetta, josta suurin osa kuuluu Kreikan Makedonian maakuntaan. Tämän vuoksi Kreikka ei hyväksynyt Makedonia-nimen käyttöä, ja kiista valtion yleisesti hyväksytystä nimestä kesti vuosikymmeniä. Tämä vaikeutti pitkään Makedonian pyrkimyksiä päästä Naton ja EU:n jäseneksi. Kreikka ja Makedonia pääsivät sopuun maan nimestä kesäkuussa 2018. Sopimuksen mukaisesti maan nimeksi tuli Pohjois-Makedonia tai virallisesti Pohjois-Makedonian tasavalta. Sekä Makedonia että Kreikka hyväksyivät tehdyn sopimuksen nimenmuutoksesta tammikuussa 2019. Nimenmuutos astui virallisesti voimaan erilaisten muodollisuuksien jälkeen 12. helmikuuta 2019. Pohjois-Makedoniasta tuli Naton jäsen maaliskuussa 2020.
Maantiede
Pohjois-Makedonia sijaitsee sisämaassa Balkanilla. Se on osa laajempaa Makedonian maantieteellistä aluetta, josta loppu jakautuu Kreikan, Bulgarian ja Albanian kesken. Pohjois-Makedonian tasavalta on 25 713 neliökilometrin laajuinen, ja se kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34 411 neliökilometriä) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian.Macedonia Region Macedonija Name
Pohjois-Makedonia sijaitsee Šar- ja Rhodopevuorten välissä Vardarjoen laaksossa. Maan etelärajalla sijaitsee kolme suurta järveä, jotka raja leikkaa kahtia: Ohrid, Prespa ja Dojran. Pohjois-Makedonian alue on seismisesti aktiivista ja siellä on ollut useita tuhoisia maanjäristyksiä, viimeisin vuonna 1963, jolloin pääkaupunki Skopje vaurioitui pahoin.Evans, s. 29–30. Pohjois-Makedonian korkein vuori on Korab, joka nousee 2 764 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Pohjois-Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät. Ylänköalueilla on talvisin pitkään lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillistä ilmastoa melko hyvin.Country guide Macedonia BBC Weather Siellä on heinä- ja elokuun keskimääräinen päivän ylin lämpötila noin 30 astetta, ja keskimääräinen alin lämpötila joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella.Climatological Information Skopje World Meteorological Organization
Ohridin alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon sekä luonto- että kulttuuriarvojen takia.Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
Pohjois-Makedoniassa on tavattu 330 lintulajia, joista kolmannes on muuttolintuja. Kahdeksan eläinlajia on suojeltu, niihin kuuluvat karhu, kultasakaali ja ilves. Susia sen sijaan pidetään haittaeläiminä, ja niitä surmataan vuosittain noin 350. Karhunmetsästys on kielletty vuonna 1996 ja hirvieläinten metsästystä on säännelty metsästysluvin, mutta niiden kantojen arvioidaan silti pienenevän.Evans, s. 36–38
Pohjois-Makedoniassa on kolme kansallispuistoa, Pelister, Mavrovo ja Galičica.
Historia
thumb|Mavrovon tekojärvi Pohjois-Makedonian länsiosassa. thumb|Anteni-huippu Šar-vuorilla Pohjois-Makedonian ja Albanian rajalla.
Varhaiset vaiheet Menneisyydessä Pohjois-Makedonian alue on kuulunut useaan eri valtakuntaan. Antiikin aikana nykyisen Pohjois-Makedonian alue kuului kreikkalaiseen kulttuuripiiriin ja Makedonian valtakuntaan ja myöhemmin Rooman valtakuntaan. 500–600-luvuilla Makedonian alue joutui Bysantin valtakunnan haltuun, ja nykyisin alueella asuvat slaavilaiset kansat muuttivat sinne. Osmanit valloittivat Makedonian 1400-luvulla, ja se kuului Osmanien valtakuntaan vuosisatojen ajan. Balkanin sotien (vuosina 1912–1913) ja Osmanien valtakunnan hajoamisen jälkeen Makedonian laajempi alue jaettiin Kreikan, Bulgarian ja Serbian kesken.
Nykyisen tasavallan alue tunnettiin nimellä ”Etelä-Serbia”. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen se liitettiin uuteen Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan. Vuonna 1929 kuningaskunta nimettiin virallisesti Jugoslavian kuningaskunnaksi ja jaettiin banovina-nimisiin provinsseihin. Eteläinen Serbia, johon kuului koko nykyinen Pohjois-Makedonia, tuli osaksi Vardarin banovinaa.
Osana Jugoslaviaa Vuonna 1941 akselivallat miehittivät Jugoslavian ja Vardarin banovina jaettiin sen naapurien, Bulgarian ja Italian miehittämän Albanian kesken. Miehittäjien ankara hallinto rohkaisi monia makedonialaisia kannattamaan Josip Broz Titon kommunistista vastarintaliikettä partisaaneja. Toisen maailmansodan päätyttyä, kun Titosta tuli Jugoslavian presidentti, perustettiin Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja nykyisen Pohjois-Makedonian alueesta tuli Jugoslavian eteläisin osa ja yksi sen tasavalloista nimellä Makedonia. Maan nykyiset rajat vedettiin hieman toisen maailmansodan jälkeen, kun Jugoslavia perusti Makedonian sosialistisen tasavallan ja tunnusti makedonialaiset omaksi kansakseen Jugoslavian muiden kansojen joukossa. Makedonia erosi rauhallisesti Jugoslaviasta vuonna 1991.
Itsenäisyys pienoiskuva|Stevo Pendarovski, Pohjois-Makedonian presidentti vuosina 2019-2024. Ensimmäisen monipuoluevaalit pidettiin marras-joulukuussa 1990. Enemmistöön nousi nationalistinen puolue (VMRO), ja presidentiksi valittiin kommunistien Kiro Gligorov, joka toimi presidenttinä kaksi kautta.Kiro Gligorov Balkan Political Club Pohjois-Makedoniassa juhlitaan virallisesti itsenäisyyspäivänä 8. syyskuuta, koska tuona päivänä vuonna 1991 makedonialaiset päättivät kansanäänestyksessä itsenäistymisestä – virallisesti maa kuitenkin julisti itsenäisyytensä vasta 17. syyskuuta.Independence Day Macedonian EmbassyOpinion on application Council of Europe Naapurimaa Bulgaria tunnusti Makedonian itsenäisyyden ensimmäisenä. Bulgaria ei kuitenkaan tunnustanut Makedoniaa kansakuntana eikä makedonian kieltä pitäen sitä osana bulgarian kieltä. Myös Slovenia, Kroatia, Turkki ja Filippiinit olivat ensimmäisten tunnustaneiden joukossa. Kreikka ei tunnustanut Makedonian itsenäisyyttä nimikiistan vuoksi. Venäjä tunnusti maan itsenäisyyden vuonna 1992 ja Yhdysvallat vuonna 1994. Vuoteen 1995 tultaessa Kiina ja useat EU-maat olivat tunnustaneet Makedonian itsenäisyyden.
Maa pysyi rauhallisena Jugoslavian hajoamissotien aikana 1990-luvun alkupuolella, mutta tilanne muuttui epävakaaksi Kosovon sodan myötä vuonna 1999, kun noin 360 000 Kosovon albaania joutui pakenemaan Makedoniaan.Kosovo crisis Balkans Net Lyhyt konflikti maalis–kesäkuussa 2001 albaanitaistelijoiden ja Makedonian hallituksen välillä maan pohjois- ja länsiosissa päättyi Naton rauhanturvaajien väliintuloon.UN backs new Macedonia mission BBC News 27.9.2001 Makedonia lupasi samalla antaa albaanivähemmistölle enemmän poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia.
Makedonia liittyi Maailman kauppajärjestön jäseneksi 2003 ja vuonna 2005 maa hyväksyttiin virallisesti Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi. Presidentti Boris Trajkovski kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 2004 koneen lähestyessä Mostarin lentokenttää. Tutkimusraportti paljasti syyksi miehistön virheet. Huhtikuun 2004 presidentinvaalissa presidentiksi valittiin Branko Crvenkovski.Timeline Macedonia BBC News
Vuonna 2007 entistä sisäministeriä Ljube Boskovskia syytettiin Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa sotarikoksista vuoden 2001 albaanien kapinan aikana. Vuonna 2009 presidentinvaalit voitti toisella kierroksella konservatiivien G’orge Ivanov, joka valittiin uudelleen vuonna 2014. Vuoden 2011 parlamenttivaalit voitti niukasti pääministeri Nikola Gruevskin puolue VMRO-DPMNE. 31. toukokuuta 2017 pääministeriksi nousi Zoran Zaev. Sosiaalidemokraatti Zaev muodosti hallituksen yhdessä maan albanialaista vähemmistöä edustavan puolueen kanssa päättäen poliittisen pattitilanteen, jossa maa oli ollut ilman toimivaa hallitusta vuodesta 2015. Toukokuussa 2019 Stevo Pendarovski astui virkaansa Pohjois-Makedonian uutena presidenttinä.
Tammikuussa 2020 pääministeri Zaev erosi ja uudeksi väliaikaiseksi pääministeriksi tuli Oliver Spasovski. Parlamentti hajotti itsensä ja määräsi uudet vaalit huhtikuulle 2020.
Politiikka thumb|left|Entinen pääministeri Nikola Gruevski thumb|left|Ensimmäinen lippu, riippumaton tasavalta Makedonia 1991–1992 thumb|left|Makedonian 1992–1995 käyttämä lippu, jossa on Verginan aurinko Pohjois-Makedonian tasavalta on parlamentaarinen demokratia. Presidentillä ei ole yleisesti ottaen kovin paljon valtaa, mutta presidentti on asevoimien ylipäällikkö ja valtion turvallisuusneuvoston puheenjohtaja. Hänet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan enintään kahdeksi kaudeksi. Vuodesta 2009 presidenttinä oli G’orge Ivanov,joka valittiin uudelleen vuonna 2014. Toukokuussa 2019 hänen seuraajanaan aloitti Stevo Pendarovski.
Yksikamariseen parlamenttiin valitaan 120 jäsentä nelivuotiskausille puoluelistoilta kuudesta vaalipiiristä. Vuoden 2011 vaalien jälkeen suurimmat ryhmittymät ovat ”Makedonian sisäinen vallankumousjärjestö – Demokraattinen puolue yhtenäisyyden puolesta” eli VMRO-DPMNE-puolueen johtama liittouma, jolla on enemmistö eli 63 paikkaa, ja sosialidemokraattien (SDSM) johtama liittouma 27 paikalla. Parlamentti äänestää pääministeristä, joksi yleensä valitaan suurimman liittouman tai puolueen puheenjohtaja. Vuodesta 2006 pääministeri on ollut Nikola Gruevski.Sosiaalidemokraatti Zoran Zaev on ollut Pohjois-Makedonian pääministeri vuodesta 2017. Pääministeri Zaevin erottua tammikuussa 2020 maan väliaikaisena pääministerinä on toiminut Oliver Spasovski, jonka tehtävä on johtaa maa vaaleihin, jotka on suunniteltu vuoden 2020 huhtikuulle.
Maan suurimmat poliittiset jakolinjat ovat eri etnisten ryhmien, makedonienemmistön ja albaanivähemmistön välillä. Lyhyen sodan jälkeen vuonna 2001 päästiin sopimukseen vallan jakamisesta, ja Pohjois-Makedonian parlamentti suostui elokuussa 2004 antamaan autonomisemman aseman albaanien asuttamille alueille ja muuttamaan paikallishallinnon rajoja.Macedonia country profile BBC News
Joulukuun 2016 parlamenttivaaleissa kansallismielinen VMRO-DPMNE sai 51 parlamentin 120 paikasta. Oppositiossa tuolloin olleet sosiaalidemokraatit saivat 49 paikkaa. Loput paikat menivät albanialaisvähemmistön puolueille, joista suurin DUI sai 10 paikkaa menettäen puolet aiemmista paikoistaan, uusi albanialaisten puolue Besa sai viisi paikkaa ja muutama paikka meni vielä pienemmille albanialaisten puolueille.
Pohjois-Makedonia kuuluu useisiin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Natoon, Yhdistyneisiin kansakuntiin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön, Euroopan neuvostoon ja WTO:hon. Joulukuussa 2005 EU hyväksyi Pohjois-Makedonian virallisesti jäsenehdokkaakseen mutta ei vielä aloittanut jäsenyysneuvotteluja. Vuodesta 2009 lähtien makedonialaiset voivat matkustaa ilman viisumia Schengen-alueelle.Macedonia country profile BBC News
Nimikiista
Itsenäistymisensä jälkeen Makedonian tasavalta ajautui kiistaan Kreikan kanssa ”Makedonia”-nimestä sekä maan lipusta ja perustuslaista. Kreikan mukaan makedonialaisilla ei ole oikeutta hellenistisiin muinaisen Makedonian valtakunnan symboleihin. Yli 40 maata ovat kuitenkin tunnustaneet valtion sen perustuslaillisella nimellä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja naapurimaat Bulgaria, Serbia ja Turkki.