Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Suomen esihistoria

250000 eaa.–75000 eaa.: Kristiinankaupungin susiluola (kiistanalainen). 8000-luku eaa.: Mannerjään väistyessä ensimmäiset asukkaat saapuvat Suomeen.

Mesoliittinen kivikausi (8700 eaa.–5100 eaa.)

Kulttuuri pohjautuu metsästykseen, kalastukseen sekä kasvien, sienten ja marjojen keräilyyn. Tärkeimmät saaliseläimet ovat hirvi, majava ja hylje. Koiria pidetään kotieläiminä. Asutus sijaitsee muinaisrannoilla. Ihmiset liikkuvat saaliseläinten perässä vuodenaikojen mukaan sinne, missä saalistus on helpointa. Suomen asukasluku mesoliittisella kaudella on tuhansia tai kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mesoliittisen kauden kulttuuri vakiintui Suomessa n. vuonna 7500 eaa., jonka jälkeisestä ajasta käytetään myös nimitystä Suomusjärven kulttuuri. 8800 eaa.: Orimattilan Myllykosken muinainen asuinpaikka. 8700 eaa.: Enon muinainen asuinpaikka. 8700 eaa.–5100 eaa.: Huittisten hirvenpää. 8600 eaa.–8500 eaa.: Joutsenon Saarenojan muinainen asuinpaikka. 8600 eaa.–8200 eaa.: Lahden Ristolan muinainen asuinpaikka. 8540 eaa.: Antrean verkko. 8300 eaa.–8200 eaa.: Utsjoen Sujalan muinainen asuinpaikka. n. 7500 eaa.–5100 eaa.: Suomusjärven kulttuuri. 6980 eaa.–6800 eaa.: Heinolan reenjalas. 6500 eaa.: Kirkkonummen luutuura. 5790 eaa.: Rovaniemen hirvenpää.

Neoliittinen kivikausi (5100 eaa.–1500 eaa.)

pienoiskuva|Taipalsaarelta löytynyt kampakeraaminen saviastia. thumb| 250px| Mahdollisesti shamaania esittävä hahmo Värikallion kalliomaalauksessa. pienoiskuva|Helsingistä ja Vantaalta löytyneitä nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin käyttämiä kivikirveitä. Neoliittisella ajalla otetaan käyttöön viljelyskasvit sekä kotieläimet. Kyläasutus ja kyläkulttuuri kehittyvät. Maatalous leviää Suomeen idästä tattarinviljelyksen muodossa. Saviastioiden valmistustaito leviää Suomeen. Hautaustavaksi vakiintuu punamultahautaus. 5300 eaa.: Kouvolan Jaalan tattarinviljelyskulttuuri. 5200 eaa.–2000 eaa.: Kampakeraaminen kulttuuri. 5200 eaa.–4450 eaa.: Vanhempi varhaiskampakeramiikka. 5200 eaa.–4350 eaa.: Säräisniemi 1 -keramiikka. 5000 eaa.–4500 eaa.: Suomen ensimmäiset kalliomaalaukset. 5000 eaa.–2000 eaa.: Pohjan Pohjankurun puujumalainen. 5000 eaa.–500 eaa.: Kierikin asutus. 4600 eaa.–3850 eaa.: Varhainen asbestikeramiikka. 4450 eaa.–4150 eaa.: Nuorempi varhaiskampakeramiikka 4300 eaa.–3700 eaa.: Jäkärlän keramiikka. 4200 eaa.: Ahvenanmaan maanviljelys. 3900 eaa.–3500 eaa.: Tyypillinen kampakeramiikka. 3750 eaa.–3250 eaa.: Myöhäiskampakeramiikka. 3600 eaa.–3100 eaa.: Kierikin keramiikka. 3250 eaa.–2500 eaa.: Pöljän keramiikka. 3250 eaa.–2500 eaa.: Jysmän keramiikka. 3200 eaa.: Karjanhoito saapuu viimeistään Suomeen. 3200 eaa.–2400 eaa.: Pyheensillan keramiikka. 3000 eaa.–2000 eaa.: Jätinkirkkojen rakentaminen. 3000 eaa.–2000 eaa.: Laukaan Vehniän lusikka. 2800/2700 eaa.–2300 eaa.: Nuorakeraaminen kulttuuri. 2500/2300 eaa.–1800/1500 eaa.: Kiukaisten keramiikka. 2350 eaa.–1800 eaa.: Kiukaisten kulttuuri. 2000 eaa.: Keski-Suomen maanviljelys. 1750 eaa.–1500 eaa: Säkkijärven hirvenpää. 1600 eaa.–1500-luku eaa.: Saamelaisten esivanhemmat saapuvat Suomeen.Lang, 2020, s. 104 n. 1500 eaa.: Turun Niuskalan ohranjyvät. Ahvenanmaan kuoppakeramiikka.

Pronssikausi (1500 eaa.–500 eaa.) pienoiskuva|Euran Kuninkaanhauta pienoiskuva|Unescon maailmanperintökohde: Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue.

Metalleja ja metalliseoksia, pääasiassa pronssia käytetään aseiden, työkalujen ja korujen valmistukseen. Yhteisöt ovat kylissä asuvia maanviljelijöitä tai metsästäjä-kalastaja-ryhmiä. Yhteisöistä tulee hierarkisia. Suomesta on yhteyksiä Etelä-Skandinaviaan, Keski-Volgalle ja Uralille. Maanviljely valtaa alaa, vaikka pyynnin merkitys on yhä suuri. Viljely pohjautuu suurelta osin kaskiviljelyyn. Viljakasveina ohra ja vehnä. Idässä metsästyskulttuuri jatkuu ja siihen liittyy jonkun verran kaskiviljelyä ja karjanhoitoa. Maanviljely heikkenee ja loppuu sisämaassa ilmaston kylmenemisen takia. Kotieläiminä lampaita, sikoja, vuohia ja nautoja. Pronssikautista laivanrakennustaitoa pidetään todennäköisenä. Talotyyppinä skandinaavinen pitkätalo, johon kuuluvat navetta, varasto ja asuinhuone. Kivistä rakennetaan laivamaisia hautarakennelmia. Länsi-Suomen rannikolla rakennetaan haudoiksi hiidenkiukaita ja hautaröykkiöitä, sisämaassa lapinraunioita. Hautaukset toimitetaan aluksi ilman polttamista ja myöhemmin yhä useammin polttohautaamalla. 1900 eaa.–1000 eaa.: Lovozeron keramiikka. 1900 eaa.–500 eaa.: Tekstiilikeramiikka. 1500 eaa.–1100 eaa.: Nakkilan Selkäkankaan hautaröykkiöt. 1500 eaa.–800 eaa.: Paimion keramiikka. 1500 eaa.–500 eaa.: Euran kuninkaanhauta. 1500 eaa.–500 eaa.: Euran Luistarin muinaisjäännösalue. 1500 eaa.–500 eaa.: Harjavallan Matinharjun röykkiöhaudat. 1500 eaa.–500 eaa.: Kokemäen Orjapaaden röykkiöhauta. 1500 eaa.–500 eaa.: Laitilan Hautvuoren linnan rakentaminen. 1500 eaa.–500 eaa.: Salon Veitakkalan linnamäen linnavuori. n. 1200 eaa.–1100 eaa. Ahvenanmaan Otterböten asuinpaikka. n. 1100 eaa.–900 eaa.: Maaningan kirves. 1100 eaa.–500 eaa.: Liedon Vanhalinnan varhaisin aktiivinen kausi. 1100 eaa.–500 eaa.: Anttilan keramiikka. 1100 eaa.–500 eaa.: Rauman Sammallahdenmäen röykkiöhaudat. 900 eaa.–300 jaa.: Luukonsaaren keramiikka. 800-luku eaa.: Itämerensuomalaisten pääjoukko eli suomalaisten esivanhemmat saapuvat lounaisrannikolle.Lang, 2020, s. 269Lang, 2020, s. 275 800 eaa.–300 jaa.: Morbyn keramiikka. 600 eaa.–300 jaa.: Sirnihtan keramiikka. 600 eaa.–300 jaa.: Kjelmöyn keramiikka.

Rautakausi (500 eaa.–1250/1300Ari Siiriäinen: "Esihistoria", teoksessa: Suomen historian pikkujättiläinen s. 39. WSOY 2003 Petri Halinen: Hautaaminen pakanuuden aikana, Suomen kulttuurihistoria 1, s. 39. Helsinki: Tammi 2002 )

pienoiskuva|Turusta löytyneitä kansainvaellusajalle 400–550-luvuille ajoitetut putkikeihäänkärki, taitettu miekka, kilvenkupura sekä kilven kädensija. pienoiskuva|Euran Pappilanmäen tyypin IV rengasmiekka 600-luvun loppupuolelta. Rautaa käytetään aseiden ja työkalujen, kuten kirveiden, veitsien, keihäänkärkien, sirppien, viikatteiden ja korujen valmistusmateriaalina. Ensimmäiset rautaesineet kulkeutuvat Suomeen noin 800–400-luvuilla eaa. Rannikkoalueille rautaesineet tulevat Skandinaviasta tai muualta Itämeren alueelta ja Pohjois-Suomeen ja sisämaahan Euroopan-puoleisen Venäjän itäosasta. Varhaisimmat merkit Suomessa tapahtuvasta raudantuotannosta ovat 300–200-luvuilla eaa. Rautakaudella asutus jakautuu rannikoiden läntiseen ja sisämaan itäiseen kulttuuripiiriin. Rannikoiden asutus on pääosin yksittäistaloja tai muutaman talon ryhmiä. Elinkeinoina olivat maanviljelys, metsästys ja kalastus, sekä pienimuotoinen kaupankäynti. Viljelykasveina ovat pääasiassa ohra, spelttivehnä, ruis, kaura ja nauris. Kotieläiminä nauta, lammas, vuohi ja sika. Talot ovat 10–20 metrin mittaisia pystypaalujen varaan rakennettuja hallitaloja, joiden seinät ovat savella tilkittyä oksapunosta tai turvetta. Hautaustapana röykkiöhautaus jatkuu vuosille 200–800 jaa. Kuoppahautaus alkaa yleistyä vuoden 500 tienoilla röykkiö- ja kalmistohautauksen rinnalla. Vuoden 800 jälkeen hautalöydöissä alkavat näkyä kauppa- ja kulttuuriyhteydet viikinkiajan kulttuuripiireihin idässä ja lännessä. Turun Virnamäen muinaisjäännösalue. Harolan muinaisjäännösalue. Euran Kauttuan linnavuori. Hattulan Tenholan linnavuori. Hauhon Teponlinnan muinaislinna. Hollolan Hankaan linnavuori. Hollolan Kiiluanmäen linnavuori. Huittisten Räätikäsvuoren linnavuori. Hämeenlinnan Aulangonlinnan muinaislinna. Hämeenlinnan Hakovuoren linnavuori. Karjaan Junkarsborgin linnavuori. Karjalohjan Pöykärin Linnanmäen linnavuori. Karjalohjan Uusipöylin linnavuori. Kokemäen Harolan linnaluodon linnavuori. Kuhmoisten Päijälän linnavuori. Janakkalan Kiianlinnan linnavuori. Jämsän Pukinvuoren muinaislinna. Laitilan Kirkkelinnan linnavuori. Lammin Linnamäen linnavuori. Lempäälän Pirunlinnan linnavuori. Maskun Kuuvanvuoren linnavuori. Mikkelin Otralan linnavuori. Nastolan Salajärven linnakallion linnavuori. Nousiaisten Repolan Linnavuori. Orimattilan Pyhäjärven linnanmäen linnavuori. Padasjoen Virmailan linnasaaren muinaislinna. Paimion Muurmäen muinaislinna. Piikkiön Huttalan linnavuori. Salon Pöylän linnamäen linnavuori. Salon Pöytiön linnamäen linnavuori. Salon Rikalan linnamäen linnavuori. Salon Yltjärven linnavuori. Siuntion Skällbergetin muinaislinna. Sulkavan Linnavuori. Tuuloksen Laurinkallion linnavuori. Turun Prusin linnasmäen linnavuori. Urjalan Nuutajärven linnavuori. Urjalan Rutajärven linnavuori. Vehmaan Lallisen linnavuori. Vesilahden Kaakilan linnakallion linnavuori. 450 eaa.–420 eaa: Kreikkalainen historioitsija Herodotos kuvailee Historiateoksen IV-osassa Itä-Euroopassa Jäämereen saakka ulottuvalla alueella eläviä hyberborealaisia kansoja.Suomen historian dokumentteja I, 1968, s. 16–18 300-luku eaa.–200-luku eaa.: Varhaisimmat merkit Suomessa tapahtuvasta raudantuotannosta. 1–1000: Euran Lauhianmäen rautakautinen kalmisto. 98: Roomalainen historioitsija Tacitus mainitsee fennit teoksessaan Germania.Suomen historian dokumentteja I, 1968, s. 18–22 200-luku: Nousiaisten kaularengas. 300–800-luku: Isonkyrön Levänluhdan luiden ajoitus. 300–1000: Päivääniemen kalmisto. 400–500: Paimion Nakolinnan linnavuori. 500–600-luvuilla kirjoitetussa Widsith-runokokoelmassa mainitaan henkilön nimeltä Cælic hallinneen suomalaisia (Finnum) 500-luku: Vähänkyrön Jättiläisen tie. 500–700: Liedon Vanhalinnan toinen aktiivinen kausi. 500–800: Karjaan Bocklintin linnavuori. 500–1200: Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka. 500–1300: Euran Luistarin kalmisto. n. 540-550: Prokopioksen teoksessa De bello Gothico kuvataan lappalaisia.Suomen historian dokumentteja I, 1968, s. 24 n. 550: Ravennan piispa Jordanes kirjoittaa suomensukuisista kansoista Cassiodoruksen 12-osaisen Goottien historia -teossarjan pohjalta kirjoittamassaan teoksessa De origine actibusque Getarum.Suomen historian dokumentteja I, 1968, s. 22–23 550–800: Vesilahden Kirmukarmun mäen kalmisto. 550–1150: Euran pappilanmäen rautakautinen kalmisto. 550–1200: Euran käräjämäen rautakautinen kalmisto. 600-luku: Vöyrin Käldamäki. 600-luku: Yliskylän venehauta. 650–800: Laitilan Vainionmäen kalmisto. 700–1000: Hollolan Kapatuosian linnavuori. 793–1066: Saltvikin Borgbodan linnavuori. 793–1066: Taipalsaaren Kuivaketveleen linnavuori. 800-luku: Kuhmoisten Papinsaaren hautausmaa. 800-luku–900-luku: Tursiannotkon asuinpaikka. 800-luku: Vöyrin riimukirjoitukset (kiistanalainen, eräs mahdollinen ajoitus, mahdollisesti myös väärennös 1800- tai 1900-luvulta). 800–1000: Sääksmäen Rapolan muinaislinna. 811: Vanhin säilynyt maininta sanasta Suomi on vuosien Frankkien valtakunnan annaaleissa, missä mainitaan vuoden 811 kohdalla erään rauhansopimuksen yhteydessä Suomi-niminen henkilö. n. 875-899: Wessexin kuningas Alfred Suuri toimittaa uudelleen Orosiuksen kirjoittaman maailmanhistoriaa käsittelevän kirjan, johon hän täydentää Pohjoismaiden maantiedettä käsittelevää osuutta norjalaisen viikingin Ottar Haalogalantilaisen matkakertomuksen pohjalta.Suomen historian dokumentteja I, 1968, s. 24–25

Ensimmäiset kirjalliset tiedot (varhaishistoria) pienoiskuva|Keskiaikainen maalaus Uplannista, missä on kuvattuna Eerik Pyhä ja Uppsalan piispa Henrik matkalla Suomeen ensimmäiselle ristiretkelle. pienoiskuva|Boris Tšorikovin maalaus Aleksanteri Nevski taistelee ruotsalaisia vastaan.

1000–1100: Rikalan kauppapaikka. 1000–1370: Liedon Vanhalinnan kolmas aktiivinen kausi. 1008: Heimskringlan mukaan Herdalerin taistelu käydään Uudellamaalla, sittemmin Norjan kuninkaaksi nousseen Olavi Pyhän sotajoukon ja etelä-suomalaisten välillä.Suomen historian dokumentteja I, 1968, s. 26–32 1020–1050: Euran emännän puku.