Aito Ilmo Ojala (7. elokuuta 1926 Seinäjoki – 18. lokakuuta 2023 Helsinki)Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 3.12.2023, s. B 30. oli suomalainen tekniikantutkija. Hän toimi vuonna 1989 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun energiatalouden professorina. Hänen tutkimuskohteitaan olivat turbiinit ja voimalaitosoppi.Facta 2001, Täydennysosa 1990, WSOY 1990, s. 383
Ojala tuli ylioppilaaksi Seinäjoen tyttölyseosta 1945. Diplomi-insinööriksi Ojala valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1952. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli 1968. Ojala oli Insinööritoimisto Aito Ojalan toimitusjohtaja vuodesta 1969. Ojala toimi Helsingin kaupungin sähkölaitoksen apulaiskäyttöinsinöörinä vuosina 1952–1953 ja SLY:n tutkimusinsinöörinä 1954. Ekonon insinöörinä Ojala oli 1956–1968. Helsingin teknillisen oppilaitoksen tuntiopettajana Ojala oli 1960–1969 ja Teknillisen korkeakoulun virkaatekevänä energiatalouden ja voimalaitosopin professorina 1971–1974.Ojala, Aito Ilmo, Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011 (M-Ö), sivu 214, julkaisijat TEK/TFiF/SAFA/RIL, Saarijärvi 2012
Vuonna 2018 Ojala promovoitiin Aalto-yliopiston riemutohtoriksi ja vuonna 2017 Ojalalle myönnettiin sotaveteraanina Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali.
Ojalan vanhemmat olivat Emil Ojala ja Elli (o.s. Wilkki). Puoliso on Liisa (o.s. Dahlström). Ojalan veli oli kirjallisuudentutkija Aatos Ojala.
Teokset Energiatalouden ja voimalaitosopin perusteet, Otakustantamo, 1974
Lähteet
Luokka:Suomalaiset insinöörit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1926 syntyneet Luokka:Vuonna 2023 kuolleet