Viro on yksi maailman vähiten uskonnollisista valtioista. Vain 14 % väestöstä pitää uskontoa merkittävänä osana päivittäistä elämäänsä. Suurin osa uskonnollisesta väestönosasta on kristittyjä, ja he jakautuvat vielä 90 eri liikkeeseen.

Uskonnot ja valtio Ringo Ringveen mukaan uskonnolla ei koskaan ole ollut tärkeää roolia niin Viron "poliittisella kuin ideologisellakaan sotatantereella" ja että "1930-luvun lopulla vallinneet ajatukset valtion ja kirkon läheisemmistä suhteista päättyivät vuoden 1940 neuvostomiehitykseen". Sen lisäksi hän toteaa "uskonnollisten traditioiden kadonneen useimmista perheistä" Neuvostoliiton valtioateismin seurauksena. Ennen toista maailmansotaa virolaisista noin 80 % oli protestantteja ja suurin osa heistä luterilaisia.

Viron perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja kieltää valtionkirkon. Uskonnon opetukseen osallistuminen koulussa on vapaaehtoista eikä sitä edes tarjota kaikissa maan kouluissa. Neuvostomiehityksen aikana rakennetuista naapurustoista puuttuu lähtökohtaisesti uskonnollinen keskus. Ennen miehitystä rakennetut kirkkorakennukset ovat jääneet huonoon kuntoon ja peruskorjaamisen tarve on huomattava.

Tilastoja Vuosien 2001 ja 2011 väestönlaskentojen välillä Virossa elävien ortodoksikristittyjen määrä ylitti luterilaisten määrän ja ortodoksisesta kirkosta tuli maan suurin kristillinen kirkkokunta. Kantavirolaisten keskuudessa luterilaisella kirkkokunnalla on kuitenkin yhä eniten kannattajia ja ortodoksisuutta harjoittaa lähinnä vironvenäläinen vähemmistö.

Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Viron asukkaista 58 % ei koe yhteyttä mihinkään uskontoon, 16 % on ortodoksikristittyjä ja 7 % luterilaisia. Virolaiset naiset ovat keskimäärin uskonnollisempia kuin miehet.

Kristinusko Kristinusko saapui Viroon keskiajalla ja vuoteen 1227 koko nykyisen Viron alue oli käännytetty. Paavi Innocentius III antoi alueelle nimen Maarianmaa, jota käytettiin toisinaan synonyymina sanalle Eesti. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 96 % sellaisista virolaisista, jotka kuuluivat johonkin uskonnolliseen yhteisöön, olivat kristittyjä.

Suurimmat kristilliset yhteisöt ovat ortodoksit ja luterilaiset, mutta Virossa on myös vähäisissä määrin muitakin kristittyjä: baptistit ja katoliset muodostavat yhdessä noin prosentin koko väestöstä. Näitäkin pienempiä kristillisiä yhteisöjä edustavat Jehovan todistajat ja helluntalaiset.

Vuonna 2002 katolilaiset muodostivat 0,45 % koko väestöstä. Roomalais-katolisen kirkon alaisuudessa toimii myös Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon alainen seurakunta.

Ortodoksisuus Ortodoksit ovat suurin yksittäinen uskonnollinen ryhmä Virossa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ortodoksinen kirkko on jakautunut käytännössä kahden kirkkokunnan välillä: Viron apostolinen ortodoksinen kirkko ja Viron kristillinen ortodoksinen kirkko. Näiden lisäksi maassa on myös vanhauskoisia, jotka eivät kuulu virallisesti kumpaakaan kirkkokuntaan. Kaksi suurinta kirkko kuntaa toimivat eri patriarkaattien alaisuudessa. Viron valtion näkökulmasta apostolinen ortodoksinen kirkko on neuvostomiehitystä edeltäneen ortodoksisen kirkon laillinen seuraaja.

Ortodoksisuus painottuu Viron venäläisiin (joista 50 % on sanonut olevansa ortodokseja), ukrainalaisiin (47 %) ja valkovenäläisiin (58 %).

Luterilaisuus Luterilaisuus oli historiallisesti vahva ja näkyvä uskonto Virossa. Luterilaisuudesta tuli suurin uskonto Virossa 1500-luvun toisella puoliskolla, mihin myötävaikuttivat erityisesti maassa asuvat saksalaiset. Vuonna 1946 perustettu teologinen instituutti on maan vanhin edelleen toiminnassa oleva pappisseminaari. Nykyään maassa on kuitenkin enemmän ortodokseja kuin luterilaisia. Osittain vähenevän jäsenmäärän takia Viron evankelis-luterilainen kirkko on muuttunut arvoissaan konservatiivisempaan suuntaan. Huomattavaa on kuitenkin se, että kirkon jäsenmäärä kasvoi 1980- ja 1990 -luvuilla.

Muut uskonnot Uuspakanuus on näkyvä ilmiö Virossa. Perinteisesti uuspakanuus on korostanut perinteistä virolaista kansanperinnettä, kuten saunoja, kokkoja ja puukeinuja. Virolaisesta uuspakanuudesta puhuttaessa tehdään perinteisesti ero taaranuskon ja vironuskon välillä. Tarton yliopiston vuonna 2014 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yli puolet vastanneista piti virolaista uuspakanuutta nimenomaan virolaisten uskontona, vaikkei heillä ollut sen tarkempaa mielipidettä kyseisestä uskonnosta.

Islam on ollut 2000-luvulla kasvava uskonto. Muslimien määrä on kuitenkin vähäinen ja he muodostavat noin 0,5 % koko Viron väestöstä vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan. Merkittävä osa Viron muslimeista on alkujaan sellaisilta entisen Neuvostoliiton alueilta, joissa islam on ollut merkittävä uskonto (esim. Tatarstan), mutta uskontoon on myös käännytty. Tallinnassa sijaitsee islamilainen keskus, jonka yhteydessä toimii myös moskeija.

Neuvostomiehityksen päättyessä juutalaisten yhteisö oli Virossa häviämisen partaalla, mutta se on sittemmin noussut ja vuonna 2023 maassa oli virallisten tietojen mukaan 1939 juutalaista, joita edustaa valtakunnallinen järjestö. Suurin osa on aškenasijuutalaisia ja yhteisö tekee tiivistä yhteistyötä myös Latvian ja Liettuan juutalaisyhteisöjen kanssa. Viron ainoa käytössä oleva synagoga vihittiin käyttöön vuonna 2007.

Vuoden 2025 arvion mukaan virolaisista oli hinduja 0,05 %, buddhalaisia 0,05 % ja bahaita 0,03 %.

Uskonnottomuus Yli puolet (58 %) Viron asukkaista on sanonut, etteivät he kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, minkä lisäksi 13 % väestöstä ei vastannut kysymykseen ollenkaan.

Uskonnottomuus seuraa Virossa etnistä taustaa: virolaiset ovat todennäköisemmin uskonnottomia kuin maan venäläiset, ukrainalaiset tai valkovenäläiset. Myös ikä on huomattava tekijä, sillä 15–29 -vuotiaiden ikäluokasta vain 14 % on kertonut olevansa jonkun uskonnollisen yhteisön jäsen.

Kaikki Viron uskonnottomat eivät kuitenkaan ole ateisteja, joiden määräksi arvioitiin vain 4,75 % koko väestöstä vuonna 2025. Monet virolaiset ovat hengellisiä, mutteivät halua kuulua uskonnolliseen yhteisöön. Vähemmistöuskonnot ovat perinteisesti saaneet uusia jäseniä sellaisten henkilöiden keskuudesta, jotka ovat aiemmin ilmoittaneet olevansa uskonnottomia.

Katso myös Uskonto Euroopan unionissa Viron evankelis-luterilainen kirkko

Lähteet

*