Tauno Äikää (9. joulukuuta 1917 Kurkijoki – 24. kesäkuuta 2008 Espoo) oli suomalainen urkuri ja pianisti.Tauno Äikään muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Elämäkerta Äikää opiskeli Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa Ernst Lingon ja urkujensoittoa Elis Mårtensonin johdolla ja suoritti urkudiplomin vuonna 1950 sekä pianodiplomin vuonna 1951. Lisäksi hän teki opintomatkoja Saksaan ja Ranskaan. Äikää työskenteli urkurina Kuopion maaseurakunnassa vuosina 1942–1951 ja Lahdessa vuosina 1951–1958. Sittemmin Äikää toimi Johanneksen seurakunnassa Johanneksenkirkon urkurina 1958–1982 ja Sibelius-Akatemian opettajana vuosina 1958–2008 sekä lehtorina 1966–1983. Hän vieraili lukuisten kansainvälisten urkutapahtumien esiintyjänä ja konsertoi laajalti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Äikään asiantuntemusta on usein hyödynnetty urkujen suunnittelussa. Hän toimi aikanaan Viipurin Lauluveikot -mieskuoron 1. Adventtisunnuntaiden urkurina Johanneksenkirkossa Helsingissä.
Sulo Saaritsin laulama ja Äikään säestämä "Taas kaikki kauniit muistot" on vuodesta 1955 perinteisesti soitettu Yleisradiossa joulurauhan julistuksen radioinnin jälkeen.
Äikäälle myönnettiin director musices -arvonimi vuonna 1952, professorin arvonimi vuonna 1974 sekä Pro Finlandia -mitali 1972. Hän sai elämäntyöstään Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon 1984, säveltaiteilijain valtionpalkinnon 1979, kirkon musiikkipalkinnon vuonna 1984 ja taiteilijaeläkkeen vuonna 1985. Äikää kuoli 90-vuotiaana Espoossa kesällä vuonna 2008.
Jatkosodan aikana, vuonna 1943 Äikää toimi pianistina Iskevät Kiilat -ryhmässä, joka teki syksyllä viihdytyskiertueen Keski-Suomessa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset pianistit Luokka:Suomalaiset urkurit Luokka:Suomalaiset kirkkomuusikot Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Vuonna 1917 syntyneet Luokka:Vuonna 2008 kuolleet