Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa esiintynyt nimitys ”sosiaalisen kuplan” eli eräänlaisen sosiaalisen umpion muodostavalle samanmielisten yhteisölle, jonka edustajat kannattaisivat punavihreitä ja liberaaleja arvoja. Sanontaa käyttävät usein poliittiset toimijat kuvaamaan kilpailijoitaan, jotka heidän näkemyksensä mukaan elävät omassa todellisuudessaan ja arvomaailmassaan. Esimerkiksi Suomen Uutiset siteerasi kirjailija Jarkko Tonttia: "Suomalaiselle eliitille on koittanut viimeinen hetki havahtua siihen, että he ensinnäkin myöntävät olevansa eliittiä ja että he ovat pitkälti irtautuneet suomalaisesta elämästä".
KAKS:n tutkimuksen mukaan vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n jäsenet kokevat läheisyyttä toisiinsa ja vaihtavat puoluejäsenyyksiä toistensa välillä useammin kuin muiden puolueiden kanssa. Tutkijat toteavat tulosten "osaltaan puoltavan" käsitteen käyttöä, mutta vastaavia ryhmittymiä havaittiin myös muiden puolueiden välillä.
Sosiaaliset kuplat 2010-luvun keskustelussa
Sosiaalisilla kuplilla tarkoitetaan samanmielisten yhteisöjä, ”joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista”. Sosiaalisen kuplan käsitettä ovat kehittäneet viestintätutkijat Esa Väliverronen ja Janne Seppänen kirjassaan Mediayhteiskunta (2012). Tämänkaltaisia samanmielisten ”umpioita” on nähty muun muassa anarkistien ja äärioikeiston toiminnassa sekä perussuomalaisten kannatuksen nousussa Suomessa.
Käsitteen synty ja leviäminen Tammikuussa 2012 toimittaja Antti Pikkanen kirjoitti City-lehdessä Anu Silfverbergin kirjoituksista, että niissä ”haisevat Kallio ja ihana punavihreä kupla”. Huhtikuussa 2012 Anu-Elina Lehti käytti käsitettä ”punavihreä kupla” Vihreässä Langassa julkaistussa Erkki Perälän haastattelussa. Helsingin kaupungin nuorisojohtaja Tommi Laitio käytti käsitettä punavihreä kupla Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2013 kuvaamaan, miten Amsterdam on suvaitsevampi kuin muu Hollanti. Toimittaja Marko Hamilo teki vuonna 2015 perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perustalle selvityksen Punavihreä kupla. Perussuomalaiset ja media. Kielitoimisto listasi puna-viherkuplan yhdeksi vuoden 2015 uudissanoista.
Joulukuussa 2024 kirjailija Jarkko Tontti kirjoitti Kokoomuksen äänenkannattajassa Verkkouutisissa julkaistun esseen otsikolla "Punavihreä kupla puhkeaa". Perussuomalaisten äänenkannattaja Suomen Uutiset referoi laajasti Tontin kirjoitusta tammikuussa 2025.
Käsitteen kritiikki
Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2015 ollut tietokirjailija Juha Kuisma kirjoitti Aamulehdessä, että vuoden 2015 vaalitulosta tulkittaessa olisi esitetty väite, että pääkaupungissa on ”punavihreä kupla”, jossa elävät kulttuuri- ja viestintävaikuttajat eivät tunne muuta Suomea. Hänen mukaansa tosiasiassa sosiaalisen median logiikka tuottaa sulkeutuvia samanmielisten kuplia kaikkien puolueiden ympärille.
Katso myös Vihervasemmisto
Lähteet
Luokka:Haukkumasanat Luokka:Metaforat Luokka:Suomen politiikka 2010-luvulla