Tõugjärv on Virossa Võrumaalla Rõugen kunnassa sijaitseva järvi.
Maantietoa Järven pinta-ala on 4,6 hehtaaria ja se on 370 metriä pitkä ja 200 metriä leveä sydämen muotoinen järvi. Sen ympäristössä on metsämaata tai niittyä. Asutus sijaitsee jyrkkien rinteiden yläpuolella sijaitsevien peltomaiden äärellä. Ympäröivä maasto on noin 40 metriä vedenpintaa korkeammalla ja lähiympäristössä sijaitsee seitsemän maatilaa tai taloa. Vain järven eteläpäässä sijaitsee yksi asuttu tila. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 7,6 metriä ja suurin syvyys 17 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven keskilinjalla ja järven pohjoispäässä. Siinä ei ole saaria. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00033 kuutiokilometriä eli 0,33 miljoonaa kuutiometriä . Järven rantaviivan pituus on 900 metriä. Järven eteläpäähän tulee tie ja sen pohjoispäässä on karttoihin merkitty polkuja.
Järven luokittelu ja luontoarvoja Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) () luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.
Järvi on yksi Rõugen järvialueen seitsemästä järvestä, joka sijaitsee viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneessä jäätikköjokilaaksossa (). Siinä virtaa nykyään Rõuge jõgi, jonka läpivirtausjärvi järvi on. Laakson kaikille järville yhteisiä ominaisuuksia ovat lähteiden runsaus, karbonaattipitoinen vesi ja rantojen vehmas luonto. Järvialue kuuluu osana Haanjan luontopuistoon.
Järvellä on mutapohja, jonka mutakerros on syvänteessä 4,4 metriä paksu. Sen pääasiallinen vedenlähde on Rõuge jõgi, mutta osa vedestä tulee järven pohjassa ja rantojen rinteillä sijaitsevista lähteistä. Vedenväri on kellertävänvihreä ja järven näkösyvyys on 1,6–1,8 metriä. Vesi on selkeästi lämpötilakerrostunut. Kun järven vesikasveja luetteloitiin vuonna 1972, saatiin tulokseksi 23 eri kasvilajia. Järvessä elää ainakin ahven, hauki, kiiski, lahna, salakka ja ankerias.
Vesistösuhteita Järven läpi virtaa Rõuge jõgi, joka tulee siihen 200 metrin päästä Ratasjärvestä ja jatkaa sitten 1,4 kilometrin päässä sijaitsevaan Kahrilan järveen. Ratasjärven vedenpinta on lähes samalla tasolla kuin Tõugjärven 109,0 metrin korkeudella mpy. oleva vedenpinta. Kahrila järven vedenpinta sijaitsee 9,6 metriä alempana. Kahrilaan laskeva joen osuutta kutsutaan myös nimellä Kahrila jõgi. Rõuge jõgi on Võhandu jõen sivu-uoma. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.
Lähteet
Luokka:Võrumaan järvet Luokka:Peipsijärven alavesistöalue Luokka:Haanjan ylänkö Luokka:Botin luomat artikkelit Luokka:Rõuge jõen valuma-alue