pienoiskuva|Johann Köler: Omakuva, vuodelta 1859. Johann Köler (8. maaliskuuta 1826 – 22. huhtikuuta 1899) oli virolainen taidemaalari ja maansa kansallisen heräämisen merkkihenkilöitä. Köler omistautui muotokuvamaalaukselle mutta teki myös maisemamaalauksia. Monet hänen tunnetuimmista teoksistaan kuvaavat virolaista maaseutua 1800-luvulla.Johann Köler House Museum
Elämäkerta Johann Köler syntyi maalaisperheen seitsemänneksi lapseksi Ivaskissa, Viljandin maakunnassa. Vanhemmat olivat köyhiä, mutta pojan onnistui kuitenkin päästä opintielle.Johann Köler Hän opiskeli maalausta Vônnussa ja muutti vuonna 1846 Pietariin, missä työskenteli kauppojen kilpimaalarina. Hänen kykynsä keksittiin ja hän pääsi opiskelemaan piirustusta ja maalaustaidetta Pietarin taideakatemiaan vuonna 1848. Hän valmistui vuonna 1855.
Köler opiskeli 1848–1857 Pietarin taideakatemiassa, lähti 1857 opintomatkalle Saksaan, Hollantiin, Belgiaan, Ranskaan ja Italiaan ja viipyi pääasiassa Ranskassa ja Italiassa. Hän palasi 1862 Pietariin. Köler sai mainetta varsinkin henkilö- ja muotokuvamaalarina. Hän on teknisesti taitava ja hänen värienkäyttönsä on raikasta ja loistavaa.Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Köler-Viljandi, Johann
Opintojensa jälkeen Köler matkusteli. Hän matkusti vuonna 1857 Berliinin kautta Pariisiin ja kävi vielä uudelleen Saksassa.Johann Köler Sen jälkeen olivat vuorossa Alankomaat ja Belgia. Vuonna 1858 Köler ylitti Alpit vieraillakseen Milanossa, Genovassa, Firenzessä ja Roomassa. Roomassa hän otti yksityisopetusta ja perehtyi akvarellimaalaamiseen. Siellä hän myös teki ensimmäiset luonnokset teokseensa Kristus ristillä.
Vuonna 1861 Köler vastasi myöntävästi Pietarin taideakatemian kutsuun ja palasi kaupunkiin. Vuodet 1862–1874 hän oli keisari Aleksanteri II:n tyttären, Maria Aleksandrovna Romanovan yksityisopettajana. Hän luennoi taideakatemiassa vuosina 1869–1870. Vuodet 1886–1889 hän työskenteli Wienissä, Nizzassa ja Pariisissa.
Kansallisuusliike Viron kansallisen heräämisen vuodet osuivat samaan kohtaan Kölerin uran huipun kanssa. Hän toi virolaisuuden asiaa esille myös tsaarin hovissa, missä työskenteli tsaarin tyttären yksityisenä piirustuksenopettajana.Visit Estonia Journalisti Carl Robert Jakobson, joka kampanjoi virolaisten itsehallinnon puolesta oli Kölerin ystävä. Vuosina 1891–1893 Köler oli Eesti Kirjameeste Seltsin puheenjohtaja.
Maalauksia Kristuksen ristiinnaulitseminen (1861) Virolainen legenda (1865) Vapahtajan kuva (1879, freskomaalaus Tallinnan Kaarlenkirkossa) Antakaa keisarille, mikä keisarin on ja Jumalalle mikä Jumalan on (1883, lahja Aleksanteri III:lle tämän kruunauksen johdosta) ruhtinas A. M. Gortšakovin, Friedrich Reinhold Kreutzwaldin, Heinrich Neusin, Hugo Treffnerin ja muiden muotokuvia
Teoskuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Virolaiset taidemaalarit Luokka:Vuonna 1826 syntyneet Luokka:Vuonna 1899 kuolleet