Pohjois-Korean kriisi (2017–2018) oli Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välinen kiista Pohjois-Korean kehittämistä ydinaseista. Kriisi alkoi vuoden 2017 alussa, kun Pohjois-Korea suoritti useita ohjus- ja ydinkokeita. Kokeet osoittivat maan kehittäneen kykyään laukaista ballistisia ohjuksia oman alueensa ulkopuolelle. Tämä viittasi siihen, että Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusvalmiudet olivat kehittyneet nopeammin kuin Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut olivat aiemmin arvioineet.
Jännitteet alkoivat lieventyä vuonna 2018, kun diplomaattinen toiminta vilkastui. Pohjois-Korea keskeytti ydin- ja ohjustestit, ja huhtikuun lopulla järjestettiin vuoden 2018 Korean niemimaan maiden välinen huippukokous. Kokous huipentui Panmunjomin julistuksen allekirjoittamiseen 27. huhtikuuta 2018. Tämän jälkeen Kim Jong-un ja Donald Trump tapasivat Singaporessa 12. kesäkuuta 2018 historiallisessa kahdenvälisessä huippukokouksessa. Kokouksen tuloksena syntyi yhteinen julistus, jossa sitouduttiin Korean niemimaan täydelliseen ydinaseettomuuteen. Kim ja Trump tapasivat uudelleen Hanoissa Vietnamissa, 27.–28. helmikuuta 2019.
Vaikka Hanoissa käydyt neuvottelut päättyivät ilman sopimusta, Kim ja Trump tapasivat vielä kolmannen kerran Korean demilitarisoidulla vyöhykkeellä 30. kesäkuuta 2019. Tällöin Trumpista tuli ensimmäinen virassa oleva Yhdysvaltain presidentti, joka vieraili Pohjois-Koreassa. Myöhemmin vuonna 2019 jatkuneet neuvottelut kuitenkin päättyivät nopeasti ilman merkittävää edistystä.
Taustaa
Pohjois-Korean ydinaseohjelma
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un totesi 2. tammikuuta 2017 pitämässään uudenvuodenpuheessa, että maa oli mannertenvälisen ballistisen ohjuksen (ICBM) koelaukaisun valmistelujen ”viimeisessä vaiheessa”.
Toukokuun 3. päivänä Pohjois-Korea esitti harvinaisen ankarasanaisen kritiikin tärkeintä liittolaistaan Kiinaa kohtaan. Maa totesi, että Pohjois-Korean linja ydinaseiden kehittämisestä maan olemassaolon ja kehityksen turvaamiseksi ”ei voi muuttua eikä horjua”. Pohjois-Korea ilmoitti lisäksi, ettei se vaarantaisi ydinohjelmaansa säilyttääkseen ystävyyssuhteensa Kiinan kanssa. Lausunnossa Kiinaa kehotettiin myös olemaan koettelematta Pohjois-Korean kärsivällisyyden rajoja ja varoitettiin, että Kiinan toimilla voisi olla vakavia seurauksia maiden välisille suhteille. Pohjois-Korea syytti samalla Kiinan tiedotusvälineitä Yhdysvaltojen näkökantojen tukemisesta.
Elokuun alussa 2017 The Washington Post raportoi Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedustelupalvelun heinäkuussa tekemästä arviosta. Sen mukaan Pohjois-Korea oli onnistunut kehittämään ydinkärjen, joka oli riittävän pieni sijoitettavaksi ballistiseen ohjukseen. Arvion mukaan Pohjois-Korea olisi näin ollen saavuttanut merkittävän edistysaskeleen kyvyssään käyttää ydinaseita myös Yhdysvaltojen mannerta vastaan.
Pohjois-Koreaa koskevat pakotteet ja kauppa Kiinan kanssa Pohjois-Korean ensimmäisen ydinkokeen jälkeen vuonna 2006 YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt useita päätöslauselmia, joilla Pohjois-Korealle on asetettu erilaisia pakotteita, mukaan lukien talousrajoituksia. Tästä huolimatta Pohjois-Korean bruttokansantuote kasvoi vuonna 2016 arviolta 3,9 prosenttia noin 28,5 miljardiin dollariin. Tämä oli maan nopein talouskasvu 17 vuoteen. Kasvun taustalla oli suurelta osin jatkuva kaupankäynti Kiinan kanssa, jonka osuus Pohjois-Korean kansainvälisestä kaupasta oli yli 90 prosenttia.
Helmikuun lopulla 2017, sen jälkeen kun Pohjois-Korea oli 12. helmikuuta testannut Pukguksong-2-keskimatkan ballistista ohjusta, Kiina ilmoitti noudattavansa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2321 ja keskeyttävänsä kaiken kivihiilen tuonnin Pohjois-Koreasta. Kivihiili oli Pohjois-Korean tärkeimpiä vientituotteita. Kiina piti kaupankäyntiä Pohjois-Korean kanssa ja Pohjois-Korean Yhdysvaltoihin kohdistamaa oletettua ohjusuhkaa erillisinä kysymyksinä.
Tuonnin keskeyttämisestä huolimatta Kiina ilmoitti huhtikuussa 2017, että sen kauppa Pohjois-Korean kanssa oli kasvanut. Heinäkuussa 2017 maiden välisen kaupan arvo oli 456 miljoonaa dollaria, kun taas Pohjois-Korean kivihiilen tuontikielto oli tiettävästi vähentänyt tuontia Pohjois-Koreasta. Kaupan arvo oli kuitenkin kasvanut edellisvuoden heinäkuun 426 miljoonasta dollarista. Vuoden 2017 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana maiden välinen kauppa oli kasvanut 10,2 prosenttia ja saavuttanut 3,01 miljardin dollarin arvon.
Vuonna 2017 YK:n turvallisuusneuvosto määräsi Pohjois-Korealle useita uusia pakotteita. Viimeisimpien, 22. joulukuuta 2017 hyväksyttyjen pakotteiden mukaan Pohjois-Koreaan suuntautuvia öljytoimituksia rajoitettiin voimakkaasti. Lisäksi jäsenmaat velvoitettiin palauttamaan pohjoiskorealaiset työntekijät kotimaahansa 24 kuukauden kuluessa.
Kiina on vastustanut niin sanottuja toissijaisia pakotteita, joita voidaan kohdistaa kiinalaisiin yrityksiin ja henkilöihin, jotka käyvät kauppaa Pohjois-Korean kanssa.
Yhdysvaltain kansalaisten vangitseminen Yhdysvaltalainen yliopisto-opiskelija Otto Warmbier vapautettiin Pohjois-Koreasta kesäkuussa 2017 lähes 18 kuukautta kestäneen vankeuden jälkeen. Hän oli palatessaan koomassa eikä tullut enää tajuihinsa. Warmbier kuoli 19. kesäkuuta 2017, kuusi päivää Yhdysvaltoihin palaamisensa jälkeen. Yhdysvaltalaiset viranomaiset syyttivät Pohjois-Koreaa hänen kuolemastaan.
Heinäkuussa 2017 Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson määräsi niin sanotun ”maantieteellisen matkustusrajoituksen”, joka kielsi Yhdysvaltain kansalaisia matkustamasta Pohjois-Koreaan.
THAAD Etelä-Koreassa Nimellisesti Pohjois-Korean ohjusuhan torjumiseksi Yhdysvaltain Etelä-Koreassa olevat joukot (USFK) suunnittelivat Terminal High Altitude Area Defense (THAAD) -ohjuspuolustusjärjestelmän käyttöönottoa Etelä-Koreassa. Järjestelmä on suunniteltu havaitsemaan ja torjumaan lyhyen ja keskipitkän kantaman ballistisia ohjuksia, mutta sitä ei ole tarkoitettu mannertenvälisten ballististen ohjusten torjuntaan.
THAAD-järjestelmän sijoittaminen Etelä-Koreaan kohtasi voimakasta vastustusta Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean tahoilta. Huhtikuun lopulla 2017 ilmoitettiin, että vaikka järjestelmän oli alun perin tarkoitus saavuttaa täysi toimintavalmius vuoden 2017 loppuun mennessä, käyttöönotto saatettaisiin saada päätökseen jo aiemmin. Yhdysvaltain Etelä-Korean joukkojen mukaan Etelä-Koreaan sijoitettu THAAD-järjestelmä saavutti alustavan toimintakyvyn (Initial Operational Capability, IOC) 1. toukokuuta 2017.
Tapahtumien kulku vasen|pienoiskuva|239x239px|USS Carl Vinsonin lentotukialusryhmä ja Etelä-Korean laivaston alukset yhteisharjoituksessa 3. toukokuuta 2017
USS Carl Vinsonin liikkeet: huhtikuu 2017 Sen jälkeen kun Pohjois-Korea oli 5. huhtikuuta testannut keskipitkän kantaman ballistista ohjusta itärannikollaan sijaitsevasta Sinpon satamasta kohti Japaninmerta, vain kuukausi sen jälkeen, kun maa oli laukonut neljä ballistista ohjusta Japaninmeren suuntaan, jännitteet alueella kiristyivät. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittanut, että Yhdysvallat oli valmis toimimaan yksin Pohjois-Korean ydinaseuhan torjumiseksi.
Yhdysvaltain laivasto ilmoitti 9. huhtikuuta lähettävänsä lentotukialus USS Carl Vinsonin johtaman lentotukialusosaston Länsi-Tyynellemerelle. Ilmoituksen mukaan alusosaston oli määrä ”purjehtia pohjoiseen ja ottaa asemapaikka Länsi-Tyynellämerellä” lähdettyään Singaporesta 8. huhtikuuta. Viestintävirheen vuoksi ilmoitus kuitenkin ymmärrettiin laajasti siten, että alusosasto olisi ollut matkalla suoraan Korean niemimaalle. Yhdysvaltain hallinto oikaisi tiedon muutamaa päivää myöhemmin.
Laivaston 9. huhtikuuta antama ilmoitus käynnisti tapahtumaketjun, joka lisäsi alueen jännitteitä. Pohjois-Korean YK:n varaedustaja syytti 17. huhtikuuta Yhdysvaltoja siitä, että se oli muuttamassa Korean niemimaan ”maailman suurimmaksi kriisipesäkkeeksi”. Pohjois-Korean hallitus puolestaan ilmoitti olevansa valmis julistamaan sodan Yhdysvalloille, jos Pohjois-Korean joukkoihin hyökättäisiin.
Todellisuudessa Carl Vinson ja sitä saattaneet alukset olivat 18. huhtikuuta noin 5 600 kilometrin päässä Korean niemimaasta ja osallistuivat suunniteltuihin yhteisiin harjoituksiin Australian kuninkaallisen laivaston kanssa Intian valtamerellä. Huhtikuun 24. päivänä japanilaiset hävittäjät Ashigara ja Samidare osallistuivat Carl Vinsonin kanssa taktisiin harjoituksiin Filippiinien lähellä. Pohjois-Korea uhkasi vastauksena upottaa lentotukialuksen yhdellä iskulla.
Carl Vinson oli aiemmin osallistunut rutiininomaisiin partiointeihin Etelä-Kiinan merellä vuonna 2015 ja uudelleen helmikuussa 2017. Huhtikuun lopulla Trump totesi, että Yhdysvallat saattaisi ”lopulta joutua erittäin suureen konfliktiin Pohjois-Korean kanssa”.
Pohjois-Korea juhli 24. huhtikuuta Korean kansanarmeijan 85-vuotispäivää Wonsanissa järjestetyllä laajamittaisella sotaharjoituksella, jota kuvailtiin maan siihen asti suurimmaksi. Seuraavana päivänä ilmoitettiin, että Yhdysvallat ja Etelä-Korea olivat aloittaneet THAAD-ohjuspuolustusjärjestelmän keskeisten osien asentamisen Etelä-Korean Seongjun piirikuntaan.
ICBM:n koelaukaisu 4. heinäkuuta Pohjois-Korea suoritti 4. heinäkuuta ensimmäisen julkisesti ilmoittamansa mannertenvälisen ballistisen ohjuksen (ICBM) Hwasong-14:n koelaukaisun. Laukaisu ajoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyyspäivään. Ohjus lensi Pohjois-Korean ilmoituksen mukaan noin 933 kilometriä itään Japaninmerelle (Korean itämerelle) ja saavutti 2 802 kilometrin korkeuden. Lento kesti noin 39 minuuttia.
Yhdysvaltalaiset asiantuntijat pitivät koelaukaisua merkittävänä edistysaskeleena Pohjois-Korean pyrkimyksissä kehittää ydinkärjellä varustettu ohjus, joka voisi saavuttaa Yhdysvallat. Pohjois-Korea puolestaan ilmoitti olevansa nyt ”täysimittainen ydinasevaltio” ja hallitsevansa tehokkaan mannertenvälisen ballistisen ohjuksen, joka kykenee saavuttamaan minkä tahansa alueen maailmassa.
Yhdysvaltain Etelä-Korean-joukot (USFK) ilmoittivat 4. heinäkuuta 2017, että Yhdysvaltain 8. armeijan ja Etelä-Korean asevoimien henkilöstö oli järjestänyt yhteisen sotilaallisen harjoituksen vastauksena Pohjois-Korean ”epävakautta lisääviin ja laittomiin toimiin”. Harjoituksessa laukaistiin Etelä-Korean Hyunmoo-2B- ja Yhdysvaltain Army Tactical Missile System (ATACMS) -ohjuksia.
Retorisen jännitteen kärjistyminen elokuussa 2017 8. elokuuta 2017 presidentti Donald Trump varoitti, että Pohjois-Korean ydinuhkiin ”vastataan tulella, raivolla ja, suoraan sanottuna, sellaisella voimalla, jollaista maailma ei ole koskaan ennen nähnyt”. Lausunto seurasi tiedotusvälineiden raportteja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun arviosta, jonka mukaan Pohjois-Korea oli onnistunut kehittämään ohjuksiinsa riittävän pienikokoisen ydinkärjen. Trump totesi lisäksi Pohjois-Korean johtajasta Kim Jong-unista: ”Hän on uhkaillut tavanomaista enemmän.” Muutamaa tuntia myöhemmin Pohjois-Korea ilmoitti harkitsevansa hyökkäystä Yhdysvaltojen Guamilla sijaitsevia sotilastukikohtia vastaan.
The New York Timesin toimittaja Michael S. Schmidt kertoi myöhemmin, että Trump oli hänen mukaansa ehdottanut ydinaseen käyttöä Pohjois-Koreaa vastaan ja hyökkäyksen lavastamista toisen valtion tekemäksi. Schmidtin mukaan kansliapäällikkö John F. Kelly sai Trumpin luopumaan ajatuksesta.
10. elokuuta Pohjois-Korean kenraaliluutnantti Kim Rak-gyom vastasi Trumpin ”tulta ja raivoa” koskeneeseen lausuntoon kutsumalla tämän sanoja ”hölynpölyksi”. Hän väitti myös, ettei ”järkevää vuoropuhelua” olisi mahdollista käydä Trumpin ollessa Yhdysvaltain presidenttinä. Pohjois-Korean valtion uutistoimisto KCNA kertoi, että Kim Jong-unin johtamat asevoimat valmistelivat suunnitelmaa neljän Hwasong-12-ohjuksen laukaisemiseksi Filippiinienmerelle noin 30–40 kilometrin päähän Guamista. Ohjusten lentoajaksi arvioitiin 17 minuuttia ja 45 sekuntia. KCNA:n mukaan suunnitelma oli määrä toteuttaa elokuun puolivälissä.