SMS Arminius oli Preussin laivaston ensimmäinen ironcladmonitori. Alus kuului vuodesta 1867 alkaen Pohjois-Saksan liiton laivastoon ja edelleen vuodesta 1871 se kuului Saksan keisarikunnan laivastoon.
Suunnittelu Alus oli Cowper Coles'n vuonna 1863 suunnittelema. Sen pituus vesirajassa oli 61,60 metriä ja kokonaispituus oli 63,21 metriä. Aluksen leveys oli 10,9 metriä ja sen syväys etuosassa oli 4,32 ja perässä 4,55 metriä. Aluksen suunnitelman mukainen uppouma oli normaalikuormalla 1 653 metristä tonnia ja taisteluun kuormattuna jopa 1 829 tonnia. Aluksen rautarakenteinen runko oli rakennettu perinteisesti kylkikaarten varaan ja siinä oli kahdeksan vesitiivistä osastoa.Gröner, Erich s. 1
Propulsiojärjestelmä Aluksen propulsiojärjestelmä koostui yhdestä Greenwichissä toimivan J. Penn & Sonsin 2-sylinterisestä höyrykoneesta ja saman valmistajana neljästä höyrykattilasta, jotka tuottivat 1,33 ilmakehän paineen. Aluksella oli vain yksi kattila- ja yksi konehuone. Koneisto pyöritti kaksilapaista potkuria, jonka halkaisija oli 3,96 metriä. Ohjattavuudesta huolehti yksi peräsintä. Aluksella oli myös 1,9 kW 55 V generaattori.Gröner, Erich s. 2
Alus oli lisäksi varustettu kuunaritakilalla, jonka purjepinta-ala oli 540 neliömetriä.
Aseistus Aluksen alkuperäisenä aseistuksena oli neljä pronssista valettua rihlattua 72 naulan tykkiä. Tykit korvattiin vastaanoton jälkeen neljällä Kruppin valmistamalla 21 cm/19 tykillä, joiden korotuskulma oli 12 astetta ja kantama 2 800 metriä. Tykkeihin oli 332 ammusta. Vuonna 1881 aluksen aseistukseen lisättiin neljä konekivääriä ja keulaan vesirajan yläpuolelle 35 cm torpedoputki, johon aluksella oli kaksi torpedoa. Samalla yötoiminnan helpottamiseksi alukselle asennettiin kaksi 35 ampeerin valonheitintä.
Suoja Aluksen suojana oli 229 millimetrin teakrunkoon kiinnitetty kankirautapanssari. Vesirajaan oli kiinnitetty keskeltä 114 millimetrin panssarivyö, joka kapeni päissä 76 millimetriin. ja tykkitornien seinän paksuus oli 406 millimetriä teakia ja sen päällä 114-119 millimetriä rautaa. Taistelunjohtotilojen suojana 114 millimetrin rautalevyt, joiden alla 229 millimetrin teaklaudat.
Valmistus Alus tilattiin Samuda Borthersilta Lontoon Cubitt Townista ja sen köli laskettiin vuonna 1863. Alus laskettiin vesille 20. elokuuta 1864 ja se otettiin vartioaluksena palvelukseen 22. huhtikuuta 1865. Aluksen rahoituksesta vastasi osin vapaaehtoisryhmä.
Palvelus Alus siirrettiin tekniseksi koululaivaksi vuonna 1872 ja se oli vuodesta 1881 alkaen muun muassa Kielin satamajäänmurtajana. Vuonna 1882 alus sijoitettiin SMS Blücherin emälaivaksi. Alus poistettiin alusluettelosta 2. maaliskuuta 1901 ja se myytiin 72 000 markalla. Alus romutettiin vuonna 1902 Hampurissa.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Saksan keisarikunnan laivaston ironcladit Luokka:Pohjois-Saksan liitto Luokka:Preussi Luokka:Monitorit Luokka:Samuda Brothersin valmistamat alukset