Rauma

Rauma () on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman kaupungissa asuu noin henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin henkilöä. Asukasluvultaan Rauma on Suomen :nneksi suurin kaupunki. Kaupungin pinta-ala on km², josta km² on maata, km² sisävesialueita ja km² merialueita.

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä Porista etelään ja 94 kilometriä Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen kolmanneksi pisimpään toiminut kaupunki Turun ja Porvoon jälkeen (neljänneksi pisimpään, jos Viipuri lasketaan). Rauma on satamakaupunki, minkä ansiosta Rauman murre on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre (”Rauman giäl”[https://www.nortamo-seor.fi/nortamo-seor/Rauman_gial/raumangial.htm Rauman giäl; Nortamo-Seor) on lounaismurre, joka eroaa selvästi Turun murteesta.Rauman kieli; Rauma.fi Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Raumalla on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja hyvin säilynyt vanha puutaloalue Vanha Rauma sekä Lapin Kivikylässä sijaitseva pronssikautinen kalmistoalue Sammallahdenmäki.

Rauma tunnetaan murteestaan, pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta. Rauma sai vuoden kaupunkikeskusta -tunnustuksen 2009 ja vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen vuonna 2010.

Historia pienoiskuva|vasen|Keskiajalta peräisin oleva Kalatori 1900-luvun alun kuvassa. pienoiskuva|Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442, jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia niitä lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turunkin porvareilla oli. Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin. Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen, kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557.

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja -astioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia. 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kielletty 130 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun. Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle. Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

thumb|Raumo Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari. Rauman radalla kulki henkilöliikennettä vuosina 1897-1988.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta siellä ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen yhteyteen kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. Rauman kylpylä oli suosittu vielä 1830-luvulla, mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue, ja terveyslähde mainittiin vielä paikallisessa lehdessä vuonna 1890. pienoiskuva|Kartta Rauman kuntaliitoksista. Rauman maalaiskunnan puolella sijainneet Sampaanala ja Syvärauma kasvoivat kaupungin vetovoimassa esikaupunkialueiksi, ja ne liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1954. Loputkin maalaiskunnasta yhdistettiin Raumaan vuonna 1993, Kodisjoen liittyessä Raumaan 2007 ja Lapin kunnan 2009.

Fåfängan alueelle oli suunnitteilla kylpylähotelli, jonka suunnitteluvaihe tuli päättyä kesällä 2015.Yle.fi, uutiset 1.9.2014, viitattu 4.9.2014 Hanke kuitenkin kariutui vuonna 2019.

Maantiede Ilmasto Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta, vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (−5 °C) ja heinäkuu lämpimin (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.Rauma: Maisemaselvitys – Koillinen teollisuusalue (s. 15), viitattu 24.9.2013.

Saaristo Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Saaristoon on vesibussiyhteys mantereelta, Otanlahden rantapuistosta. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari on Reksaari. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Aluerakenne Osa-alueet pienoiskuva|225px|Kiikartorni

Kaaro–Sorkka Uotila Kolla–Nihattula–Tarvola Vasarainen Kortela–Monna Unaja Voiluoto–Anttila Vermuntila–Kulamaa 1. kaupunginosa Tarvonsaari Sinisaari Otanlahti Lonsi Nummi Paroalho Kourujärvi Syvärauma Pyynpää Sampaanala Lajo Merirauma Äyhö Kappelinluhta Kinno Paloahde Susivuori Tuomoniemi Uusilahti Helistö Ottila Mudainen Pirttialho Vanhalahti Vanharauma Saaristo

Rauman kylät

Anttila Haapasaari Kaaro Kauklainen Kaukola Kodiksami Kodisjoki Kolla Kortela Kulamaa Kuolimaa Lappi Monna Nihattula Ruona Sorkka Soukainen Tarvola Tiilivuori Unaja Uotila Vasarainen Vermuntila Voiluoto

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Raumalla oli 39 620 asukasta, joista 36 383 asui taajamissa, 2 894 haja-asutusalueilla ja 343:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rauman taajama-aste on 92,6 %. Rauman taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Rauman keskustaajama 33 654 2 Lapin kirkonkylä 1 506 3 Kolla 503 4 Vasarainen 391 5 Kodisjoen kirkonkylä 329

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka pienoiskuva|Talo Vanhassa Raumassa. Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina kaupungintalolla. Kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Kaudella 2025–2029 suurimmat puolueet ovat SDP (18 paikkaa) ja kokoomus (10 paikkaa). Muita puolueita ovat keskusta (6 paikkaa), vasemmistoliitto (3 paikkaa), perussuomalaiset (3 paikkaa), vihreät (2 paikkaa) ja kristillisdemokraatit (1 paikka). Valtuuston puheenjohtajana toimii Otso Huuska.

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja  Toimikausi Oskar Nero 1923–1937 A. B. Tammivaara 1937–1956 Eelis Oksanen 1956–1978 Uljas MäkeläUljas Mäkelä, Eduskunta 1978–1988 Pentti Koivu 1988–2004 Arno Miettinen 2005–2012 Kari Koski 2012–2020Kari Koski aloitti Rauman johdossa ”pirun hyvällä mielellä”; Länsi-Suomi 3.9.2012 Johanna Luukkonen 2020–https://yle.fi/uutiset/3-112244952021https://www.rauma.fi/ajankohtaista/esko-poikela-valittiin-rauman-kaupunginjohtajaksi/ Esko Poikela 2022–

Ystävyyskaupungit Raumalla on viisi ystävyyskaupunkia:

23px Gjøvik, Norja 23px Gävle, Ruotsi 23px Kaposvár, Unkari 23px Kolpino, Venäjä 23px Næstved, Tanska

Rauman kumppanuuskaupunkeja ovat Boynton Beach Yhdysvalloissa ja Zhuhai Kiinassa.

Talous ja elinkeinot Meriteollisuus pienoiskuva|Vanha Rauma pienoiskuva|Rauman merimuseo Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan.

Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli varvi. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka ja 1800-luvulla Raumalla oli jopa Suomen suurin purjelaivasto. Kuuluisin purjelaivoista on Raumalla 1891 rakennettu purjelaiva, kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1950. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Rauman Korkeakariin perustettiin F.W. Hollming Oy:n telakka valmistamaan sotakorvauslaivoja Neuvostoliitolle. Hollmingin telakka rakensi vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista kuunaria. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille.Wahlqvist, Sirpa: "Sydämellä rakennetut seililaivat – Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952", s. 278–283. Turun yliopisto, 2011. .

Teollisuus ja kauppa Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava Kongsberg Maritime Finland Oy. Satama-alueella toiminut Rauman telakka myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Fredman Group valmistaa ruoanlaittotuotteita, kuten suodatinpusseja ja leivinpaperia. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja. Kaupungissa toimiva Alfa Laval Aalborg Oy suunnittelee ja valmistaa lämmöntalteenottojärjestelmiä ja toimittaa niitä ympäri maailmaa. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava Raumaster Oy. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

Liikenne ja infrastruktuuri

pienoiskuva|Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista. pienoiskuva|Syväraumanlahden pienvenesatama on yksi Suomen suurimmista pienvenesatamista.

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun–Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma–Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun–Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Porissa ja Turussa.