Aktiivimalli tarkoittaa työttömyysturvassa sitä, että työttömän on osoitettava aktiivisuutta tai muuten hänen työttömyysturvaansa alennetaan. Mallin tavoite on lisätä työllisyyttä ja lyhentää työttömyysaikaa. Aktiivimalli on käytössä Tanskassa. Suomessa se oli käytössä vuosina 2018 ja 2019. Aktiivimallia yritettiin ottaa käyttöön Ranskassa vuoden 2018 alussa, mutta se törmäsi ammattiliittojen ja suurimman työnantajaliiton vastustukseenhttps://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/aktiivimalli-tulossa-ranskaan-uudistusta-vastustavat-ammattiliitot-ja-suurin-tyonantajaliitto. Suomessa eduskunta päätti aktiivimallin poistosta 11. joulukuuta 2019.
Aktiivimalli Suomessa Suomen työttömyysturvassa otettiin aktiivimalli käyttöön vuoden 2018 alusta, ja se lakkautettiin vuoden 2019 lopussa. Aktiivimalli ei leikannut työttömyysturvaa, vaan säästöillä rahoitettiin työttömyysturvan (alun) omavastuuajan lyhentäminen viiteen päivään.
Suomessa aktiivimalli toimi siten, että työttömän oli täytettävä niin sanottu aktiivisuusehto. Ehdon täyttymistä tarkasteltiin kolmen kuukauden (65 maksupäivän) välein. Jos työtön ei täyttänyt aktiivisuusehtoa, hänen työttömyysetuuttansa leikattiin 4,65 % seuraavan tarkastelujakson ajaksi. Määrä vastasi yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Aktiivisuuden täyttäminen Aktiivisuusehto täyttyi, jos teki 65 maksupäivän aikana jonkin seuraavista:
Palkkatyötä yhteensä vähintään 18 tuntia. Vaadittu työaika saattoi vaihdella työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla. Työn piti olla vakuutuksenlaista, ja palkan oli oltava vähintään alan työehtosopimuksessa tai työttömyysturvalaissa määritetty vähimmäispalkka. Ansaitsi yritystoiminnassa vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (1 068,00 € x 0,23 = 245,64 € ) (v. 2019) Oli viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa Oli viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa Oli viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta maksettiin työttömyysetuutta Opiskeli sivutoimisesti vähintään viisi päivää. Samat opinnot huomioitiin enintään kuuden kuukauden yhdenjaksoisen tai jaksotetun keston ajalta Opiskeli vähintään viisi päivää ja sai työttömyysetuutta lyhytkestoisen opiskelun perusteella
Valtioneuvoston asetuksella tarkennettiin työllistymiseen liittyviä palveluita, joihin osallistuminen voitiin hyväksyä aktiivimalliin. Asetusta sovellettiin 1. huhtikuuta 2019 tai sen jälkeen alkaneilla aktiivisuuden tarkastelujaksoilla.
Asetuksen mukaan aktiivisuuteen hyväksyttiin, jos osallistui aktiivisuuden tarkastelujakson aikana vähintään viisi päivää johonkin seuraavista:
Sellaiseen rekrytointikoulutukseen, joka ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu ja jota ei pidetä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna päätoimisena opintona ja jonka ajalta on maksettu työttömyysetuutta Kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen taikka julkista rahoitusta saavan muun rekisteröidyn yhdistyksen yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan Ammattiliiton tai ammattijärjestön tai sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka jäsenenä on ammattiliitto tai ammattijärjestö tai näiden yksin tai yhdessä perustaman säätiön taikka sellaisen yhdistyksen, joka tarjoaa jäsenille oikeudellista työsuhdeneuvontaa ja työsuhteeseen liittyviä ryhmävakuutuksia, yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan Työsopimuslain tai sitä vastaavan työnantajaa velvoittavan muun säännöksen tai työehtosopimuksen määräyksen perusteella tarjoamaan työllistymistä tukevaan valmennukseen Rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka tuottajalla oli mahdollisuus saada toiminnan tulokseen perustuvaa palkkiota valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista.
Tarkastelujakson nollaaminen Aktiivisuusehdon 65 maksupäivän tarkastelujakso alkoi, kun työttömyysetuuden maksaminen ensimmäisen kerran alkoi. Tämän jälkeen uusi tarkastelujakso alkoi, kun edellinen tarkastelujakso päättyi ja etuuden maksaminen jatkui.
Tarkastelujakso saattoi alkaa alusta myös kesken tarkastelujakson. Näissä tilanteissa tarkastelujakso alkoi alusta ja työttömyysetuus maksettiin täytenä, vaikka sitä olisi jo maksettu alennettuna. Tarkastelujakso alkoi alusta:
Kun työllistyi kokoaikatyössä yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan Kun työllistyi päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan Jos ansiopäiväraha hylättiin, koska työaika ylitti 80 % kokoaikatyön työajasta tai työaikaa ei osa-aikatyössä valvottu Jos työttömälle määrättiin korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite Kun opiskeli päätoimisesti vähintään viisi päivää, eikä siltä ajalta maksettu päivärahaa
Poissulku Aktiivimalli koski kaikkia, joille maksettiin työttömyysetuutta. Seuraavissa tilanteissa aktiivisuutta ei kuitenkaan edellytetty:
Jos työttömyysetuuden saajalla oli vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus
Jos työttömyysetuuden saaja työskenteli omais- tai perhehoitajana
Jos työttömyysetuuden saaja sai työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta
Jos työttömyysetuuden saajan yhdenjaksoinen päivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kesti alle 65 maksupäivää.
Aktiivimallin synty Työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta aktiivimalliin kuuluva työttömyysturvan leikkaus (omavastuu) ulotettiin koskemaan muitakin kuin ansiosidonnaisella olevia työttömiä. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, entinen vasemmistoliiton puoluesihteeri, sanoi STTK:n ehdottaneen, että leikkauksen voisi estää omalla aktiivisuudella, mikä johti syntyneeseen malliin.
Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan aktiivimallin ulottaminen myös perusturvalla oleviin toi turhaakin kärsimystä ihmisille, joiden työkyky, terveys ja työmarkkinakelpoisuus ovat heikkoja.https://sosiaalivakuutus.fi/kuka-maksaa-sosiaaliturvan-tulevaisuudessa/
Mallin tavoitteet ja teoreettiset vaikutukset Suomeen aktiivimalli kopioitiin Tanskasta. Aktiivimallia valmistelleen työryhmän vetäjän, valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan mallin tavoite oli estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä. Työllisyyden lisäyksen arvioitiin olevan 5 000–12 000 henkeä. Mallin tavoite oli kannustaa pysymään kiinni työelämässä ja hakeutumaan palveluihin. Työttömyysturvan porrastuksen oli monissa maissa havaittu lyhentävän työttömyyden kestoa.Valtiosihteeri lyttää kritiikin aktiivimallista: "Käsitykset kohtuullisuudesta ovat ehkä muuttuneet"Valtiovarainministeriö: kolumni Aktiivimallin toiminta, tausta ja kritiikki
Työministeri Jari Lindströmin mukaan mallin tarkoitus oli saattaa työn tekeminen työttömyyttä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.Palojärvi, Eeva: Jari Lindström antaa kasvot aktiivimallille. Helsingin Sanomat 13.1.2018 Mallilla patistettiin työttömiä hakemaan hanakammin töitä, tekemään työkeikkoja ja ottamaan vastaan työtä, jota he eivät muuten olisi ottaneet.
Aktiivimallin taustalla oli ajatus, että työttömissä on iso joukko niitä, jotka kaipaavat patistelua. Tutkimusten mukaan rangaistukset pelotevaikutuksineen lyhentävät niiden ihmisten työttömyysjaksoja, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Sen sijaan merkittävää vaikutusta ei ole havaittu useamman vuoden työttömänä olleisiin. Tähän joukkoon kuului Suomessa noin kolmasosa työttömistä.
STTK:n Ralf Sund kannatti aktiivimallia, koska tutkimukset ja tilastot osoittivat, että uhka työttömyysturvan heikentymisestä tehostaa työnhakua. Hän arvioi sen tuovan 8 000–10 000 uutta työllistä ja sanoi, että tarvitaan ainakin 75 prosentin työllisyys, jotta velkaantuminen ei johtaisi köyhille koviin leikkauksiin sitten, kun kasvu hiipuu.
Mallin arvioitiin parantavan julkisen talouden tilaa joko säästämällä valtion työttömyysturvamenoissa tai sitten lisäämällä työllisyyttä.
Toteutuneet vaikutukset Aktiivimallin vaikutuksesta työttömyyspäiväraha pieneni noin joka toisella työttömyysturvan saajalla. Kansaneläkelaitoksen varhaisen arvion mukaan mallin voimassaoloajan ensimmäisellä tarkastelujaksolla 187 406 henkilöä sai työttömyysturvaa koko jakson ajan ja heistä 93 342 henkilöä (49,8 %) täytti aktiivisuusehdon, joten 94 064:n henkilön työttömyysturvaa leikattiin. Leikkuri iski useimmin yli 50-vuotiaisiin ja miehiin. Jos työllisyystilanne olisi pysynyt samana, valtion arvioitiin säästävän aktiivimallin avulla 45 miljoonaa euroa vuodessa.
Leikkauksen kohteiksi joutuneiden työttömien oletettiin hakevan toimeentulotukea korvaamaan menettämiään rahoja. Vuoden 2018 puoliväliin mennessä aktiivimalli ei tuonut suurta muutosta toimeentulotuen saajien lukumäärään, sillä leikkurin kohdanneiden toimeentulotuen saajien määrä kasvoi 850 hengen verran. Yhteensä toimeentulotuen varassa elää yli 200 000 suomalaista. Toimeentulotuen menot Kelan budjetissa saattavat kasvaa epäsuhtaisesti ja kesäkuuhun 2018 mennessä niiden summa oli kasvanut 1,2 miljoonaa euroa. Aktiivimallin ja toimeentulotuen saamisen syy–seuraus-suhdetta ei voitu sanoa varmasti, ja kunnollista tietoa aktiivimallin vaikutuksista toimeentulotuen saamiseen täytyi odottaa vuoteen 2019.
Syksyllä 2019 julki tulleen raporttiluonnoksen mukaan aktiivimalli lisäsi hakeutumista te-toimistojen työllistymistä edistäviin palveluihin, mutta mitattua vaikutusta työllisyyden muutoksiin ei voitu varmuudella erottaa muista tekijöistä. Ainoa löytynyt vertailuryhmä olivat alkuvaiheen lomautetut, joita malli ei koskenut. Näihin verrattuna työttömien työllistyminen ja osallistuminen työvoimapalveluihin lisääntyivät vasta aktiivimallin tultua voimaan. Silti tutkija Tomi Kyyrän mukaan aktiivimallin vaikutus työllistymiseen oli epävarma.
Kelan tutkija Pertti Honkasen mukaan alkuvuoden 2018 tietojen perusteella ei voitu sanoa, että aktiivimallilla olisi ollut selvää vaikutusta työttömien aktiivisuuteen. Tilastoissa näkyvät muutokset selittynevät laskutavan muutoksilla ja laajemman taloudellisen suhdanteen kohentumisella. Varmempia tuloksia odotettiin saatavan vuoden 2019 alkupuolella.
Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikön Pasi Pajulan mukaan oli erittäin vaikea arvioida sitä, onko aktiivimalli toiminut hyvin vai huonosti, koska malli tuli yhdellä kertaa voimaan kaikilla suomalaisilla.
Väliraportti Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa, aktiivimallin vaikutuksia arvioivassa väliraportissa todettiin, että aktiivimallin käyttöönotto pienensi työttömyysturvaa yli kolmannekselta työttömistä ja joissakin ryhmissä yli puoleltahttps://tem.fi/documents/1410877/2132296/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019/b4edfbe1-0a76-ecb6-b57b-93e2984e129b/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019.pdf. Erityisesti vanhimpien työttömien työttömyysetuutta pienennettiin usein.
Väliraportin mukaan aktiivimalli sai aikaan sen, että työttömät osallistuivat entistä enemmän sellaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden avulla aktiivimallin ehdot voitiin täyttää.
Työnteko kyllä yleistyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen, mutta siihen vaikutti etenkin yleisen työllisyystilanteen paraneminen. Koska aktiivimalli koski kaikkia työttömiä, ei ollut olemassa sellaista verrokkiryhmää, johon aktiivimallin kohteena olevia työttömiä olisi voitu verrata. Niinpä suhdannetilanteen muutoksesta oli vaikea erottaa aktiivimallin vaikutuksia. Sitä tutkitaan lisää tutkimuksen myöhemmässä osassa.