Suomen presidentinvaali 2024 järjestettiin sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja toinen vaali 11. helmikuuta 2024. Alexander Stubb valittiin tasavallan presidentiksi toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei voinut olla enää ehdolla, sillä perustuslain mukaan sama henkilö voidaan valita presidentin tehtävään enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Äänioikeus vaaleissa oli kaikilla Suomen kansalaisilla, jotka olivat vaalipäivään mennessä vähintään 18-vuotiaita. Asuinpaikka ei vaikuttanut äänioikeuteen.
Ensimmäisen vaalin ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 17.–23. ja ulkomailla 17.–20. tammikuuta 2024.
Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb sai 27,2 prosenttia ja vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto 25,8 prosenttia ensimmäisen vaalin äänistä. Heidän välillään toimitettiin toinen vaali, jonka ennakkoäänestys oli Suomessa 31. tammikuuta – 6. helmikuuta ja ulkomailla 31. tammikuuta – 3. helmikuuta 2024. Vaalipäivän äänestys oli 11. helmikuuta. Stubb voitti vaalit saatuaan 51,6 prosenttia toisen vaalin äänistä.
Tulokset
Vaalipiireittäin Ensimmäinen kierros
Vaalipiiri Alexander Stubb Pekka Haavisto Jussi Halla-aho Olli Rehn Li Andersson Jutta Urpilainen Sari Essayah Mika Aaltola Harry Harkimo Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %Ääniä% 01 Helsinki 116 254 29,1 148 19837,1 44 037 11,0 33 262 8,3 35 409 8,9 13 823 3,5 3 464 0,9 3 867 1,01 4900,4 02 Uusimaa 201 444 34,1 156 697 26,6 101 724 17,2 64 581 10,9 24 718 4,2 22 681 3,8 6 794 1,2 7 692 1,3 3 5850,6 03 Varsinais-Suomi83 14528,7 74 59025,754 93018,937 67913,0 17 8776,212 8054,4 3 5501,2 4 0551,4 1 4810,5 04 Satakunta 28 263 22,6 25 64620,529 71123,8 23 09618,55 8624,7 7 4415,9 2 0441,6 2 1571,7 8610,7 05 Ahvenanmaa 6 038 40,8 7 45950,4 2011,4 3002,0 4843,3 1360,9 1120,8 490,3 290,2 06 Häme60 68427,7 51 82023,6 48 57122,1 31 66714,4 8 1503,7 10 0214,6 3 3641,5 3 7021,7 1 3370,6 07 Pirkanmaa84 087 25,8 88 75727,3 63 56919,5 40 95712,6 18 8555,8 16 9695,2 5 4031,7 5 2521,6 1 7890,5 08 Kaakkois-Suomi61 17024,9 53 51721,8 50 58920,6 50 07320,4 7 6113,1 12 6225,1 3 6711,5 4 6671,9 1 3890,6 09 Savo-Karjala52 530 22,0 57 55924,1 48 39120,3 49 80320,9 8 8773,7 11 1334,7 5 0062,1 4 3291,8 1 1010,5 10 Vaasa79 18531,0 44 52617,4 57 25722,4 45 90718,0 6 4432,5 10 8254,2 7 0362,8 2 8811,1 1 4280,6 11 Keski-Suomi 35 27921,9 43 95927,3 31 57119,6 27 67117,2 7 5234,7 8 1265,0 2 8381,8 3 3752,1 8240,5 12 Oulu 54 881 20,0 60 536 22,0 61 44722,4 68 66925,0 11 3634,1 9 4603,4 3 3941,2 3 6481,3 1 1540,4 13 Lappi 19 428 18,8 23 44822,6 23 80423,0 23 09422,3 5 4075,2 4 8254,7 1 1711,1 1 7931,7 5620,5 Lähde: Ylen Tulospalvelu
Toinen kierros
Vaalipiiri Alexander Stubb Pekka Haavisto Ääniä % Ääniä % 01 Helsinki 164 365 42,3223 89057,7 02 Uusimaa 309 228 54,8 255 397 45,2 03 Varsinais-Suomi141 28051,5 132 96948,5 04 Satakunta 60 83653,0 54 00347,0 05 Ahvenanmaa 6 233 41,18 81058,6 06 Häme110 53853,894 74446,2 07 Pirkanmaa149 635 48,7 157 44651,3 08 Kaakkois-Suomi123 01853,9105 01346,1 09 Savo-Karjala110 87450,1 110 33449,9 10 Vaasa147 05462,8 87 22637,2 11 Keski-Suomi 71 96647,878 65952,2 12 Oulu133 358 52,7 119 568 47,3 13 Lappi 47 059 49,2 48 57550,8 Lähde: Oikeusministeriön Tieto- ja tulospalvelu
Vaalikampanjat Ehdokkaat vahvistettiin 21. joulukuuta 2023. Samalla ehdokkaille arvottiin vaalinumerot.
2 Li Andersson Kampanjan tunnus: ”Seuraava koko kansan presidentti”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Li Andersson.
3 Olli Rehn Kampanjan tunnus: ”Vakaa kuin kallio”
Suomen Pankin pääjohtaja, keskustan Olli Rehn.
4 Harry Harkimo Kampanjan tunnus: ”Johdan. En selitä.”
Liike Nytin puheenjohtaja ja kansanedustaja Harry Harkimo.
5 Jussi Halla-aho Kampanjan tunnus: ”Suomen pitää olla turvallinen tila”
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
6 Jutta Urpilainen Kampanjan tunnus: ”Jotta ketään ei jätetä”
Euroopan unionin komissaari, sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen.
7 Mika Aaltola Kampanjan tunnus: ”Viisautta nähdä – rohkeutta toimia”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja, sitoutumaton Mika Aaltola.
8 Alexander Stubb Kampanjan tunnus: ”Yhdistävä tekijä”
Yliopistollisen Eurooppa-instituutin School of Transnational Governance -keskuksen johtaja, kokoomuksen Alexander Stubb.
9 Sari Essayah Kampanjan tunnus: ”Parasta Suomelle”
Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien Sari Essayah.
10 Pekka Haavisto Kampanjan tunnus: ”Yhteinen Suomi”
Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto.
Rahoitus Vaalin voittanut Stubb käytti kampanjaansa enemmän rahaa kuin kukaan muista ehdokkaista. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %).
+Rahoitus Stubb 2 699 618 € Haavisto 1 879 138 € Rehn (* 1 232 228 € Urpilainen 774 113 € Halla-aho 694 677 € Andersson 153 740 € Essayah 94 747 € Aaltola 89 417 € Harkimo 43 129 € *) puolueen ja valitsijayhdistyksen rahoitus yhteensä
Ehdokasasettelu Spekulaatio ehdokkaista alkoi heti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Alkuvuodesta 2020 Maaseudun Tulevaisuus spekuloi ajatuksella Sauli Niinistön toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ja haastateltu Raimo Ilaskivi (kok.) piti sitä ”ainoana järkevänä ratkaisuna”. Niinistö kuitenkin päätti spekulaation asiasta lyhyellä Twitter-viestillä.
Kannattajakorttien keräämisen sai aloittaa 12.12.2022. Sekä puolueiden että valitsijayhdistysten ehdokashakemukset piti jättää viimeistään 12.12.2023 ennen kello 16. Helsingin vaalipiirilautakunta vahvisti ehdokasasettelun torstaina 21.12.2023.
Keskusta Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. 15. syyskuuta Rehnin valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä tarvittavat 20 000 kannattajakorttia. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Myös keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi Olli Rehnin keskustan presidenttiehdokkaaksi syyskuun lopussa.
Eivät ehdolle
Vuosina 2019–2023 puolustusministerinä toiminut Antti Kaikkonen mainittiin spekulaatioissa keskustan ehdokkuuteen liittyen. Kaikkonen kertoi toukokuussa 2023, ettei tavoittele ehdokkuutta. Entinen pääministeri Esko Aho mainittiin spekulaatioissa keskustan ehdokkuudesta, mutta hän kertoi maaliskuussa 2022, ettei pyri ehdokkaaksi.
Kokoomus Kokoomuksen puoluehallitus ilmoitti 14. elokuuta 2023, että kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi pyydetään Alexander Stubbia. Aiemmin presidenttiehdokkuutta harkinnut Antti Häkkänen kertoi samana päivänä tukevansa Alexander Stubbin ehdokkuutta. 28. lokakuuta 2023 pidetyssä Kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksessa vahvistettiin lopullisesti Stubbin ehdokkuus.
Eivät ehdolle
Puolustusministeri Antti Häkkänen ilmoitti 3. elokuuta 2023 "harkitsevansa vakavasti" presidenttiehdokkuutta ja sai alustavaa kannatusta kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenien keskuudessa. Lehtitietojen mukaan Häkkäsen kotipiiri Kaakkois-Suomen lisäksi Uudenmaan, Hämeen ja Lapin piirijärjestöt kannattivat hänen ehdokkuuttaan. Häkkänen asettui Stubbin tueksi, kun puoluehallitus oli yksimielisesti valtuuttanut puheenjohtaja Petteri Orpon pyytämään Stubbia ehdokkaaksi. Ulkoministeri Elina Valtosta pidettiin esillä mahdollisena ehdokkaana. Helsingin entisen pormestarin Jan Vapaavuoren tulkittiin jo helmikuun alussa 2022 olevan kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta, kun hän linjasi Ykkösaamussa, että "seuraavan presidentin pitää olla sellainen, että kun hän astuu samaan tilaan vaikkapa itänaapurimme presidentin kanssa, niin itänaapuri kunnioittaa häntä".
Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapala nosti Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautalan nimeä esille mahdollisena ehdokkaana ja mieluisana ehdokkaana myös istuvalle presidentille Sauli Niinistölle. Kansainvälisen politiikan asiantuntija, ex-kansanedustaja Risto E. J. Penttilää pidettiin mahdollisena ehdokkaana ja hän kertoi toukokuussa 2023 olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan ehdolle asettumista kokoomuksen ehdokkaana pidettiin mahdollisena ja kansanedustaja Ben Zyskowicz toivoi Aaltolan osallistuvan jäsenvaaliin presidenttiehdokkaasta. Aaltola ilmoitti lopulta elokuussa 2023 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
Kristillisdemokraatit Sari Essayah valittiin elokuussa 2023 Joensuussa Suomen Kristillisdemokraattien (KD) presidenttiehdokkaaksi.
Liike Nyt Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Harry Harkimon presidenttiehdokkaakseen.
Perussuomalaiset Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten (PS) presidenttiehdokkaaksi. Perussuomalaiset äänestivät Halla-ahon presidenttiehdokkaakseen elokuun puoluekokouksessa 13. elokuuta 2023.
Eivät ehdolle
Europarlamentaarikko ja edellisten presidentinvaalien ehdokas Laura Huhtasaari nousi esiin spekulaatioissa perussuomalaisten ehdokkaasta.
Ruotsalainen kansanpuolue Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ilmoitti 7. syyskuuta, ettei se aio asettaa omaa ehdokastaan vaaleissa. Puoluehallitus teki asiasta päätöksen yksimielisesti. RKP ei myöskään aio asettua tukemaan mitään yksittäistä ehdokasta.
Eivät ehdolle
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin ehdokkuudella spekuloitiin ja Adlercreutz itse halusi, että RKP:llä asettaa oman ehdokkaansa vaaleihin, mutta mediassa tulkittiin puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin suhtautuneen asiaan skeptisesti, sillä se heikentäisi hänen omaa asemaansa. Puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin ehdokkuutta pidettiin myös esillä.
Sosiaalidemokraatit EU-komissaari Jutta Urpilainen vahvisti ehdokkuutensa 19. marraskuuta 2023. 16. elokuuta 2023 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja Sanna Marin pyysi häntä lähtemään ehdokkaaksi ja SDP:n puoluekokous asettui kannattamaan ehdokkuutta 3. syyskuuta 2023.Yle.fi 3.9.2023: SDP:n puoluekokous haluaa Urpilaisen presidenttiehdokkaaksi. Viitattu 6.12.2023. Urpilainen ilmoitti ehdokkuudesta 19. marraskuuta 2023 ja SDP asettui yksimielisesti hänen taakseen 2. joulukuuta 2023. Yle.fi 2.12.2023: Jutta Urpilainen valittiin virallisesti SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Viitattu 5.12.2023.
Eivät ehdolle
Pääministeri Sanna Marinia pidettiin mahdollisena ehdokkaana, mutta hän ilmoitti kesäkuussa 2022, ettei ole käytettävissä presidentinvaaleissa. Europarlamentaarikko Eero Heinäluomaa pidettiin esillä ehdokasspekulaatioissa. Suomen Pankin entistä pääjohtajaa, ex-komissaari Erkki Liikasta pidettiin potentiaalisena ehdokkaan.
Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi 13. syyskuuta 2023 lähtevänsä ehdokkaaksi. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto nimitti Anderssonin presidenttiehdokkaaksi 15. lokakuuta 2023.
Vihreät Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 8. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. 3. lokakuuta Haaviston valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 48 000 kannattajakorttia. Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Haavistoa.
Eivät ehdolle
Europarlamentaarikko, ex-puheenjohtaja Ville Niinistöä pidettiin mahdollisena ehdokkaana. Europarlamentaarikko ja vuoden 2006 presidenttiehdokas Heidi Hautala nousi esiin spekulaatioissa, mutta Hautala kertoi lokakuussa 2022 toivovansa Pekka Haaviston asettuvan vihreiden ehdokkaaksi.
Sitoutumattomat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla. 10. lokakuuta Aaltolan valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 25 000 kannattajakorttia.
Tavoittelivat ehdokkuutta