pienoiskuva|Kaksi minstreliä tai jonglööriä 1000-luvun käsikirjoituksessa Minstreli (eng. minstrel, ransk. ménestrel) oli keskiajalla kiertelevä tai hovissa työskennellyt kansanmuusikko, laulaja ja tempuntekijä.Aikio & Vornanen 1993, s. 413
Nimityksen alkuperä on latinan sanoissa ministerialis tai minister, palvelija. Minstreli oli lähinnä Englannin aatelishoveissa esiintynyt viihdyttäjä, muusikko, temppujentekijä, laulaja tai runoniekka. Joillakin minstreleillä oli suhteellisen pysyvä asema hovissa, kun taas toiset liikkuivat kaupungista toiseen. Minstrelit esittivät vanhoja tarinoita, balladeja, romansseja ja rakkauslauluja. Minstrelit olivat hyvin suosittuja 1200–1300-luvulla, mutta kirjapainotaidon keksimisen jälkeen heidän merkityksensä hiipui.Hosiaisluoma 2003,s. 587–588
Ruotsin valtakunnan suomenkielisellä alueella on keskiajalla käytetty kiertelevästä soittoniekasta, laulajasta ja ilveilijästä myös nimitystä leikari () Aalto & Helkala 2015, s. 67 Myöhäisantiikin aikana tällaista henkilöä nimitettiin ilveilijäksi ja näyttelijäksi. Pohjoismaihin leikareita tuli kristinuskon mukana, ja heitä tavataan ainakin jo ennen vuotta 1000.
Katso myös Bardi Trubaduuri
Lähteet Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. . Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY. Helsinki 2003. . Aalto, Ilari & Helkala, Elina: Matkaopas keskiajan Suomeen. Atena. Jyväskylä 2015. .
Viitteet
Luokka:Keskiaika