José Luis Díez oli Espanjan laivaston vuonna 1928 vesillelaskettu Churruca-luokan hävittäjä, joka osallistui Espanjan sisällissotaan hallituksen joukoissa tasavaltalaisten laivastossa. Alus oli nimetty luutnantti José Luis Díez y Pérez Muñozin mukaan.

Valmistus

Alus tilattiin 31. maaliskuuta 1926 Sociedad Española de Construcción Navalilta Cartagenasta, missä köli laskettiin 4. marraskuuta 1927. Alus laskettiin vesille 25. elokuuta 1928 ja otettiin palvelukseen 1930.Whitley, M. J. s. 243todoavante.es

Palvelus Alus osallistui Välimerellä sotaharjoitukseen, joka alkoi 17. syyskuuta 1929. Cartagenassa olevilla aluksilla harjoitus alkoi jo 12. syyskuuta. Seuraavana päivänä José Luis Díez luovutettiin virallisesti laivastolle Cartagenassa. Aluksen päällikkönä oli ollut 14. elokuuta alkaen Don Fernando Delgado. Sotaharjoitusjoukot alkoivat saapua iltapäivällä 6. lokakuuta Barcelonaan, jonne myös José Luis Díez saapui hieman kello kolmen jälkeen. Kuningas Alfonso XIII tarkasti saapuvat harjoitusjoukot, minkä jälkeen alukset palasivat merelle jatkamaan harjoitusta.

Alus ankkuroitui 12. lokakuuta Valnciaan rannikkovartioston kutterin Wad Lucusin, kuuden torpedoveneen ja 12 sukellusveneen kanssa. Alus aloitti 22. tammikuuta 1930 koeajot Cartagenan edustalla sukellusveneen C-5 kanssa, jota ei oltu vielä luovutettu laivastolle. Alus siirrettiin 25. tammikuuta Cartagenassa kuivatelakalle pohjan puhdistusta varten.

Alus lähti vuoden 1930 jälkipuoliskolla laivueen mukana Cartagenasta Mariniin harjoitukseen, joka kesti kaksi kuukautta Janerin ampuma-alueella. Elokuussa 1930 kuuden hävittäjän laivue saapui Museliin Gijoniin. Vierailun loputtua laivue lähti Santanderiin ja edelleen Bilbaoon.

Oltuaan laivueen mukana harjoituksissa Ibizan ja Cabreran välissä alus ankkuroitui 2. huhtikuuta 1931 Palma de Mallorcan satamaan, mistä se lähti 6. huhtikuuta Mahónin, Ibizan ja Palman kautta Barcelonaan. Alus saapui 11. huhtikuuta Barcelonaan. Aamulla 3. kesäkuuta saapui laivueen mukana Ceutasta Cádiziin. Alus lähti 30. heinäkuuta Palma de Mallorcasta laivueen mukana Barcelonaan, missä se osallistui sotaharjoituksiin lentolaivueen kanssa.

Alus saapui 22. tammikuuta 1932 Alicantesta Barcelonaan, jossa oli mellakoita. Alus valvoi tapahtumia Buenos Airesilla, joka oli telakalla mukanaan kapinoitsijoita. Alus saattoi 10. helmikuuta Barcelonasta Buenos Airesin, joka kuljetti 108 karkoitettua Bataan Guineaan. Alukset saapuivat Cádiziin 12. helmikuuta.

Espanjan sisällissodan alkaessa alus oli telakalla Cartagenassa. Tasavaltalaiset vangitsivat 19. heinäkuuta 1936 aluksen päällikön Carré Chicarron, ensimmäisen upseerin Otón Sánchez-Vizcainon ja muut upseerit, jotka ammuttiin hieman myöhemmin. Alus lähti 20. heinäkuuta Cartagenasta päällikkönään Don Luis González de Ubieta. Alus saapui hieman myöhemmin Alicanteen, missä aluksen läsnäolon aiheuttama uhka pakotti kapinoivat kansallismieliset antautumaan. Alus saapui 9. elokuuta Malagaan, mistä se aloitti partioinnin Gibraltarin salmessa, millä estettiin kapinallisten joukkojen siirrot Marokosta Etelä-Espanjaan. Alus oli 9.-12. syyskuuta salmessa, missä se suojasi Meksikosta saapuvaa aselastissa olevaa Magellania.

Alus siirtyi 21. syyskuuta 1936 laivaston mukana Biskajanlahdelle. Alus ankkuroitui 25. syyskuuta Muselissa. Laivaston palatessa lokakuun puolivälissä Välimerelle alus jäi torpedoveneen T-3 sekä sukellusveneiden C-2 ja C-5 kanssa Biskajanlahdelle. Marraskuussa aluksen päälliköksi tuli vänrikki Carlos Moya Blanco, joka tuki kansallismielisiä. Hän piti aluksen toimettomana Bilbaossa. Erään kahakan jälkeen Carlos Moya vei aluksensa Bordeauxiin, jossa karkasi tasavaltalaisia kannattavien upseeriensa kanssa.

Aluksen päälliköksi tuli Horacio Pérez, joka siirsi aluksensa Santanderiin. Alus saapui pahoin vaurioituneeseen satamaan 30. maaliskuuta taistelulaiva Españan ja apuristeilijä Ciudad de Palman saattamana. Huhtikuussa aluksen päälliköksi tuli luutnantti Don Evaristo López Rodriguez.

Alus osallistui 10. kesäkuuta Ciscarin kanssa tuloksettomaan kahakkaan risteilijä Almirante Cerveraa vastaan. Alus lähti 15. kesäkuuta Bilbaosta Ciscarin kanssa hieman ennen kansallismielisten kaupungin valtaamista kuljettaen pakolaisia Pullaciin Ranskaan, missä aluksen päällikkö ja osa upseereista pakeni. Aluksen päälliköksi tuli konemestari Don Pedro de Loyola Larrañaga, joka vei aluksensa Bilbaoon. Canariaksen läsnäolo pakotti aluksen Gijoniin, jonne se saapui 21. kesäkuuta. Alus saapui 23. kesäkuuta Santanderiin, jonka tultua vallatuksi edelleen Gijoniin.

Aluksen ollessa Cicarin kanssa merellä 29. elokuuta kansallismieliset lähestyivät Gijonia, jolloin alusten päälliköt päättivät siirtyä Falmouthiin. Ne saapuivat 1. syyskuuta Falmouthiin, missä aluksen päällikkö, konepäällikkö ja varapäällikkö sekä osa miehistöstä karkasivat. Alus siirrettiin 28. syyskuuta Le Havreen päällikkönään Lontoon laivastoattasea Fernando Navarro. Le Havressa aluksen vaurioita korjattiin.

Alus muistutti kuninkaallisen laivaston hävittäjiä, mitä käytettiin harhautuksena läpäistäessä Gibraltarin salmi kesäkuussa 1938. Matkalla alus upotti kaksi kansallismielisten lipun alla purjehtinutta troolaria. Aluksen runkoon oli maalattu HMS Grenvillen viirinumero ja sen mastoon oli nostettu Britannian laivastolippu, mutta risteilijä Canarias ja muutama muu alus pysäytti aluksen matkan. Kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen alus sai pahan osuman ja joutui hakemaan suojaa Gibraltarilta 29. elokuuta. Sen saamat vauriot korjattiin, minkä jälkeen se uusi yrityksen.

Alus lähti 30. joulukuuta Gibraltarilta uuteen yritykseen, mutta tykkivene Calvo Sotelo ja miinalaiva Júpiter havaitsivat sen. Lähietäisyydeltä käydyn taistelun seurauksena hävittäjän miehistö ajoi aluksensa matalikolle Catalan Bayssä uppoamisen tai valtaamisen estämiseksi. Miehistö palasi tasavaltalaisten alueelle. Britit hinasivat aluksen Gibraltarille.

Britannian hallitus luovutti aluksen 25. maaliskuuta 1939 kansallismielisille. Tykkivene Calvo Sotelo nouti aluksen. Ne saapuivat 4. huhtikuuta Cádiziin. Alus siirrettiin Ferroliin kunnostettavaksi, minkä jälkeen se liitettiin 1. laivueeseen. Alus oli Ferrolissa useita vuosia sodan jälkeen osallistuen erilaisiin harjoituksiin.

Alus poistettiin palveluksesta 8. lokakuuta 1965.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Churruca-luokan hävittäjät