Koisokasvit (Solanaceae) on kaksisirkkaisheimo, jossa on yli 3 000 enimmäkseen lämpimissä maissa kasvavaa ruoho- tai puuvartista lajia. Useissa koisokasveissa on myrkyllisiä psykoaktiivisia tropaanialkaloideja, minkä vuoksi muun muassa myrkkykoisoa, hullukaaleja ja hulluruohoja on käytetty lääkekasveina. Taloudellisesti merkittäviä koisokasveja ovat muun muassa peruna, tomaatti ja eräät muut koisot sekä tupakat ja paprikat. Joitakin lajeja käytetään koristekasveina.

Tropaanialkaloidipitoisia kukkia voidaan käyttää huumeena. Ne ovat deliriantteja, joihin kuuluvat aineet voivat aiheuttaa sydänpysähdyksen.http://www.erowid.org/experiences/subs/exp_Datura.shtml

Tuntomerkit Koisokasvit ovat haarajatkoisesti kasvavia, melko usein epämiellyttävän tuoksuisia ruohoja tai pensaita, joiden puu on yleisesti fluoresoivaa. Erityisesti varressa on oksalaattikiteitä, myös isoja karbonaattikiteitä sisältäviä, litokysteiksi nimitettyjä soluja esiintyy. Lehdet ovat yksinkertaisia tai kerrannaisia. Lehtien, haarojen ja kukkien seuraannot ovat usein epäsäännöllisiä. Kukat ovat säteittäisiä tai toisinaan jonkin verran vastakohtaisia ja yhdisteräisiä. Joskus kukat ovat nelilukuisia, ja heteenponnet avautuvat usein rei'illä tai ponnet ovat kasvaneet enemmän tai vähemmän yhteen, jolloin siitepöly vapautuu yhteisestä kärkiaukosta. Sikiäin on yhdislehtinen, usein näennäisesti nelilokeroinen ja sisältää paljon siemenaiheita, jotka ovat usein käyristyneet luokkimaisesti (kampylotrooppisia). Istukat ovat turvonneet; luotti on pallomainen tai kilpimäinen. Hedelmä on tavallisesti kahdesta emilehdestä koostunut ja on liiteluomainen kota tai marja, jossa on litteitä siemeniä. Yhdislehtinen verhiö on jäljellä ja joskus kooltaan kasvanut hedelmässä.Stevens 2001–, viitattu 11.3.2015.

Luokittelu Koisokasvien heimoon kuuluu 102 sukua, 2 460 lajia ja mahdollisesti kahdeksan alaheimoa, jotka ovat: Schizanthoideae: Yksivuotisia ruohoja; kukat vastakohtaisia, verhiö enemmän tai vähemmän erilehtinen, kaksi terälehteä kasvanut yhteen kölimäiseksi, toimivia heteitä kaksi, joutoheteitä kolme; hedelmä liiteluomainen kota. Vain perhoskukkien (Schizanthus) suku, jossa 12 lajia Chilessä. Goetzeoideae: Puita ja pensaita; hedelmä usein luumarja. Sukuja kuusi, lajeja kahdeksan enimmäkseen Isoilla-Antilleilla lukuun ottamatta Jamaikaa, Itä-Brasiliassa ja Madagaskarilla. Duckeodendroideae: Yksi laji, Duckeodendron cestroides, joka on Brasilian Amazonasissa kasvava kookas puu; hedelmä yksisiemeninen luumarja. Browallioideae: Heteitä neljä tai viisi, usein kaksivaltaisia, toisinaan myös yksi joutohede; sikiäin varrellinen; hedelmä tavallisesti kuiva. Sukuja 10, lajeja 210 Etelä-, Keski- ja jonkin verran Pohjois-Amerikassa. Suurin suku on 175-lajinen nuijakukat eli kesterit (Cestrum). Schwenkioideae: Yksivuotisia ruohoja; kukinto terttu, jossa toisinaan vihkomaiset haarat; kukat vastakohtaisia; heteitä neljä, jotka toisinaan kaksivaltaisia, tai kolme joutohedettä. Neljässä suvussa yhteensä 31 eteläamerikkalaista lajia. Petunioideae: Ruohoja tai pensaita; kukat tavallisesti säteittäisiä; heteitä neljä tai viisi. Sukuja 13, lajeja 160 Keski- ja Etelä-Amerikassa. Runsaslajisimmat suvut ovat tohtorinkukat (Brunfelsia, 45 lajia) ja petuniat (Petunia, 35 lajia). Nicotianoideae: Enimmäkseen ruohoja; heteitä neljä tai viisi. Kahdeksassa suvussa 125 lajia enimmäkseen Australiassa, myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa. Suurin suku on tupakat (Nicotiana, 95 lajia). Solanoideae: Ruohoja tai joskus pieniä puita. Heteitä tavallisesti viisi, harvemmin neljä, palhojen tyvet usein laajentuneet ja mm. liuskaisia; hedelmä marja, joskus luumarja, kansikota tai lohkohedelmä; siemenet litteitä. Sukuja 62, lajeja 1 940 kaikkialla maapallolla, erityisesti Etelä-Amerikassa. Suurimmat suvut ovat marjakoisot (Solanum, 1 250−1 700 lajia), koisokkeet (Lycianthes, 200 lajia), pukinpensaat (Lycium, 90 lajia), nolaanat (Nolana, 90 lajia) ja lyhtykoisot (Physalis, 80 lajia).

Sukuja Alkekengi – lyhtykukat, ainoa laji isolyhtykukka eli isolyhtykoiso (A. officinarum) Anisodus – uurniot Atropa – belladonnat Browallia – piispankukat Brugmansia – pasuunat Brunfelsia – tohtorinkukat Calibrachoa – keijupetuniat eli pikkupetuniat Capsicum – paprikat Cestrum – nuijakukat eli kesterit Datura – hulluruohot Duboisia – piturit Eriolarynx – kolibrintorvet Fabiana – fabianat Hyoscyamus – hullukaalit Lycianthes – koisokkeet Lycium – pukinpensaat Mandragora – mandraket Nicandra – perunkoisot (rakkokoisot) Nicotiana – tupakat Nierembergia – koisokit Nolana – nolaanat Petunia – petuniat eli isopetuniat Physalis – lyhtykoisot Physochlaina – kievarinyrtit Quincula – kolkkakoisot, ainoa laji kolkkakoiso (Q. lobata) Salpichroa – tiukiot Salpiglossis – torvikukat (mm. torvikukka S. sinuata) Schizanthus – perhoskukat Sclerophylax – kovikit Scopolia – skopoliat Solandra – maljaliaanit Solanum – marjakoisot eli koisot (muun muassa peruna, tomaatti ja munakoiso) Streptosolen – marmeladipensaat, ainoa laji marmeladipensas (S. jamesonii) Withania – koisiot

Kuvia

Lähteet Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet

Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Koisokasvit – Solanaceae Funet: Koisokasvit (Solanaceae) Solanales-lahkon evoluutiopuu: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/trees/solanales.gif Koisokasvien levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/solanaceae.gif Sukujen luettelo: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/genera/solanaceaegen.html

* Luokka:Kasviheimot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit