Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Kazahstanin SNT (, ) oli nykyisen Kazakstanin alueen käsittävä neuvostotasavalta. Se oli pinta-alaltaan Neuvostoliiton toiseksi suurin neuvostotasavalta. Kazahstanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta itsenäistyi Venäjän federatiivisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta sen kanssa Neuvostoliitossa tasa-arvoiseksi itsenäiseksi neuvostotasavallaksi 5. joulukuuta 1936 Neuvostoliiton uudella, niin sanotulla Stalinin perustuslailla.
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi viimeisenä kaikista täysivaltaisista viidestätoista neuvostotasavallasta 16. joulukuuta 1991, ja sen ero toteutui virallisesti Neuvostoliiton purkautuessa 26. joulukuuta 1991. Kazahtanin sosialistisen neuvostotasavallan viimeinen puoluejohtaja, Nursultan Nazarbajev, jatkoi itsenäistyneen Kazakstanin tasavallan ensimmäisenä presidenttinä.
Historia
pienois|vasen|Vuonna 1960 juhlittiin kazakkien siirtymistä neuvostovaltaan. Kazakkien sosialistisen neuvostotasavallan alue muodosti vuosina 1920–1925 pääosin Kirgiisien autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan. Aivan eteläisimmät osat kuuluivat vuoteen 1924 asti Turkestanin autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, jolloin ne liitettiin Kirgiisien ASNT:aan.
Sekä Kirgiisien ASNT että Turkestanin ASNT kuuluivat Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan. Vuonna 1925 Kirgiisien autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan nimi muutettiin muotoon Kazakkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.
Tähän asti venäläiset olivat käyttäneet termiä kirgiisit sekä kazakeista että kirgiiseistä, tosin viimeksi mainittuja oli kutsuttu myös kara-kirgiiseiksi erotukseksi kazakeista. Venäjän neuvostotasavaltaan kuuluneesta Kazakkien ASNT:stä muodostettiin erillinen Kazakkien sosialistinen neuvostotasavalta 5. joulukuuta 1936.
Harvaan asuttua Kazakstania käytettiin Neuvostoliiton aikana ydinaseiden testaukseen Semipalatinskin koealueella (1949–) ja rakettien laukaisuun Baikonurin kosmodromilla (1957–). Neuvostoliitto yritti myös asuttaa Kazakstania Hruštšovin aikana vuodesta 1954: Pohjois-Kazakstaniin ja Altain alueelle raivattiin ensimmäisenä vuonna 190 000 km² peltoa, jota viljelemään saapui 300 000 maanviljelijää pääasiassa Ukrainasta. Ensimmäinen sato 1956 oli ennätyksellinen, eikä sitä pystytty varastoimaan ja osa oli heitettävä pois. 1960-luvulle mennessä maa oli kuitenkin köyhtynyt ja eroosio söi ruokamullan ja Neuvostoliitto joutui turvautumaan viljan tuontiin.
Joulukuun 1991 puoleenväliin mennessä kaikki muut sosialistiset neuvostotasavallat olivat jättäneet Neuvostoliiton paitsi Venäjän SFNT ja Kazahstanin SNT. Kun Venäjä itsenäistyi Neuvostoliitosta 12. joulukuuta, Kazahstan jäi Neuvostoliiton ainoaksi jäseneksi neljän päivän ajaksi. Kazakkien sosialistinen neuvostotasavalta lakkautettiin 16. joulukuuta 1991, jolloin Kazakstan itsenäistyi Neuvostoliitosta Kazakstanin tasavallaksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
*