St1 on suomalainen energiasiirtymäyhtiö, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Konserni tutkii ja kehittää taloudellisesti kannattavia ja ympäristön kannalta kestävämpiä energiaratkaisuja. St1:n energiaportfolioon sisältyvät öljytuotteet, biokaasu, uusiutuva lentopolttoaine (SAF), uusiutuva diesel (HVO) sekä aurinkovoima. Lisäksi St1 edistää useita energiasiirtymähankkeita, mukaan lukien siirtymäinvestoinnit yhtiön Göteborgin öljynjalostamolla.

Vuonna 2025 St1:llä oli kaikkiaan 1 250 vähittäismyyntiasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaisen asemaverkoston palveluihin kuuluvat polttoaineet, kasvava sähköautojen latausverkosto, biokaasun tankkauspisteet raskaalle liikenteelle, autopesupalvelut sekä erilliset myymälät ja ravintolat.

St1:n pääkonttori on Helsingissä ja konserni työllistää yli 1 000 henkilöä.

Greenergy (1996–2000)

Englantilaisomisteinen Greenergy aloitti toimintansa Suomessa alkuvuonna 1996, kun Ilkka Kokko perusti Suomeen Greenergy Baltic Oy:n kahden faksilaitteen ja yhden tankkiauton voimin. Greenergyllä oli toimintaa Englannin ja Suomen lisäksi Hollannissa, Saksassa ja Sveitsissä. Suomessa toiminta oli muita maita itsenäisempää, sillä yrityksen osake-enemmistö oli toimivan johdon hallussa. Neste-taustainen Kokko sai partnerikseen melko alkuvaiheessa Nesteen tuotetradingjohtajan Mika Anttosen ja yritys sai lempinimen Nesteen käenpoika.

Syksyllä 1998 Greenergy Baltic myi polttoaineita jo yli sadalle huoltamolle. Liikevaihtoa kansainvälisen ketjuun kuulunut yhtiö sai 1998 noin 1,2 miljardia markkaa, työntekijöitä sillä oli 13 ja markkinaosuus noin 3 prosenttia. Yhtiön tärkeimmät asiakkaat olivat Station 1 -ketju ja S-ryhmä. Heinäkuussa 1998 yrityksen Venäjän liiketoiminnot myytiin amerikkalaiselle Enronille, jolloin syntyi Enron Finland Energy Oy. Myyntihinnan arvioitiin olevan useita kymmeniä miljoonia markkoja. Kokko luopui osuudestaan Greenergy Balticissa ja siirtyi Enron Finlandin toimitusjohtajaksi Anttosen siirtyessä hänen vanhalle paikalleen. Greenergy osti bensiinit ja talvipolttoöljyn Statoililta, dieselit omalta poolilta ja kesäpolttoöljyn Enronin kautta Venäjältä. Liikevaihdosta puolet tuli kotimaan kaupasta, puolet pienikatteisesta ulkomaanviennistä. Greenergy kokosi yhteen suuria eriä ja vei niitä lähinnä Atlantin yli. ”Kun Luoteis-Euroopassa oli liikaa öljyä, hintataso laskee niin alas, että sitä on kannattavaa viedä”, totesi Anttonen syksyllä 1998.

Station 1 Oy (1997–2000)

Myös englantilaisomisteinen Station 1 Oy aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1997. Se halusi silloin perustaa bensa-asemien jakeluverkoston eteläiseen Suomeen, Vaasa–Joensuu-linjan eteläpuolelle. Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Lydmanilla oli tausta SEO-verkostosta. Lydmanin mukaan Station 1 sijoittui bensiinin hintakilpailussa ”halpaan päähän”. Kaikki tuotteensa se osti Greenergy Baltic Oy:lta, jolla oli maahantuontivarastot Kotkassa ja Haminassa. Syksyllä 1998 asemia oli 57, vuonna 2000 105 ja vuonna 2001 jo 140.

2000–2004

Vuonna 2000 Greenergy Baltic Oy muutti nimensä Greeniksi ja hankki itselleen suurimman asiakkaansa tuotemerkin St1. ”Niin me sitten ostettiin koko firma”, totesi Anttonen. Greenin omisti kolme yksityishenkilöä, joista osake-enemmistö oli Anttosella.

Vuonna 2003 Greenistä tuli kolmas osakas S-ryhmän pöytälaatikkoyhtiö NEOT:iin samalla kun Anttosesta tuli sen toimitusjohtaja. Greenillä oli 230 asemallaan Anttosen arvion mukaan 16 %:n markkinaosuus tukkukaupassa ja 10 %:n osuus vähittäiskaupasta.

Vuonna 2004 St1 avasi ensimmäiset huoltoasemat Ruotsiin ja samana vuonna yhtiö osti Suomessa toimineet Ysi5-asemat kolmelta bensiinikauppiaalta.

St1 Finland 2005–2009 thumb|Vanha St1 polttoöljyasema Jyväskylässä thumb|St1-asema Helsingissä vuodelta 2008

Vuonna 2005 Station 1 Finland Oy vaihtoi nimensä St1 Finland Oy:ksi.

St1 aloitti sähkön myynnin kotitalouksille vuonna 2005, jolloin siitä tuli ensimmäinen suomalainen yhtiö, joka myi sähköä, vaikkei sillä ollut omaa energiantuotantoa tai jakelua. St1 tavoitteli kymmenen prosentin markkinaosuutta. Yhtiö hankki sähkön suoraan pohjoismaisesta Nord Pool-sähköpörssistä. Se myi sekä kiinteähintaista sähköä että pörssisähköä. Kuluttajille sähköä myytiin samalla hinnalla kuin millä energiayhtiöt sen ostivat Nord Poolista, oman osuutensa St1 sai kuukausittaisesta palvelumaksusta. Paikalliset jakeluverkkoyhtiöt huolehtivat sähkön siirtämisestä, mittarien lukemisesta ja korjaustöistä.

St1:n vihreällä sähköllä oli Ekoenergia-merkki. Ekoenergia-merkityn sähkön yhtiö osti Ekosähkö Oy:ltä.

Keväällä 2006 perustettiin yhteisyritys VTT:n kanssa, St1 Biofuels Oy.

Joulukuussa 2006 julkistettiin kauppa, jossa SOK osti Exxon Mobilin polttoaineliiketoiminnat Suomessa. St1 oli ollut liian pieni kumppani Exxonille, joten kauppakumppaniksi löytyi SOK, jonka kanssa oli välikätenä toimimisesta oli sovittu ja luvattu, että se sai ostaa yksittäisiä Esson asemia ABC-ketjuunsa. Viikko kaupan jälkeen SOK ilmoittikin myyvänsä suurimman osan Esson Suomen huoltamoverkostosta St1-ketjulle. Kauppaa varten perustettiin uusi yritys, St1 Holding Oy, jolle siirtyi 140 Esso-huoltoasemaa ja Esson liiketoiminnat (lentopolttonesteet, teollisuus- ja tukkumyynti, nestekaasun valmistus & markkinointi ja D-pisteet). SOK piti itse 44 Esso-huoltoasemaa.

St1 avasi ensimmäisen etanolitehtaansa vuonna 2007. Valmistukseen käytetään kotitalouksien biojätteitä ja teollisuuden ylijäämiä (esim. taikinajäämät leipomoista, kaupan jätteet kuten vanhentunut leipä, olut- ja makeistuotannon jätteet, elintarviketeollisuuden sokeri- ja tärkkelyspitoiset jätteet), joista tehtyä bioetanolia käytetään polttonesteiden biokomponenttina. Yhtiön käyttämällä Etanolix-teknologialla tehdyn etanolin fossiiliset elinkaaripäästöt ovat hyvin pienet. Etanolista valmistetaan flexifuel-autoihin tarkoitettua RE85-korkeaseosetanoli-polttoainetta, mutta siitä saadaan myös biokomponentti bensiiniin.

Keväällä 2009 St1 osti 198 Ruotsissa ja Norjassa sijaitsevaa kylmäasemaa StatoilHydrolta.

2010–2013

Syksyllä 2010 St1:n taustayhtiö Keele Oy osti Shellin Ruotsin ja Suomen huoltamoliiketoiminnan 460 miljoonalla eurolla. Kauppaan kuului 340 huoltoasemaa Ruotsissa ja 225 Suomessa, raskaan kaluston polttoaineverkostot molemmissa maissa, sekä Shellin Göteborgissa sijaitseva jalostamo. Huoltamot saivat jatkaa toimintaansa lisenssillä korkeintaan 5 vuotta Shell-brändin alla. St1:n pääomistaja Mika Anttosen näkemyksen mukaan huoltoasemia oli Suomessa liikaa ja Shell-kauppa tarjosi hänellä mahdollisuuden poistaa alan ylikapasiteettia. Ostajana oli Anttosen kokonaan omistama Keele, eikä St1, koska hänen mukaansa ”kaupan rahoitusta oli vaikea sovittaa yhteen St1:n nykyisten rahoittajien kanssa”. Anttosen mukaan pan­kki vaati lainan vakuudeksi hänen asuntoaan, eikä hän halunnut siihen suostua. Lai­na­ra­ha tu­likin sitten ko­ko­naisuudessaan myy­jäl­tä eli Shel­lil­tä. Kauppa tehtiin perusliiketoiminnan kannattavuuden parantamiseksi, sen jälkeen St1:n ja Shellin yhteenlaskettu osuus Suomen polttoainemarkkinoista oli noin 28 prosenttia. Suurempana tavoitteena St1:llä on olla tulevaisuudessa maailman johtava jäte-etanolin laiteteknologian toimittaja.

Marraskuussa 2010 kerrottiin, että St1 aikoo laajentaa etanolia 85 prosenttia sisältävän RE85-bensiinin myynnin pääkaupunkiseudulta koko maahan. Yritys uskoi RE85-polttoainetta käyttämään kykenevien flexifuel -moottoreiden yleistyvän nopeasti.

Vuonna 2010 St1 toi 60 Shell-asemalle palvelutankkauksen, jossa palvelumestarit tarkistavat ja täyttävät tankkauksen yhteydessä myös jokapäiväiseen autoiluun liittyvät tarpeet, kuten pesunesteet ja öljyt.

Tammikuussa 2012 St1-jakeluasemia oli Suomessa noin 600 kappaletta ja St1:n markkinaosuus Suomessa oli bensiinissä runsaat 22 % ja dieselissä noin 19 %. Konsernin liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa ja sen palveluksessa oli 175 henkilöä.Mikko Laitila: Kymmenen vuoden mahtava kasvutarina. Talouselämä 18/2013. Viitattu 27.9.2013.

Vuonna 2012 St1 toi Suomen Shell-asemille myyntiin Shell V-Power Nitro+ bensiinin. Siinä käytettiin Friction Modification -teknologiaa, joka vähentää kitkaa männän ja sylinterin seinämän välissä muodostamalla siihen suojaavan kalvon. Kun moottorissa on vähemmän kitkaa, se toimii tehokkaammin.

Kesäkuussa 2013 St1 toi markkinoille kaksi uutta dieselpolttoainetta: S1 Diesel plussan ja St1 Diesel Maxin. Diesel plus oli suunniteltu henkilöautoille ja korkean setaanilukunsa ansiosta se paransi auton moottorin vääntö- ja kiihtyvyysominaisuuksia. Raskaalle kalustolle tarkoitettu Diesel Max taas sisälsi lisäaineita, jotka pitivät moottorin suuttimet ja palotilat puhtaina karstasta.

Vuonna 2013 St1 Nordic -konsernilla oli kattava polttoaineen jakeluverkosto Suomessa (534 asemaa), Ruotsissa (277 asemaa) ja Norjassa Oslon talousalueella (39 asemaa). St1-asemia on 626 ja Shell-asemia 224, yhteensä 850. Asemastrategiaan kuuluu vahva verkosto, johon kuuluu niin automaatti- ja palveluasemia kuin raskaan kaluston pisteitäkin. Yhtiö tarjoaa kortteja yksityis- ja yrityskäyttöön. Asemista kolmannes oli yrittäjävetoisia palveluasemia ja loput automaattiasemia.

Vuoteen 2013 mennessä Shellin huoltamoliiketoiminnan hankinnan jälkeiset toimenpiteet oli saatu tehtyä, kaupasta syntyneet synergiat oli hyödynnetty ja toiminnan volyymit olivat saavuttaneet riittävän korkean tason. Tilikauden tulos nousi ennätykselliseen 33 miljoonaan euroon, jossa kasvua oli 54 prosenttia edelliseen vuoteen nähden.

Vuonna 2013 liikevaihdosta 67 % tuli Suomesta, 27 % Ruotsista ja 6 % Norjasta (Oslon alueella). Suomessa St1 on markkinakolmonen niin bensiinin, dieselin, kevyenpolttoöljyn kuin raskaanpolttoöljynkin myynnissä.

2014–2015 pienoiskuva|upright|Otaniemen geotermisten kaivojen poraustorni syyskuussa 2019.

Vuonna 2014 St1 tuotti etanolia viidessä tehtaassa: Lahdessa, Vantaalla, Haminassa, Jokioisissa ja Hämeenlinnassa.

Kesäkuussa 2014 uutisoitiin, että metsäteollisuusjätti UPM alkaa myydä Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavaa uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa, North European Oil Traden kautta mm. St1- ja Shell-huoltamoille. Bio­die­sel­lai­tos aloitti toimintansa tammikuussa 2015. Lai­tos tuot­taa vuo­des­sa 100 000 ton­nia uu­siu­tu­vaa polt­toai­net­ta.

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että St1 Deep Heat aloittaa yhteistyön Fortumin kanssa. St1 aikoo rakentaa Espooseen Suomen ensimmäisen geotermisellä energialla toimivan teollisen mittakaavan lämpölaitoksen. Otaniemeen tulevasta tuotantolaitoksesta vastaa St1 Deep Heat. Mika Anttonen uskoo, että menetelmällä on mahdollista tuottaa merkittäviä määriä energiaa teollisessa mittakaavassa kansainvälisestikin. Hankkeella halutaan vähentää kaukolämmön aiheuttamia päästöjä Espoon alueella, sillä geoterminen lämpö on päästötöntä energiaa.

Joulukuussa 2014 St1 Nordic Oy kertoi, että se ostaa osakkeet Shellin Norjan markkinointiyhtiö Smart Fuel AS:lta, joka harjoittaa huoltoasematoimintaa ja suoramyyntikauppaa maassa omistamansa terminaaliverkoston kautta. Norjan markkinoilla St1:llä on myös pitkäaikainen Shell-tavaramerkkiin liittyvä lisenssisopimus, joka sallii nykyisen palvelusisällön säilyttämisen asiakkaille.

Vuoden 2014 aikana St1 Nordic -konserniin yhdistettiin St1 Group -konsernin 273 Shell-asemaa Ruotsista, jolloin koko asemaverkosto toimi samassa konsernissa.

Kesällä 2015 St1 Biofuels toimitti North European Bio Tech -yritykselle (NEB) etanolin tuotantolaitoksen Göteborgiin Ruotsiin. Etanolix®-laitoksessa tehdään bioetanolia muun muassa lähialueen leipomoteollisuuden jätteistä. Laitoksen tuotantokapasiteetti, noin 5 miljoonaa litraa etanolia vuodessa vuokrattiin North European Oil Trade-yritykselle (NEOT).

Omistusosuus Avifuels Oy:stä myytiin sen toiselle omistajalle Air BP Norway AS:lle vuonna 2015.

Vuoden 2015 lopussa St1 Nordicilla oli kaikkiaan 1 443 St1- ja Shell-asemaa, joista osa on automaatti- ja palveluasemia ja osa raskaan kaluston tankkauspisteitä.

2016–2019 thumb|St1:n huoltoasema Kauhajoella vuonna 2017